Leopard 2

Leopard 2 on saksalaisen Krauss-Maffei Wegmann -yhtiön valmistama taistelupanssarivaunu. Leopard 2:n palveluskäyttö alkoi vuonna 1979 Bundeswehrin saatua ensimmäiset Saksan puolustusministerin vuonna 1977 tilaamista 1 800 panssarivaunusta. Tämän vaunutyypin seuraava tilaaja oli Alankomaiden asevoimat.

Leopard 2
Leopard 2A4
Valmistushistoria
Valmistajat	Krauss-Maffei Wegmann
Valmistusmaa	Saksa
Tekniset tiedot
Pituus
– putki edessä	9,7 m
– pelkkä runko	7,7 m
Leveys	3,7 m (yksinkertaisella panssaroinnilla) / 3,75 m (kaksinkertaisella panssaroinnilla)
Korkeus	2,99 m (itkk), 2,79 m (johtajan periskooppi)
Taistelupaino	55,15 t
Telaketjut	640 mm
Maksiminopeus
– tiellä	72 km/h
– maastossa	45 km/h
Toimintasäde	500 km tiellä
Pääase	120 mm kovakromattu sileäputkinen Rheinmetall L55- tai Rheinmetall L44- panssarivaunukanuuna 15 (tornissa) 27 (rungossa) ammusta
Muu aseistus	7,62 mm Rheinmetall MG3 (koaksiaali) 7,62 mm Rheinmetall MG3A1 (itkk) yht. 4 750 ammusta
Panssarointi	Kolmannen sukupolven komposiittipanssari
Moottori	47,6 l kaksoisturboahdettu monipolttoainemoottori MTU MB 873 Ka-501 -V-12-esikammiodiesel
– hevosvoimat	1 500 hv
– kilowattia	1 118 kW
– vääntö	4 700 Nm
Miehistö	4; johtaja, ajaja, ampuja, lataaja
Infobox OK

Ukraina on pyytänyt Venäjän hyökkäyksen takia Euroopan unionin jäsenmailta Leopardeja. Järjestelyyn mukaan lähteneitä maita kutsutaan Leopard-koalitioksi. Ensimmäinen niitä lahjoittanut maa oli Puola, ja toisena tulee Ruotsi. Suomi luovutti Ukrainalle kevättalven 2023 aikana kahdessa osassa yhteensä kuusi Leopard 2 -raivauspanssarivaunua.

Kehitys

Saksalainen Leopard 2A6M.

Leopard 2:n tilausta ja sitä seurannutta aktiivipalvelusta edelsi pitkällinen kehitysprosessi, jonka ensimmäinen vaihe alkoi jo vuonna 1965 Leopard 1:n tuotannon käynnistyttyä. Tällöin toimeenpantiin kaksi vuotta kestänyt projekti ”Kullattu Leopardi” (saks. Vergoldeter Leopard), joka tähtäsi juuri tuotantoon tulleen Leopard 1:n jatkokehitykseen. Projektin oli saanut toteutettavakseen saksalainen Porsche.

Kokonaan uuden taistelupanssarivaunun kehittämiseen tähtäävä yhdysvaltalais-saksalainen projekti MBT-70 (engl. Main Battle Tank 70) ajautui vakaviin vaikeuksiin muun muassa erittäin monimutkaisten teknisten ratkaisujen vuoksi. Tämän vuoksi Saksan puolustusministeriö päätti jatkaa Kullattua Leopardia ja teki Leopard 1:n päätoimittajana kunnostautuneelle Krauss-Maffeille 25 miljoonan D-markan tilauksen kahdesta uuden panssarivaunun prototyypistä. Tämä prototyyppi muistutti huomattavasti myöhäisempien tuotantoerien Leopard 1A3/1A4 -versioita. Kun vuonna 1969 alkoi näyttää varsin ilmeiseltä, ettei MBT-70 tule koskaan pääsemään prototyyppiastetta pidemmälle, päätettiin Saksassa tehdä perusteellinen selvitys, mitä MBT-70:n osia voitaisiin hyödyntää kokonaan uuden saksalaisen taistelupanssarivaunun tuotannossa. Tämä ”Karju” (saks. Keiler) -nimellä kulkenut projekti ei päässyt koskaan edes prototyyppivaiheeseen asti.

