Lohikoski
Lohikoski on Jyväskylän kaupunginosa. Vuoden 2020 lopussa sen väkiluku oli 3 460.[1] Lohikoski sijaitsee Palokkajärven rannalla Seppälän länsipuolella,[2][3] kaupunginosan eteläisenä rajana on Tourujoki. Lohikoski on osa Lohikoski-Seppälänkankaan suuraluetta.[2]
| Lohikoski | |
|---|---|
 Vuonna 2012 valmistunut tornitalo Majakka. |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Lohikoski-Seppälänkangas |
| Kaupunginosa nro | 13 |
| Väkiluku | 3 460 (2020) |
| Osa-alueet | Lahjaharju, Holsti, Kyyhkysenmäki, Paloniemi |
| Postinumero(t) | 40250 |
Lohikosken palvelukeskusta sijoittuu Paloniemen ja Lahjaharjun pienalueille, jossa on ostoskeskus, koulu, päiväkoti, kirjasto, kirkko ja liikunta- ja skeittipuisto.[2] Kaupunginosassa on myös muun muassa apteekki, Seppälän paloasema, uimaranta ja Lahjaharjun hautausmaa (aiemmalta nimeltään Seppälänkankaan hautausmaa). Lohikoskella on sekä kerrostalo-, rivitalo- että omakotitaloasutusta.[4][3] Vuonna 2012 Lohikosken keskustaan valmistui 12-kerroksinen asuintalo Majakka, joka on yksi Jyväskylän korkeimpia rakennuksia.[5] Lohikoskea on pidetty esimerkkinä onnistuneesti rakennetusta lähiöstä.[6][7]
Historiaa
muokkaaTilanomistaja Hjalmar Åkerhjelm aloitti paperitehtaan rakentamisen Tourujoen rantaan Lohikoskelle vuonna 1872. Tehtaan vihkiäisiä vietettiin 13. tammikuuta 1873. Lohikosken paperitehdas oli Suomen ensimmäisiä puupitoista paperia valmistaneita tehtaita. Tehtaan koneistus uusittiin muutaman vuoden päästä ja siirryttiin hienopaperiin.[8]
Vuonna 1879 tehdas siirtyi Fredrik Sneckenströmin perikunnalle konkurssihuutokaupassa. Perikunta jatkoi tehtaan toimintaa. Suomen senaatti vahvisti Sneckenströmin kuolinpesän omistaman Kangas Aktiebolag -osakeyhtiön synnyn vuonna 1891. Aluksi tehdas tuotti tappiota. Päätettiin muodostaa uusi yhtiö, Aktiebolaget Kangas. Sneckerströmin suku menetti määräysvaltansa yhtiössä ja sen merkittävimmäksi osakkeenomistajaksi tuli tamperelainen kauppias Bernhard Björkman. Tehdas ryhtyi valmistamaan kirje-, paino- ja voipaperia silkki- ja savukepaperin ohella.[8]
Vuonna 1904 tehtiin jälleen vararikkoanomus. Yhtiön johtoon nousivat Albert Snellman ja Gösta Serlachius. Serlachius realisoi varastoja ja teki rahoitusjärjestelyjä, joiden avulla tehdas selvisi eteenpäin. Siiryttiin takaisin hienopaperin valmistukseen. Tehdas alkoi tuottaa voittoa vuodesta 1906 lähtien.[8]
Asuinalueen syntyminen
muokkaaPian tehtaan valmistumisen jälkeen rakennettiin ensimmäiset asuinrakennukset tehtaan viereen. Työntekijät saattoivat ostaa tai vuokrata tehtaan omistamia lähiympäristön maita. Kaavoittamaton maa oli edullista ja vapaata rakentaa. Tehdas oli vuokrannut sisällissotaan mennessä 72 tonttia, joista puolet tehtaalaisille. Tehtaan ympärille kasvoikin Jyväskylän ensimmäinen esikaupunkimainen asuinalue. Vuonna 1926 tehdas tilasi Wäinö Palmqvistilta ympäröivälle alueelle asemakaavan, jolle ei haettu virallista vahvistusta. Tontteja myytiin ja vuokrattiin merkityiltä paikoilta – myös vapaa rakentaminen jatkui. Tehdas rakensi 1920–1930-luvuilla 28 taloa työntekijöiden asunnoiksi, ja alueelta myytiin 151 tonttia.[8]
Tehtaan ympäristö oli kaavan puuttumisen takia rakennuskiellossa vuosina 1939–1946. Asuntojen vähyys taas aiheutti 1940-luvulla työvoimapulan. Tehdas rakensi lisää asuntoja sekä lahjoitti, vuokrasi ja myi tonttejä lähistöltä. Työntekijöistä puolet asui tehtaan asunnoissa 1950-luvulle tultaessa.[8]
Sodan jälkeen tehdas lahjoitti palveluksessaan olleille rintamamiehille ja kaatuneiden omaisille 75 tonttia vuosina 1945–1948. Näistä syntyi osittain Jyväskylän ja osittain maalaiskunnan alueella sijainnut Lahjaharju. Alue rakennettiin yhtenäisen suunnitelman mukaan. Yhtiö omisti myös läheisen, pääosin sodan jälkeen rakennetun Holstin alueen. Enemmistö Lahjaharjun asukkaista oli tehtaan työntekijöitä.[8]
