Lehijärvi
Lehijärvi on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva järvi, joka sijaitsee Hattulan kunnassa. Järvi on lähes ympyrän muotoinen ja pinta-alaltaan 700 hehtaaria, suurimman pituuden ollessa 3,5 kilometriä. Lehijärven vedet laskevat Leteenojan kautta Vanajaveden Heinunlahteen. Järven valuma-alueen kokonaispinta-ala on 54,2 km². Veden teoreettinen viipymä järvessä on yli kolme vuotta. Lehijärven kunto on luokiteltu tyydyttäväksi ja se on rehevä ja kirkasvetinen.
Lehijärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Hämeen maakunta |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Vanajanselän alue (35.23) |
Laskuoja | Leteenoja |
Järvinumero | 35.237.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 80,8 m |
Rantaviiva | 13,507 km |
Pinta-ala | 7,03962 km2 |
Tilavuus | 0,04593875 km³ |
Keskisyvyys | 6,53 m |
Suurin syvyys | 18,08 m |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Panssariprikaati käyttää Lehijärveä vesistöharjoitustoimintaan.
Luonto
muokkaaLehijärvi on tyypiltään Suomessa harvinainen luontaisesti ravinteikas harjunlievejärvi. Luontotyyppi edustaa EU:n luontodirektiivissä määriteltyä järvityyppiä. Lehijärven luoteispäässä sijaitsee linnustollisesti arvokas Ihalemmenlahti, joka on rajattu Natura 2000 -alueeksi. Harvinaisia järvessä kasvavia vesikasveja ovat hentosätkin, uposvesitähti, kapeaosmankäämi, vaskivita, välkevita, hentovita ja sahalehti.[1]
Vanha kyläasutus
muokkaaLehijärven ympäristössä sijaitsevat Nihattulan, Sattulan, Pelkolan, Leiniälän ja Ihalemmen vanhat maarekisterikylät. Tiiviisti rakennettujen kylätonttien muoto periytyy jo keskiajalta. Pysyvää asutusta järven rannoilla on ollut jo ainakin rautakaudella. Alueella on muun muassa kalmistoja sekä muita muinaisjäännöksiä.[2]
Vuonna 1405 muodostettiin Hattulan seurakunnasta Lehijärven kappeliseurakunta, joka toimi vuoteen 1603 saakka. Lehijärven kirkko sijaitsi järven pohjoispuolella Ihalemmen kylässä, mutta sen tarkkaa paikkaa ei tiedetä.[3]
Lehijärven ympäristön kylät kuuluvat Museoviraston määrittelemiin Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[2]
Lähteet
muokkaa- Lehijärven Suojeluyhdistyksen sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Hämeen ympäristökeskuksen sivut[vanhentunut linkki]
Viitteet
muokkaa- ↑ Hämeen ELY: Lehijärven natura-alue[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Museovirasto, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa. Viitattu 2.12.2012.
- ↑ Kulttuuriympäristön rekisteriportaali (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 2.12.2012.
Kyliä ja taajamia | Kivijoki • Koski • Lepaa • Mervi • Nihattula • Parola • Parolannummi • Pekola • Rahkoila • Sattula |
---|---|
Luonto | Alajärvi • Iso Tähilammi • Lehijärvi • Leteensuo • Pikku Tähilammi • Retulansaari • Sotkajärvi • Vanajavesi |
Nähtävyyksiä | Hattulan Kotikirkko • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hattulan uusi kirkko • Mierolan silta • Panssarimuseo • Parolan leijona • Ryysyranta • Tenholan linnavuori • Tyrvännön kirkko • Tyrvännön sakaristo |
Muuta | Ahlbackan kartano • Hattulan vaakuna • Lepaan puutarhaopisto • Panssariprikaati • Parolan lentokenttä • Parolannummen kenttäalttari • Parolan rautatieasema • Parolan Visa • Pekolan Isku • Satulinna • Tyrvännön lentokenttä • Vesunnin kartano |