Vuonna 1970, maiden yhteisprojektin virallisesti päättyessä, tehtiin Saksassa päätös uuden taistelupanssarivaunun, Leopard 2:n kehittämisestä. Krauss-Maffeilta tilattiin kenttäkokeita varten 16 alustaa ja 17 tornia, jotka valmistuivat 1972–1974. Kesken päättyneestä MBT-70-projektista hyväksyttiin mukaan uuteen vaunuun RENK:n vaihteisto sekä MTU:n moottori. Pääasevaihtoehtoina kokeiltiin Rheinmetallin 105 ja 120 millimetrin sileäputkisia kanuunoita. Myös yhdysvaltalaisen 152 mm:n Shillelagh-järjestelmän asennusmahdollisuutta tutkittiin, mutta se hylättiin varsin nopeasti. Valmistuneet prototyypit kävivät läpi sarjan testejä ensin Saksassa 1972–1974. Niitä seurasivat alkuvuodesta 1975 kokeet kylmissä olosuhteissa Kanadassa, ja heti niiden jälkeen Arizonan Yuman kuumuudessa.

Vuonna 1977 Saksan puolustusministeriö valitsi Krauss-Maffein Leopard 2:n päätoimittajaksi ja tilaus tehtiin yhteensä 1 800:sta taistelupanssarivaunusta, joista Krauss-Maffein tuli toimittaa 990 ja Krupp MaK:n loput 810. Ensimmäinen esisarjan vaunu luovutettiin Bundeswehrille vuoden 1978 lopulla koulutustarkoituksiin ja seuraavat kolme 1979. Ensimmäisen sarjavalmisteisen vaunun Krauss-Maffei luovutti lokakuussa 1979. Sarjatuotannon käynnistyttyä tilatut 1 800 vaunua toimitettiin sopimuksen mukaisesti viidessä erässä vuosien 1979 ja 1987 välillä. Jokainen tuotantoerä sisälsi joukon suurempia tai pienempiä muutoksia, joiden perusteella eri sarjojen vaunut saivat oman versionumeronsa.

Sarjat versionumeroineen ja valmistusmäärineen:

• Erä 1 Leopard 2 380 kpl (valmistettu lokakuu 1979 – maaliskuu 1982)
• Erä 2 Leopard 2A1 450 kpl (valmistettu maaliskuu 1982 –)
  • ampujan lämpökamera, uusi polttoaineensuodatin, uudet ammusräkit
• Erä 3 Leopard 2A2 300 kpl (vanhoja malleja päivitetty uuteen standardiin)
• Erä 4 Leopard 2A3 300 kpl (valmistettu joulukuu 1984 – joulukuu 1985)
  • uusi radio
• Erä 5 Leopard 2A4 370 kpl (valmistettu 1985 – 1992)
  • automaattinen sammutusjärjestelmä, digitaalinen tulenjohto, uusi tornin panssarointi

Tilaus sai jatkoa vuosina 1988 ja 1990, jolloin tilattiin vielä 325 vaunua lisää versiona 2A4 yhteensä kolmessa erässä:

• Erä 6 150 kpl
• Erä 7 100 kpl
• Erä 8 75 kpl

• Leopard 2A5 (vuoden 1998 malli)
• Leopard 2A6
  • uusi Rheinmetal L55 -tykki
• Leopard 2A7 (vuoden 2010 malli)
  • parempi miinansuojaus, modulaarinen panssarointi, kauko-ohjattu konekivääri tornin katolla

Tuotannon aikana tehdyt muutokset (joita tehtiin myös kesken meneillään olevia sarjoja) vaunujen varustelutasoon loivat tarpeen myös aiempien tuotantoerien vaunujen modernisoinnille. 1980-luvun puolivälissä kolme ensimmäistä sarjaa modernisoitiin erän 2A2 tasolle ja sittemmin varustettiin sarjojen 1–4 vaunut digitaalisella ammunnanhallintajärjestelmällä. Viimein tehtiin päätös kaikkien tuotettujen vaunujen modernisoinnista versioon 2A4.

