Lentopallon Mestaruusliiga
Lentopallon Mestaruusliiga (vuoteen 2010 saakka Lentopallon SM-liiga[1]) on lentopallon korkein sarjataso Suomessa. Mestaruusliigan toimintaa johtaa Suomen Lentopalloliitto.
| Lentopallon Mestaruusliiga | |
|---|---|
|
Meneillään oleva kausi
Lentopallon Mestaruusliigakausi 2024–2025 |
|
 Lentopallon Mestaruusliigan logo |
|
| Laji | lentopallo |
| Maa(t) |
 Suomi |
| Perustettu | 1957 |
| Edeltäjä | Lentopallon SM-liiga |
| Joukkueita |
Miehet: 9 Naiset: 10 |
| Hallitseva mestari |
Hurrikaani-Loimaa (miehet) Pölkky Kuusamo (naiset) |
| Eniten mestaruuksia |
Hämeenlinna ja LP Viesti Salo (naiset, 10) KuPS-Volley ja VaLePa (miehet, 8) |
| Alempi taso |
Lentopallon miesten 1-sarja Lentopallon naisten 1-sarja |
| TV | Ruutu |
| Sivusto | www.mestaruusliiga.fi |
Kaudella 2024–2025 sarjassa pelaa miesten puolella yhdeksän joukkuetta ja naisten puolella kymmenen joukkuetta[2].
Sarjajärjestelmäkuvaus
muokkaaMiesten Mestaruusliiga 2024–2025
muokkaaMiesten liigassa pelataan yhdeksän joukkueen nelinkertainen runkosarja (32 ottelua/joukkue). Runkosarjassa sijoille 1–8 päätyneet joukkueet pelaavat puolivälierät (4–7 ottelua) pääsystä välieriin, Puolivälierien voittajat pelaavat välierät (4–7 ottelua), välierien häviäjät pronssiottelut (2 ottelua mahdollinen lisäerä) ja välierien voittajat finaalit (4–7 ottelua).
Runkosarjassa sijoille 1–4 sijoittuneet saavat puolivälieriin kotiedun. Otteluparit ovat 1–8, 2–7, 3–6, 4–5.
Runkosarjan 9. sijoittunut joukkue kohtaa liigakarsinnassa 1-sarjan voittajan paras viidestä menetelmällä. Tämän ottelusarjan voittajalla on oikeus hakea liigapaikkaa.
Naisten Mestaruusliiga 2024–2025
muokkaaNaisten liigassa pelataan kymmenen joukkueen kolminkertainen runkosarja (27 ottelua). Runkosarjassa sijoille 1–8 päätyneet joukkueet pelaavat puolivälierät (4–7 ottelua) pääsystä välieriin, Puolivälierien voittajat pelaavat välierät (4–7 ottelua), välierien häviäjät pronssiottelut (2 ottelua mahdollinen lisäerä) ja välierien voittajat finaalit (4–7 ottelua).
Runkosarjassa sijoille 1–4 sijoittuneet saavat puolivälieriin kotiedun. Otteluparit ovat 1–8, 2–7, 3–6, 4–5.
Runkosarjan 9. ja 10. sijoittuneet joukkueet pelaavat ns. esikarsinnan, jonka häviäjä kohtaa varsinaisessa liigakarsinnassa 1-sarjan voittajan paras viidestä menetelmällä. Tämän ottelusarjan voittajalla on oikeus hakea liigapaikkaa.
Televisiointi
muokkaaLentopallon Mestaruusliigan otteluita lähettää kaudella 2024–2025 Ruutu , josta on nähtävissä on monikameratuotantona suurin osa otteluista ja loput ns. fanikameralähetyksinä. Myös Jim-televisiokanavalla sekä ISTV:ssä on nähtävissä muutamia otteluita.