Lohikoski liitettiin Jyväskylän kaupunkiin vuoden 1941 alueliitoksessa.[9][10]
Asemakaavan toteutus
muokkaa
Vuonna 1951 valmistui Lohikosken ensimmäinen asemakaava, jota ei kuitenkaan toteutettu.[7] Lohikosken uusi asemakaava hyväksyttiin vuonna 1962,[11][7] ja aluetta rakennettiin pääosin 1960- ja 1970-lukujen aikana.[7] Alueen läpi johtavasta Tyyppäläntiestä muodostui keskeinen tie liikenteen kannalta.[7] Rakennuskanta sisälsi paljon niin kerrostaloja kuin rivi- ja pientalojakin,[12] ja asemakaavan rakennuskanta oli tiiviimpää ja luontoystävällisempää kuin aiemmin.[7] Päämääränä oli myös luoda selkeä lähiökeskusta, johon sijoitettiin vähittäiskaupan palvelut ja yleiset rakennukset.[7] Vuonna 1966 Lohikoskelle rakennettiin kirjasto sekä ostoskeskus ja myös Lohikosken kirkko vihittiin käyttöön.[13][14][15] Lohikosken koulu aloitti toimintansa syksyllä 1967,[16] ja Lohikosken keskustaan rakennettiin päiväkoti vuonna 1982.[12]
2000-luku
muokkaa
Lohikosken keskustaan alettiin suunnitella maamerkiksi tarkoitetun tornitalon rakentamista.[7] Vuonna 2005 hanke joutui julkisen kritiikin kohteeksi, mutta vuonna 2007 Jyväskylän kaupunginvaltuusto kuitenkin hyväksyi asemakaavamuutoksen, joka mahdollisti tornitalon rakentamisen.[7][17] Vuonna 2012 valmistui 12-kerroksinen tornitalo "Majakka", joka sijoitettiin 2010-luvulla puretun ostoskeskuksen tontille.[5] Entisessä ostoskeskuksessa vuodesta 1992 toiminut pub-ravintola Holvi lopetti toimintansa vuonna 2008,[18] ja ostoskeskus oli jäänyt tyhjilleen sekä rappeutuneeseen kuntoon.[7] Tontille rakennettiin myös kerrostalo ja uusi liikerakennus.
Kuvia
muokkaa-
Omakotitaloja Tyyppäläntien varressa. -
Kerrostalo Haavikadulla. -
Holstin asuinaluetta. -
Vuonna 1966 valmistunut kerrostalo Tyyppäläntiellä.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Jyväskylän väestö pienalueittain. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 1.1.2022.
- ↑ a b c Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 3.1.2018.
- ↑ a b Jyväskylä: Asuinalueet: Lohikoski www.jyvaskyla.fi. Viitattu 3.1.2018.
- ↑ Putkirikko Lohikoskella: Ilman vettä useita kerrostaloja Radio Kompassi. Arkistoitu 4.1.2018. Viitattu 3.1.2018.
- ↑ a b Satu Kakkori: Keski-Suomen korkeimmat jouluvalot Lohikoskella KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 3.1.2018.
- ↑ Jyväskylän omakotialueita www3.jkl.fi. Arkistoitu 7.3.2014. Viitattu 1.1.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008. Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ a b c d e f Erinomaista työtä. (Kankaan tehdas: 137 vuotta vaiheikasta historiaa) Keskisuomalainen, 23.10.2009, s. 17.
- ↑ Vanha Halssila Puutarhatarinoita. Viitattu 16.2.2018. (englanti)[vanhentunut linkki]
- ↑ Jyväskylän omakotialueita www3.jkl.fi. Arkistoitu 30.9.2017. Viitattu 16.2.2018.
- ↑ Jyväskylän omakotialueita www3.jkl.fi. Arkistoitu 11.1.2018. Viitattu 3.1.2018.
- ↑ a b Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto: Lohikosken kirjaston historia www.jyvaskyla.fi. Arkistoitu 17.2.2018. Viitattu 16.2.2018.
- ↑ Nina Äijälä: Jyväskylän Huhtasuon Huhtakeskusostoskeskuksen rakennusinventointi 2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Topi Nykänen: Lohikosken kirkko kokonaan kiinni – syynä sisäilmaongelmat KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 16.2.2018.
- ↑ Hyvä tietää / Introduction peda.net. Viitattu 16.2.2018.
- ↑ Rai Suihkonen: Tornitalo sai luvan nousta Lohikoskelle KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 16.2.2018.
- ↑ Keskisuomalainen: Erään baarin kuolema Lohikoskella KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 3.1.2018.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lohikoski Wikimedia Commonsissa
Lohikoski. Jyväskylä - kotikulmat]. Viitattu 29.9.2016.