Leopard 2:n panssarointia on parannettu uudemmissa malleissa. 1980-luvun alussa valmistetuissa vaunuissa oli B-teknologian panssarointi. Panssari oli tyypiltään Beulblechpanzerung ("pullistuva levy -panssarointi") eli NERA-panssaria (Non-Energetic Reactive Armor). Panssarin pinta on paksu viisto teräslevy nuoliammuksia vastaan ja pullistuva levy onteloammuksia vastaan. Teräslevypakettien välissä on inertti materiaali, joka iskee liikkuvan levyn läpäisevää ammusta kohti. Uudempi C-tyypin panssarointi sisältää vuorottelevia keraami- ja teräslevyjä ilman ilmarakoja, joka on tehokkaampi suoja samalla paksuudella kuin pullistuvalevypanssari. Tähän on viitattu termillä "passive armour". Tornissa on kolmannen sukupolven komposiittipanssarointi D-teknologialla. Tämä koostuu mahdollisesti volframi- ja titaanilevyistä. D-tason tornin panssarointi vastaa 800 mm RHA-teräslevyä (1990-luvun alun) nuoliammuksia vastaan ja 1700 mm RHA-teräslevyä onteloammuksia vastaan.

KMW kehitti uuden miinoilta suojaavan panssaripaketin, joka asennettiin kymmeneen Ruotsin Leopard 2A5 (Strv 122) -vaunuun ja 15 Saksan Leopard 2A6 -vaunuun. Ensimmäinen miinoilta suojattu vaunu toimitettiin heinäkuussa 2004. Kokeilu osoitti että lisäpanssaroinnin avulla miehistö voi selvitä telamiinan räjähdyksestä vaunun alla.

Vuonna 2015 saksalainen Die Welt -lehti Saksan puolustusministeriöltä saatuja dokumentteja, joiden mukaan silloisilla ampumatarvikkeilla (DM53 & DM63) oli vaikeaa läpäistä T-72B3M- ja T-90M-vaunuja etusektorista.

Käyttäjämaat

Puolalainen Leopard 2A4.

Singaporelainen Leopard 2A4.