Joukkueet 2024–2025
muokkaaMiesten Mestaruusliigan joukkueet
muokkaa| Joukkue | Kaupunki | Kotihalli | Perustettu | Päävalmentaja |
|---|---|---|---|---|
| Hurrikaani-Loimaa | Loimaa | Loimaan liikuntahalli | 2007 | Olli Kuoksa |
| Kyyjärven Kyky-Betset | Kyyjärvi | Kyyjärven liikuntahalli | 1990 | Guntis Atars |
| Savo Volley | Lukuisia kotipaikkoja | Lukuisia kotihalleja | 2018 | Arttu Keränen |
| Kokkolan Tiikerit | Kokkola | Hollihaan liikuntahalli | 1974 | Mikko Keskisipilä |
| Raision Loimu | Raisio | Kerttulan liikuntahalli | 1958 | Kari Raatikainen |
| VaLePa Sastamala Tampere | Sastamala | Vexve Areena | 1978 | Janne Kangaskokko |
| Akaa-Volley | Akaa | Toijalan monitoimihalli | 2010 | Olli Kunnari |
| Karelian Hurmos | Joensuu | Joensuun Urheilutalo | 2017 | Daryl Tay |
| TUTO Volley | Turku | Kupittaan palloiluhalli | 1929 | Jani Niskakangas |
Naisten Mestaruusliigan joukkueet
muokkaa| Joukkue | Kaupunki | Kotihalli | Perustettu | Päävalmentaja |
|---|---|---|---|---|
| Hämeenlinnan Lentopallokerho | Hämeenlinna | Loimua Areena | 1929 | Giovanni Torchio |
| LiigaPloki | Pihtipudas | Pihtipudas-sali | 1995 | Hakan Can Turan |
| LP Kangasala | Kangasala | Pitkäjärven liikuntahalli | 1994 | Nikolas Buser |
| LP-Vampula | Huittinen | Tahto Areena | 1946 | Stefan Paunovic |
| LP Viesti Salo | Salo | Salohalli | 2008 | Tomi Lemminkäinen |
| Oriveden Ponnistus | Orivesi | Oriveden liikuntahalli | 1908 | Fabio Menta |
| JymyVolley | Seinäjoki | Nurmohalli | 1925 | Patrik Ojaniemi |
| Pölkky Kuusamo[3] | Kuusamo | Kuusamon liikuntahalli | 1966 | Sotiris Gkotsis |
| Arctic Volley | Rovaniemi | Lapin liikuntaopisto | 1991 | Jukka Lehtonen |
| Puijo Wolley | Kuopio | Pohjantien koulu | 1997 | Pekka Seppänen |
Miesten Suomen mestarit
muokkaaLiittojen välinen yhteistoiminta käynnistyi 1957, ja mestaruuskilpailuista vastasi aluksi Suomen Lentopallokomitea, jossa oli edustus Työväen Urheiluliitosta ja Suomen Kori- ja Lentopalloliitosta. Suomen Lentopalloliitto perustettiin lopulta vuonna 1959 ja SVUL:n lentopallo irtisanoutui Lentopallokomiteasta kauden 1963 jälkeen, jonka jälkeen mestaruussarja jäi Lentopalloliiton vastuulle.[4] Kaudella 1963–1964 TUL:n joukkueet vetäytyivät yhteisestä sarjasta ja pelasivat Lentopallokomitean SM-sarjassa, joka käytännössä oli TUL:n mestaruussarja.[5] Kauden 1964–1965 jälkeen TUL:n parhaat joukkueet liittyivät jälleen yhteiseen mestaruussarjaan.
- Pääartikkeli: Luettelo lentopallon SM-mitalisteista
Naisten Suomen mestarit
muokkaa
|
|
|
Lähteet
muokkaa- ↑ Lentopallon SM-liigasta tuli Lentopallon Mestaruusliiga 27.8.2010. Suomen Lentopalloliitto. Viitattu 30.10.2013.
- ↑ Lentopallon Mestaruusliigan runkosarjojen otteluohjelmat julkaistu Mestaruusliiga. 7.8.2024. Viitattu 3.9.2024.
- ↑ Pallo-Karhujen naisten liigajoukkueen nimeksi Pölkky Kuusamo[vanhentunut linkki]
- ↑ Urheilumme kasvot 3, Lentopallo, sivu 994
- ↑ TUL:n toimintakertomus 1964 (Arkistoitu – Internet Archive)