Linnaleiri
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Linnaleiri oli Ruotsin valtakunnassa käytössä ollut järjestelmä, jolla sotaväki majoitettiin sotaretkien väliajoilla ja erityisesti talvisin kruunun ja aatelisten linnoihin, linnoituksiin ja varakkaisiin taloihin. Suomen alueella 1570-luvulla Venäjää vastaan käydyn sodan yhteydessä linnaleirijärjestelmä muuttui talonpojille määrättyjen ylimääräisten sota-apuverojen myötä varsinaiseksi sotaväen elatusvelvollisuudeksi, joka aika ajoin muodostui raskaaksikin taakaksi. Linnaleirijärjestelmän rasitus kasvoi merkittävästi nuijasotaa edeltäneinä vuosina ja se oli yksi keskeinen syy talonpoikaiskapinan alkamiseen. Omavaltaiset sotilaat saattoivat järjestää talonpojille monenlaisia hankaluuksia. Pahimmillaan tilanne on muistuttanut miehitystä.[1]
Yhdysvalloissa käytäntö on nimenomaisesti kielletty maan perustuslain kolmannessa lisäyksessä.[2]
Katso myös
muokkaa- Majoituslait – linnaleirejä koskeneet lait brittien siirtokunnissa Pohjois-Amerikassa
- Ruotujakolaitos
Lähteet
muokkaa- ↑ Kuisma, Markku: Helsingin pitäjän historia II. Vanhan Helsingin synnystä isoonvihaan 1550-1713, s. 325. Vantaan kaupunki, 1990. ISBN 951-8959-05-6
- ↑ Third Amendment Constitution Annotated. Yhdysvaltain kongressi. Viitattu 2.6.2024.