•  Alankomaat, 2 Leopard 2 Leguan.
•  Chile, 140 Leopard 2A4
•  Espanja, 108 Leopard 2A4, 219 Leopard 2E
•  Indonesia, 42 Leopard 2A4, 61 Leopard 2RI
•  Itävalta, 56 Leopard 2A4
•  Kreikka, 170 Leopard 2A6HEL, 183 Leopard 2A4
•  Kanada, 42 Leopard 2A4, 20 Leopard 2A4M, 20 Leopard 2A6M
•  Norja, 36 Leopard 2A4, 1 Leopard 2 Leguan varastoituna 16 Leopard 2A4.
•  Puola 126 Leopard 2A4, 105 Leopard 2A5, 16 Leopard 2PL. 2A4-versiota päivitetään PL-versioon.
•  Portugali 37 Leopard 2A6
•  Qatar, 62 Leopard 2A7
•  Ruotsi 120 Leopard 2A5 (Strv 122)
•  Saksa, 225 Leopard 2A5/2A6, 59 Leopard 2A7/2A7V, 7 Leopard 2 Leguan, varastossa 55 Leopard 2A4. Hankittu alun perin 2 350 kpl.
•  Singapore, 96 Leopard 2SG
•  Suomi, 100 Leopard 2A6, 100 Leopard 2A4, 6 Leopard 2S, 6 Leopard 2R, 7 Leopard 2 ITK Marksman. Hankittu alun perin käytettynä Saksasta. Osa muutettu Leopard 2R -raivauspanssarivaunuiksi Pearson-miinanraivausvarustuksella ja Leopard 2L -siltapanssarivaunuiksi KMW:n Leguan-sillalla varustettuina. Vuoden 2009 hankinta tarkoitettu varaosiksi olemassa olevalle kalustolle. Vuonna 2014 Suomi teki päätöksen sadan Leopard 2A6 -vaunun ostamisesta. Vaunut hankittiin käytettynä Hollannista ja ne toimitettiin Suomeen vuosien 2015–2019 aikana. Kaupan hinta oli noin 200 miljoonaa euroa.
•  Sveitsi, 134 Leopard 2 A4 WE (Pz-87 Leo), 25 Leopard 2 Büffel, 12 Leopard 2 Kodiak, 12 Leopard 2 Leguan. 380 Panzer 87 Leo/Char 87 Leo (Pz 87) Leopard 2 A4 toimitettu vuosina 1988-1993 (lisenssillä rakennettu versio). Vuonna 2022 käytössä on 134 Leopard 2 A4 WE (Pz 87 modernisoitu vuosina 2010 ja 2011) ja 96 Leopard 2 A4 on varattuna.
•  Tanska, 18 Leopard 2A5, 26 Leopard 2A7V
•  Turkki, 316 Leopard 2A4
•  Unkari, 4 Leopard 2A4HU, tilauksessa yhteensä 12 Leopard 2A4 ja 44 Leopard 2A7

Tilausaikeita

•  Saudi-Arabia suunnittelee hankkivansa 600–800 kappaletta Leopard 2A 7 -panssarivaunuja noin kymmenellä miljardilla eurolla. Saudi-Arabia vertaili Leopard 2:ia M1 Abramsiin ja päätyi Leopardiin. Vuonna 2011 ilmoitettiin, että Saksa oli hyväksynyt 200 Leopard 2A7 panssarivaunun myymisen Saudi-Arabiaan. Kauppaa arvosteltiin sekä Saksassa että muissa valtioissa johtuen Saudi-Arabian osallistumisesta naapurimaa Bahrainin mielenosoitusten tukahduttamiseen. Myös Angela Merkelin hallitus arvosteli kauppaa, sekä myöhemmin myös KMW:ltä. Vuonna 2012 raportoitiin, että Saudi-Arabia aikoisi hankkia 600–800 panssarivaunua. Kauppaa ei ole virallisesti hyväksytty sen saaman vastustuksen takia. Huhtikuussa 2014 Saksalainen uutissivusto uutisoi, että kauppa todennäköisesti peruuntuu johtuen sosiaalidemokraattisen talousministerin vastustuksesta.

Versiot

Leopard 2PSO -vaunukonsepti.

BPz3 ”Büffel” -hinauspanssarivaunu.

Saksalainen Leopard 2:n alustalle rakennettu siltapanssarivaunu Panzerschnellbrücke (PSB).

Taistelupanssarivaunut

• Leopard 2A1
• Leopard 2A2
• Leopard 2A3
• Leopard 2A4
• Pz87 (Leopard 2A4)
• Leopard 2A5
• Leopard 2S / Strv 122 (Leopard 2A5 )
• Leopard 2A6
• Leopard 2HEL / Leopard 2GR (Leopard 2A6)
• Leopard 2E / Leopardo 2 (Lepard 2A6 )
• Leopard 2A6M (Leopard 2A6 )
• Leopard 2A6M CAN (Leopard 2A6 )
• Leopard 2A7
• Leopard 2A8
• Leopard 2A8 NOR

