Lanajoki
Lanajoki[5] eli Sarkolanjoki[6] (aiemmin myös Miemojoki[7] ja Niemojoki[8]) on 10 kilometriä pitkä joki Pirkanmaalla Nokialla ja Vesilahdella. Se on Sarkolanjoen valuma-alueen laskujoki, joka laskee Kuloveteen Sarkolanlahdessa Sarkolan kylässä Nokialla. Valuma-alueen pinta-ala on 106 km². Lanajoki on osa Kokemäenjoen vesistön Kokemäenjoen aluetta, joka laskee Kokemäenjoen mukana Selkämereen Porin edustalla Pihlavanlahdella.[3]
| Lanajoki, Sarkolanjoki | |
|---|---|
| Alkulähde |
Suonojärvi, Vesilahti [1] |
| Laskupaikka |
Kulovesi, Nokia [2] |
| Pituus | 9,969 [3] km |
| Alkulähteen korkeus | 105,1 [1] m |
| Virtaama | 1 [4] m³/s |
| Valuma-alue | 106,27 [3] km² |
Maantieto
muokkaaLanajoki laskee Suonojärvestä Rämsööstä vajaan 10 kilometrin matkan Kuloveteen. Joki virtaa kapeassa laaksossa, mutta leviää luikertelemaan kapeilla savisilla peltoaukeilla. Neljän kilometrin jälkeen se virtaa Murtoonjärven läpi ja jatkaa Myllykylään. Ohitettuaan Siukolanjärven, se virtaa peratun Rekolanjärven läpi. Alittaessaan valtatien 12 se on ohittanut Myllykosken padot ja rännit ja laskee sen jälkeen Kuloveteen Sarkolanlahdessa Sarkolan kylässä.[5]
Koska Suonojärven vedenpinta on 105,1 metriä merenpinnan yläpuolella, tulee joelle pudotusta 47,6 metriä, kun se laskee alas Kuloveteen 57,5 metriä merenpinnan yläpuolelle.[5] Matkalle mahtuukin monia koskia. Pisin ja korkein niistä on Myllykoski, jonka yläosan pudotus on 19,5 metriä 550 metrin matkalla. Myös Laukon eli Lanan myllykoski on suuri, koska se putoaa 9,1 metriä 300 metrin matkalla, ja samoin on Hummerkoski, joka putoaa 8,3 metriä. Näissä, ja monessa muussa koskessa, oli parhaimmillaan yhdeksän myllyä yhtäaikaa käytössä.[4]
Lanajoki ja siten Sarkolanjoen valuma-alue jää kahden viereisen valuma-alueen väliin puristukseen niin, että itse Lanajoen alue on alaltaan vain 19 km² suuri. Valuma-alueen kapein kohta sijaitsee Joutsjoen valuma-alueeseen kuuluvan Hätikkäjärven kohdalla. Siitä noin 1,5 kilometriä länteen sijaitsee Masojärvi, joka kuuluu Kärppälänjoen valuma-alueeseen.[3]
Sarkolanjoen valuma-alue
muokkaaSarkolanjoen valuma-alueen pinta-ala on 106 km² ja siihen kuuluu 17 järveä, joiden pinta-alat tekevät yhteensä 655 hehtaaria. Järvistä suurin on Suonojärvi, jonka pinta-ala on 475 hehtaaria. Kauimpana suistosta noin 26 kilometrin päässä sijaitsee Mustajärvi. Valuma-alueen laskujoki on Lanajoki, joka laskee Rämsöön Suonojärvestä Kuloveden Sarkolanlahteen.[3]
Valuma-alueen vesistö voidaan kuvailla lähtemällä liikkeelle sen suistosta. Ylävirtaan kulkemalla voidaan vesistön haarat esitellä kohtaamisjärjestyksessä.
- Joen alajuoksulla laskujoki laskee Murtoonjärven läpi. Alempana se ohittaa vierestä Siukolanjärven, joka sijaitsee kosketikon sisällä. Vesistön pääjärvi on suuri Suonojärvi, jonka pohjoisosassa Lanajoen luusua sijaitsee.
- Kyynäräjärven laskuoja laskee Suonojärveen Kyynärjärvenperässä. Kyynäränjärven länsipäähän laskevat kaksi ojaa, josta Vahtolamminojan kautta laskevat Vahtolammi ja Rekujärvi. Toista ojaa pitkin laskee Kaakkolammi.
- Suonojärven pitkään ja kapeaan salmeen laskevat kaksi suurempaa ojaa. Toisen kautta laskevat Saarijärvi ja Valkijärvi, ja toisen kautta Pikku-Hyyhönen ja Iso-Hyyhönen.
- Suonojärvi kapenee eteläpäässä kymmenen metrin levyiseksi salmeksi, joka aukeaa Kivilahtijärveksi ja lännessä Saastojärveksi. Nämä vesialtaat ovat Suonojärveen kuuluvia osia. Saastonperäksi kutsutaan lahdenperukan avosuota, johon Lampijärven laskuoja laskee. Lampijärven läpi virtaavat Kivijärvi ja Löyttyjärvi.
- Kivilahtijärven eteläpäähän laskee Järviönsuonoja. Siihen yhtyvät Mustajärven ja Ruokojärven laskuojat. Iso Oravajärvi laskee Ruokojärveen.
