Lasse Kuusela
Lasse Uolevi Kuusela (7. kesäkuuta 1928 Helsinki[1]– 8. heinäkuuta 2007[2]) oli suomalainen laulaja. Ensimmäiset levytyksensä hän teki 1950-luvulla Matti Louhivuoren kanssa.[3].
Jo nuoruudessaan kuorolaulua harrastanut Lasse Kuusela opiskeli yksinlaulua Martti Lohikosken johdolla tarkoituksenaan suuntautua taidelaulun alalle. Vuonna 1951 hän osallistui kuitenkin järjestyksessä toisiin iskelmäkuninkuuskilpailuihin Georg Malmsténin kappaleella Musta Hermanni ja saavutti ensimmäisen sijan. Edellisvuonna pidetyn ensimmäisen kilpailun oli voittanut Erkki Junkkarinen.[4] Voittonsa jälkeen Kuusela aloitti kiertueet harmonikkataiteilija Esko Könösen kanssa lähinnä Könösen silloisen kotikaupungin Joensuun seudulla, ja pian hän liittyi Matti Louhivuoren ja Metro-tyttöjen Toivelauluilta-kiertueryhmään, jossa hän toimi juontajana ja yhtenä laulajana. 1950-luvun mittaan hänen kiertue- ja työtovereikseen tulivat myös muiden muassa Reino Helismaa, Esa Pakarinen, Masa Niemi ja Olavi Virta. Kuuselan ensimmäinen oma levytys oli Toivo Kärjen ja Reino Helismaan ralli Sekajunan matkassa vuonna 1956.[5] Kiertueiden loputtua Kuusela perusti oman yhtyeen ja opetteli samalla kontrabasson soiton.[1] Henry Theelin jätettyä esiintymisensä vähemmälle 1970-luvulla Kuusela siirtyi Jorma Juseliuksen yhtyeen toiseksi laulusolistiksi Mikko Järvisen ohella ja esiintyi sen kanssa 1980-luvun puoliväliin saakka.[6]
Levyjä
muokkaa- Reipasta rallia (Reino Helismaan ja Matti Louhivuoren kanssa, 1965, Fazer)
- Mosabackan lavalla (1971, PSO)
- Konkaritanssit 4 (1973, PSO)
- Vanhoissa tunnelmissa (1974, Satsanga)
- Seurassanne (1977, PSO)
- Paikkakuntien parhaat (1978, Finndisc), levyllä mukana Lasse Kuusela, Pekka Himanka, Pauli Lehtola ja Reijo Salminen
- Laitakaupungin lapset (Annikki Tähden kanssa, 1978, Mars)
- Kullankaivaja (1980, Mars)
- Ollaan kavereita (1981, PSO)
- Hiljainen metsä (1984, Polarvox)
- Vanhoissa tunnelmissa (2015, Rocket Records)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Lauri Jauhiainen: Ollaan kavereita -levyn esittelyteksti. Helsinki: PSO, 1981.
- ↑ Päivämäärä Espoon Gräsan uurnalehdossa
- ↑ Pomus.net. Viitattu 2.8.2014.
- ↑ Peter von Bagh ja Ilpo Hakasalo: Iskelmän kultainen kirja, s. 191. Helsinki: Otava, 1986.
- ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 395. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2
- ↑ Matti Wacklin ja Jori Flinck: Pave ja viulu: Pauli Granfeltin pitkä soitto, s. 90. Tampere: F-Montteeri Oy, 1994.