Taistelupanssarivaunututkielmia

• Leopard 2PSO
• Leopard 2 140 mm kanuunalla

Erikoispanssarivaunut jotka pohjautuvat Leopard 2 -alustaan

• Fahrschulpanzer -ajokoulutuspanssarivaunu
• Pionierpanzer 3 Kodiak -pioneeripanssarivaunu
• Bergepanzer 3 Büffel -hinauspanssarivaunu
• Panzerschnellbrücke 2(PSB2) siltapanssarivaunu (MAN -sillalla)
• Leopard 2R Raivauspanssarivaunu
• Leopard 2L Siltapanssarivaunu (Leguan-sillalla)

Leopard 2A4

Tulivoima vihollisen tuhoamiseksi

Leopard 2A4:n pääase on 120 mm sileäputkinen panssarivaunukanuuna Rheinmetall L44. Rihlaamattoman putken etuja ovat suurempi lähtönopeus ja parempi kulutuskestävyys. Pääase ladataan käsin, joten käytännön tulinopeus riippuu lataajan ammattitaidosta, ollen kuitenkin keskimäärin 4-8 laukausta minuutissa.

Kanuunalla voidaan ampua useita erilaisia 120 mm ampumatarvikkeita, kuten alikaliiperiset nuoliammukset DM 33 KE, DM 43 AI, DM 53 LKE; sirpaloituvalla kuorella varustettu onteloammus DM 12 MZ sekä monikäyttöammus 120 MP. Alikaliiperisia nuoliammuksia käytetään ensisijaisesti raskaasti panssaroituihin maaleihin, onteloammusta ja monikäyttöammusta kevyesti panssaroituihin maaleihin ja elävään kohteeseen. Koulutuskäyttöön on lyhyemmän kantaman harjoitusammuksia. Kaikki pääaseen laukaukset on varustettu palavalla hylsyllä, josta jää jäljelle vain teräksinen kantaosa. Pääaseelle vaunuun mahtuu 42 laukausta, joista 15 ensimmäisinä käytettävää tornin takaosassa ja loput 27 rungon ammussäilössä. Kanuunan lisäksi vaunussa on kaksi MG3-konekivääriä, joista toinen on pääaseen vasemmalla puolella, sen suuntaisesti ampuen ja toinen lataajanluukun kehyksessä vaununkatolla. Ensiksi mainittua käyttää vaunun ampuja, samoilla hallintolaitteilla kuin pääasettakin.

Ammunnanhallintajärjestelmä sisältää ampujan tähtäimen EMES 15 -laser-etäisyysmittareineen, lämpötähtäimen, johtajan tähtäimen, hydraulisen vakaimen sekä ballistisen laskimen. Leopard 2A4:n katsotaan kykenevän osumaan kiinteisiin ja liikkuviin maaleihin eri etäisyyksiltä yhtä hyvin paikaltaan kuin liikkeestäkin ja kaikkina vuorokauden aikoina. Mainitun järjestelmän myötä myös niin sanottu ”Hunter-Killer”-toiminto on mahdollinen. Tällöin johtaja havaitsee maalin omalla tähystyslaitteistollaan, osoittaa sen ampujalle ja tämän suorittaessa tulitehtävää johtaja hakee jo seuraavaa maalia omalla tähystyslaitteistollaan.

Liikkuvuus taistelukentällä

Koska kyseessä on varsin raskas laite (taistelumassa 55 tonnia) vaatii sen liikuttelu runsaasti voimaa. Siksi vaunun voimanlähteeksi on valittu 1 500 hevosvoiman (1 100 kW) 12-sylinterinen kahdella pakokaasuahtimella ja ahtoilman jäähdytyksellä varustettu nelitahtinen dieselmoottori. Huippunopeus on suurimmillaan 72 km/h ajettaessa eteenpäin ja 31 km/h peruuttaessa. Polttoainetta vaunu kuluttaa olosuhteista riippuen 3–10 litraa kilometrillä. Täysi polttoainetäyttö, 1 160 litraa, mahdollistaa siten noin 500 kilometrin toimintasäteen. Moottori ja vaihteisto muodostavat yhdessä voimalaiteyksikön, joka on irrotettavissa ilmanpuhdistimineen, jäähdyttimineen ja muine apulaitteineen noin viidessätoista minuutissa.