Historia
muokkaaNimi
muokkaaNimitykset Lanajoki ja Sarkolanjoki ovat nykyään varsin yleisessä käytössä. Sen sijaan Miemo-[9] ja Niemojoki ovat paikallisten aiemmin käyttämiä nimityksiä, jotka ovat nykyään jäämässä pois käytöstä. Miemokoski sijaitsee suiston lähellä samoin kuin Miemonsilta, jonka yli kulkee vanha kylien läpikulkutie. Miemojoen nimi liittyy siten suiston nimistöön. Sen sijaan Niemojoen nimi, joka esiintyy Isonjaon kartassa vuodelta 1783,[10] saattaa olla vanhempi nimitys. Ehkä Miemo kehittyi Niemosta.[6][7][11]
Joen nimitys voi muuttua historian aikana monista syistä. Usein joki saa nimensä siitä järvestä, josta se laskee, koska eränkävijät käyttivät jokea kulkuväylänään käydessään järvellä kalastamassa. Kun maatila perustettiin joen suistoon tai sen varrelle, alettiin jokea kutsumaan tilan tai asukkaan mukaan. Jos asutus tiheni kyläksi, antoi kylä nimensä joelle tai päinvastoin. Sarkolan- ja Miemojoken tapauksessa asutus on antanut joelle nimensä. Myös Lanan koski esiintyy seudun nimistössä yläjuoksulla.[12] Kuloveden viljelyasutus on peräisin viimeistään rautakauden alusta ja Sarkolan alueen kiivas asuttaminen käynnistyi jo 1200-luvulla. Jouko Vahtola ehdottaa, että Sarkolan kylän nimitys tuli sarkaviljelystä, jota seudulla tiedetään harjoitetun suuressa mitassa.[10][13]
Erätalouden aikoina käytetty alkuperäinen nimi on siten voinut olla esimerkiksi Suonojoki lähdejärven Suonojärven mukaan, mutta tästä ei ole jäänyt kansanperinteeseen mitään muistumia. Unto Salo kuitenkin esittää seudun nimistölle saamelaista alkuperää esittelemällä joitakin saamen etymologiasta selityksensä saavia nimiä. Sellaisiin kuuluvat esimerkiksi ”lana”, joka tarkoittaa pyydystä ja ”suono”, joka tarkoittaa kenkäheinää[14] tai Ante Aikion mukaan vetistä suota.[13][15]
Myllyt
muokkaaLanajoen alajuoksulla olleita vesimyllyjä on 1800-luvun keskivaiheen jälkeen olleet Nikkilän mylly, Vainiomylly, Odottavan mylly, Koskisen mylly, Tömyn mylly, Tyrisevän-, Vahalahden- ja Kutalan lahkojen myllyt. Parhaimmillaan myllyjä oli yhtäaikaa käynnissä yhdeksän.[6]
Varhaisia tietoja myllyistä voidaan lukea 1670-luvulta, kun Laukon kartanon isäntä halusi purkauttaa Lanajoessa olleen jalkamyllyn.[16]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Lanajoen lähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Lanajoen suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 30.12.2014.
- ↑ a b Koski-inventointi: taulukko (Arkistoitu – Internet Archive), julkaisusta Vesihallituksen tiedostus 188, 1980
- ↑ a b c Lanajoki, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c Erkkilä, K.: Sarkolan myllyt 1800-luvulta alkaen (Arkistoitu – Internet Archive), Sarkolan kylän sivusto
- ↑ a b Halme, Rudolf & Luidi, August: Muistitietoa sota-ajoilta (Arkistoitu – Internet Archive), Sarkolan kylän sivusto, 1929
- ↑ Sarkolan kylän sivusto: Kuvakilpailu 3 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Sarkolan- eli Miemojoen perkaushakemus (Arkistoitu – Internet Archive), 1915, Turun maakunta-arkisto
- ↑ a b Lyyra-Seppänen, Anna: Sarkolan ja Vahalahden kyien rakennetun ympäristön selvitys[vanhentunut linkki], 2012, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
- ↑ Mattila, Mikko: Kivisillat (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Punkari, Yrjö: Nähtävyyksiä Vesilahdessa: Tottijärvi, 1997−2012
- ↑ a b Kepsu, Saulo: Joen nimet, Virittäjä, 2/2012
- ↑ Punkari, Yrjö: Nähtävyyksiä Vesilahdessa: Rautakausi, 1997−2012
- ↑ Aikio, Ante: Suomen saamelaisperäisistä paikanninistä, Kotikielenseura
- ↑ Punkari, Yrjö: Nähtävyyksiä Vesilahdessa: Kurala, 1997−2012
Aiheesta muualla
muokkaa- Museovirasto: kuvakokoelmaa Sarkolasta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tietosanakirja: Osa 8, ss. 815-816 - Sarkolanjoki, KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVAN, 1916, Helsinki
- Turvetuotanto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kokemäenjoen alue (35.1)
- Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2)
- Näsijärven–Ruoveden alue (35.3)
- Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4)
- Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5)
- Keuruun reitin valuma-alue (35.6)
- Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7)
- Vanajan reitin valuma-alue (35.8)
- Loimijoen valuma-alue (35.9)