Liesjärvi (Keuruun järvi)
Liesjärvi on Keski-Suomessa Keuruulla ja Etelä-Pohjanmaalla Ähtärissä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
| Liesjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi |
| Kunnat | Ähtäri, Keuruu |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pihlajaveden reitin valuma-alue (35.48) |
| Laskujoki | Liesjoki [1] |
| Järvinumero | 35.484.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 162,1 m [1] |
| Pituus | 5,4 km [1] |
| Leveys | 3,4 km [1] |
| Rantaviiva | 22,968 km [2] |
| Pinta-ala | 8,0443 km² [2] |
| Saaria | 5 [1] |
 Liesjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
muokkaaLiesjärven pinta-ala on 804 hehtaaria eli 8,0 neliökilometriä. Se on 5,4 kilometriä pitkä ja 3,4 kilometriä leveä. Järvellä on laaja järvenselkä, josta työntyvät etelään lyhyt Talvilahti ja 1,6 kilometriä pitkä mutta kapea Kutinlahti. Koillissuuntaan aukeaa Marjoniemen ja Halkoniemen taakse leveä järvenosa, jossa sijaitsevat esimerkiksi Majalahti ja Ruokonlahti. Järven ympäristö on alavaa maata, mutta järvelle näkyy muutama mäki. Itäpuolella sijaitsee 60 metriä korkea Korkatinmäki, jonka matalampia huippuja on vielä etelämpänä. Talvilahden ja Kutinlahden välissä kohoaa 40 metriä korkea Myllyvuori.[2][1]
Järvessä on kartan mukaan viisi saarta. Järven luoteispäässä sijaitsee Ranta-ahonsaari, joka on 180 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Muut neljä saarta sijaitsevat yhdessä järven kaakkoisrannan tuntumassa. Suurin niistä on Palosaari, joka on 200 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Nuottasaari on 230 metriä pitkä ja 50 metriä leveä. Nämä saaret sijaitsevat lähekkäin. Härkösaari on pienin saari ja Myyräsaari sijaitsee rannassa.[1]
Liesjärven rantaviivan pituus on 23,0 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Järvialueen asutus on harvaa haja-asutusta, joka on keskittynyt Myllynperään ja Välkkyyn. Rannoille on rakennettu yli 60 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet seututieltä 621 tai yhdystieltä 16515, josta haarautuu muita kyläteitä.[2][1][3]
Vesistösuhteet
muokkaaLiesjärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Pihlajaveden reitin valuma-alueella (35.48), jonka Liesjärven valuma-alueeseen (35.484) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 162,1 metriä mpy.[1][4]
Järvi saa pääosan vedestään Liesjärven valuma-alueelta, sillä se on Pihlajaveden reitin latvavesiä. Liesjärven alueella on kahdeksan yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Hirvijärvi (91 ha) laskee Liesjärven koillispäähän Pilkonjokea eli Hirvijokea myöten. Polvilammen (10 ha) laskuoja yhtyy Pilkonjokeen sen puolivälissä. Hietalampi (18 ha) laskee metsäojia pitkin Ruokolahteen. Samaa ojaa käyttävät myös Keskinenlampi (7 ha) ja Törsilölampi. Kuolemaiset (6 ha ja 1 ha) laskevat Kuolemaisenpuroa pitkin Majalahteen. Kauempaa laskevat vielä Ahvenlampi (9 ha) ja Kotalampi (2 ha).[4]
Liesjärven laskujoki on Liesjoki, joka lähtee Myllynperältä ja laskee Vähään Suojärveen. Sieltä vesireitti jatkaa Suojärvestä (228 ha) Martinjärveen (105 ha) ja sieltä Masoa pitkin Köminjärveen (132 ha) ja sitten Pihlajaveteen (21 km²).[1][4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k Liesjärvi, Keuruu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.10.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 23.9.2018.
- ↑ Liesjärvi, Keuruu (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.10.2019.
- ↑ a b c Liesjärvi (35.484.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.9.2018.
Ähtärinjärvi • Niemisvesi-Pemu • Hankavesi-Välivesi • Peränne • Liesjärvi
Kivijärvi • Ouluvesi • Jauhojärvi • Iso Haapajärvi • Valkeinen • Vähä Haapajärvi • Iso Vehkajärvi • Kortteinen • Hautojärvi
Voilampi • Hirvijärvi • Pusaanjärvi • Alainen-Tuhkio • Huikurinlampi • Renkainen • Saarinen • Arpainen • Kolunjärvi • Niemijärvi • Soukanjärvi • Vehunjärvi
Vähä Liesjärvi • Iso-Manalainen • Pyhikki • Iso Koirajärvi • Yläinen-Sappio • Karvalampi • Alainen-Sappio • Lylylampi • Keskinen • Saarijärvi • Iso Niemolampi • Aitojärvi • Keskinen-Tuhkio • Yläinen-Tuhkio • Savilampi • Haapolampi • Likolampi • Hiironen • Keskinen-Sappio • Vihtalampi • Iso-Nuoramo • Mantilanjärvi • Pöyhösenlampi • Kalliolampi • Tyystänjärvi • Palolampi
Kuorelampi • Polvilampi • Matolampi • Särkijärvi • Ahvenlampi • Kapealampi • Saarilampi • Heikinlampi • Lintulampi • Rajalampi • Heinä-Arpainen • Yläinen Heikinlampi • Pitkäjärvi • Ohenlampi • Heinälammi • Riutto • Suoverlampi • Mustalampi • Paloharjunlampi • Suolampi • Kaamatti • Onkilampi • Sysilampi • Kuolemainen • Kalliolampi • Mekkolampi • Hämeenlampi
Niinilampi • Likolampi • Iso Itälampi • Suolampi • Perilampi • Pieni Koirajärvi • Hirvilampi • Hirvilampi • Mustalampi • Iso Perimmäinen • Levä • Haukilampi • Ohralampi • Kumpulampi • Heinälampi • Pieni-Manalainen • Ahvenlampi • Pieni Lintulampi • Hangonlampi • Rautolampi • Rautionlampi • Korteslampi • Iso Säynäslammi • Sirkuslampi • Suolampi • Kapealampi • Niittylampi • Kylkiäinen • Ahvenlampi • Sammakkolampi • Valkealampi • Housulammi • Kaakkolampi • Kalliolampi • Pökkölänlampi • Iso Hoikkalampi • Keskimmäinen-Nuoramo • Kotalampi • Pieni Itälampi • Pieni Palolampi • Paskolampi • Haukilampi • Haukilampi • Haukilampi • Hanhilampi • Kaakkolampi • Kissalampi • Koivulampi
Suolilampi • Huippalampi • Jutulampi • Peuralampi • Lepikkolampi • Kaakkolampi • Pöntislampi • Pumppulampi • Likolampi • Valkealampi • Lehtilampi • Iso Helvelampi • Vasamanlampi • Sepänlampi • Saralammi • Luodeslampi • Rumpulampi • Torakkalampi • Onkilampi • Saralammi • Pieni-Perimmäinen • Paskolampi • Likolampi • Pahkalampi • Rasinlampi • Rajalampi • Iso Haapalampi • Pylkäslampi • Heinälampi • Niinilampi • Pihtisulku • Murtolampi • Perunalampi • Kuolemainen • Heinälammi • Suolikot • Pieni-Särkijärvi • Pykälikönlampi • Kilpilampi • Housulammi • Kaakkolampi