Automaattivaihteisto on varustettu sähköisesti ohjatulla valitsimella, joka voidaan sähköjärjestelmän pettäessä ohittaa mekaanisella varojärjestelmällä. Ohjauslaitteen toiminta on tehostettu hydraulisesti, mikä auttaa säilyttämään saman ohjaustuntuman kaikissa eri tilanteissa. Jarrulaitteisto on tyypillinen hydrodynaamis-mekaaninen ja se koostuu hydrodynaamisesta hidastimesta ja kahdesta mekaanisesta kitkajarrusta. Jarrupolkimen välityksellä ohjataan jarruhydrauliikkaa, joka puolestaan ohjaa jarrukoneistoa jakaen jarrutustehon automaattisesti hydrodynaamisen hidastimen ja kitkajarrun välillä.

Kannatinlaitteissa on seitsemän telapyörää ja neljä ylätelapyörää kummallakin puolella. Jousitus muodostuu poikittaisista sauvajousista. Telapyöristä kolme ensimmäistä ja kaksi viimeistä on varustettu iskunvaimentimin. Johtopyörät ovat edessä ja näin ollen vetopyörät takana. Vetopyörät on sijoitettu siten, että telaketjut ulottuvat takana vaunun perän yli. Pienimmillään 490 mm maavara mahdollistaa vaunun liikkumisen rikkonaisessakin maastossa.

Telaketjut koostuvat 82:sta toisiinsa liitetystä telakengästä, jotka on varustettu kumisin telalapuin. Hankalissa lumiolosuhteissa telalaput voidaan irrottaa ja niiden tilalle asentaa teräksiset kitkapalat. Leopard 2A4 pystyy ylittämään 1,2 m syvän vesistön ilman valmisteluja ja jopa neljä metriä syvän vesistön syväsukellusvarustein.

Suoja vihollisen tulta ja sen vaikutusta vastaan

Liikkeen ohella vaunua suojaa sen panssarointi. Se on rakenteeltaan monikerroksinen, koostuen panssariteräksen lisäksi muista materiaaleista. Parhaiten suojattuja ovat tornin etuosa sekä rungon etuviistopanssari. Lisäksi vaunun pohjan muotoilussa on pyritty parhaaseen mahdolliseen suojaan miinoja vastaan.

Mahdollisen läpäisyn varalta miehistö on pyritty suojaamaan erilaisilla rakenteellisilla ratkaisuilla, kuten tornissa olevien ampumatarvikkeiden ja hydrauliikan sijoittamisella omiin tiloihinsa. Leopard 2A4:n moottori on suojattu automaattisella palontorjuntajärjestelmällä: jos moottoritilan lämpö nousee liian korkeaksi, järjestelmä tiivistää sen ja laukaisee sammutuspullot. Mikäli sammutus ei toimi automaattisesti, voi myös ajaja laukaista sen. Leopardissa on lisäksi kaksi käsisammutinta, toinen taistelutilassa ja toinen ulkopuolella tornin takalaatikossa. ABC-aseiden vaikutuksilta suojaava järjestelmä suodattaa tehokkaasti vaunun sisään tulevan ilman sekä ylipaineistaa vaunun sisätilat estäen näin taisteluaineiden tai radioaktiivisten hiukkasten pääsyn sisään.

Välittömään suojautumiseen esimerkiksi ohjustulelta vaunussa on suojasavunheitinjärjestelmä, joka koostuu neljästä neliputkisesta 76 mm:n heittimestä, yhteensä 16 putkesta. Heittimet on sijoitettu tornin molempiin kylkiin, ja niillä voidaan muodostaa muutamassa sekunnissa suojasavuverho 50–60 metrin etäisyydelle vaunusta siihen suuntaan, mihin pääaseen putki osoittaa. Puolet putkista on tornin suuntaisia^selvennä, puolet muodostavat laukaistaessa kaaren muotoisen verhon vaunun eteen. Ne on mahdollista laukaista yksitellen, viuhkana, tai kaikki kerralla.

Tekniset tiedot

Tekniikka: Miehistö: 4 (ajaja, ampuja, lataaja ja johtaja) Taistelupaino: 55,15 t Teho/painosuhde: 27 hv/t Mitat: Runko: 7,7 m Tykki edessä: 9,7 m Tykki takana: 8,5 m Korkeus: 2,8 m Leveys: 3,7 m Telapaine: 0,83 kg/cm2 Telan kosketuspituus: 5,0 m Polttoainetankki: 1 200 l Suurin toimintamatka (tiellä): 500 km Suurin tienopeus: 72 km/h Suurin maastonopeus: 45 km/h Vesistönylitys: 8 m Savunheittimet: 16 kpl Pimeätoiminta: valonvahvistin ja lämpökamera Moottori: MTU MB 873 Ka-501 Valmistaja: MTU (Motoren- und Turbinen-Union Friedrichshafen GmbH) Tyyppi: nelitahtinen V-12 esikammiodiesel Teho: 1 100 kW/1 500 hv, 2 600 kier/min Iskutilavuus: 47,6 l Polttoaine: diesel Ahtimet: 2 turboahdinta ja välijäähdytintä Vääntömomentti: 4 700 Nm Puristussuhde: 18:1 Sylinterikulma: 90° Vaihteisto: Renk HSWL 354 Tyyppi: yhdistetty hydrodynaamis-mekaaninen automaattivaihteisto ja hydrostaattinen ohjausvaihteisto Vaihteiden lukumäärä: 4/2

Aseistus: Pääase: sileäputkinen Rheinmetall L44-panssarivaunukanuuna Kaliiperi: 120 mm Putken pituus: 44 kaliiperin mittaa Pääaseen ammustäyttö: 42 kpl Latausjärjestelmä: manuaalinen Ammusvalikoima: mm. alikaliiperiset nuoliammukset DM 33 KE, DM 43 AI, DM 53 LKE; sirpaloituvalla kuorella varustettu onteloammus DM 12 MZ sekä monikäyttöammus 120 MP Konekiväärit: 2 kpl, MG3 ja MG3A1 Kaliiperi: 7,62×51 mm NATO Tulinopeus: 1 150 ls/min Patruunoiden määrä: 4 750 kpl Ammunnanhallintajäjestelmä Ampujan tähtäin: Rheinmetall Defence Electronics EMES 15 Tyyppi: Optroninen tähtäinperiskooppi Pääkomponentit: Zeiss Optronik WBG-X -lämpökamera ja Zeiss Optronik CE628 -laseretäisyysmittari Suurennos: päiväkanava 12x, lämpökamera 4x/ 12x Ampujan varajärjestelmä: Zeiss Optronik FERO Z-18 Tyyppi: optinen tähtäinkaukoputki Suurennos: 8x Johtajan tähtäin: Rheinmetall Defence Electronics PERI-R 17 Tyyppi: vakautettu tähtäin päiväkanavalla ja optisen kuvansiirtokanavan kautta nähtävissä olevalla EMES 15:n päivä- tai lämpökamerakuva Suurennos: 2x/ 8x Kääntyvyys: 360 astetta

Leopard 2A4-6 Suomessa

Suomalainen Leopard 2A4 itsenäisyyspäivän paraatissa Lahdessa vuonna 2005.

Vuonna 2003 Suomen puolustusvoimat osti Saksan ylijäämävarastoista 124 käytettyä Leopard 2A4 -panssarivaunua korvaamaan ikääntyneet Neuvostoliitossa valmistetut T-55- ja T-72-vaunut. Varusmieskoulutus vaunuilla alkoi 2004 Panssariprikaatissa Parolassa. Lisäksi Suomi hankki 15 vaunua varaosiksi vuonna 2009. Sodanajan organisaatioissa panssarivaunukomppaniat kuuluvat mekanisoituihin taisteluosastoihin sekä CV-9030:lla operoiviin panssarijääkäripataljooniin.

Vuonna 2014 Suomi teki päätöksen sadan käytetyn Leopard 2A6 -vaunun ostamisesta Alankomaista. Ne toimitettiin vuosina 2015–2019. Kaupan hinta oli noin 200 miljoonaa euroa. Suomen Sotilaan tietojen mukaan vaunut oli päivitetty 2A6-tasolle niin sanotuksi Mannheimer-konfiguraatioksi; eli rungossa oli edelleen 2A4-mallin C-tason suojapanssarointi, mutta torni oli uusi 2A6-tasoinen.

Yksi 2A4 sijoitettiin aseistuksesta ja muusta tekniikasta riisuttuna Valtatie 3:n Parolan liittymän ramppiin monumentiksi.

Leopard 2 taisteluissa

Turkki hyökkäsi pohjois-Syyriaan elokuussa 2016 Syyrian vapaan armeijan kanssa ISIS-joukkoja ja kurdeja vastaan kohti al-Babin kaupunkia. Turkki oli aiemmin menettänyt M60 Patton -vaunuja ohjuksille ja tienvarsipommeihin ja toivoi kehittyneimmän Leopard 2A4 -vaununsa pärjäävän paremmin. Turkki oli ostanut 354 Leopard 2A4 -vaunua Saksasta 2000-luvun alussa, kun kylmän sodan varastoja purettiin. Saksalainen Die Welt kirjoitti tammikuussa 2017, että ISISin taistelijat tuhosivat mahdollisesti jopa kymmenen Leopard 2 -vaunua. Vaunujen kuvat ja tunnistusnumerot kiersivät Twitter-tileillä. Kuusi kymmenestä vaunusta tuhottiin 9M133 Kornet -ohjuksilla. ISIS:iin liitetty A’maq-uutistoimisto näytti joulukuussa 2016 videoita kahdesta kaapatusta Leopard 2 -vaunusta al-Babissa.

Tammikuussa 2023 Puola ilmoitti lähettävänsä kymmenen Leopard 2 -vaunua Ukrainaan, pyytämättä Saksan lupaa. Britannian luvattua lähettää Challenger 2 -vaunuja ja Yhdysvaltain M1 Abrams -vaunuja myös Saksa taipui lähettämään Ukrainaan 14 vaunua ja olemaan vastustamatta kaluston lähettämistä sotaakäyvään maahan. Kaikkiaan Leopard 2 -vaunuja oli tarkoitus lähettää Ukrainaan 54 kappaletta (tammikuun 2024 tilanne). Ukraina käytti vaunuja kesän 2023 vastahyökkäyksessään.

Joulukuuhun mennessä Ukraina oli menettänyt käytännössä kaikki keväällä saamansa Leopard 2A6 -vaunut, 40 prosenttia Stridsvagn 122 -kalustosta ja puolet Leopard 2A4 -vaunuista.

Lähteet

• Trewhitt, Philip: Panssarivaunut ja panssaroidut ajoneuvot, s. 73. Suomentanut Petri Kortesuo. Hämeenlinna: Karisto, 2009. ISBN 978-951-23-5145-9

Kirjallisuutta

• Schnellbacher, U.; Jerchel M. & Badrocke, M.: Leopard 2 Main Battle Tank 1979–1998. (Osprey New Vanguard Series: 24) Lontoo: Osprey Military, 1998. ISBN 1-85532-691-4 (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Leopard 2 A4 puolustusvoimien kalustoesittelyssä^{[vanhentunut linkki]}
• Puolustusvoimien komentaja Kaskealan kommentti Leopard 2 -hankinnasta
• The Armor Site
• Kattava epävirallinen esittely vaunusta