Laatikkolumiaura

Laatikkolumiaura on veturin työnnettäväksi tarkoitettu katettu lumenaurausvaunu, joka on erilliseksi vaunuksi rakennettu ja molempiin päihin sijoitetulla auralla varustettu. Sivuilla on erilliset kokoon käännettävät vyörytyssiivet. Laatikkoaurassa oli omat veturin etuvaloja vastaavat valot. Veturiin pidettiin useimmiten yhteys sähkösoittokellolla ja veturi vastasi merkkisoittoihin viheltimellä.

Aurausmerkki: aurausta haittaava kiinteä este, auran terät on nostettava / suljettava.

Päätyaurojen nokkaa saattoi vaunun sisään sijoitetulla vivustolla nostaa ylös muun muassa tasoristeysten kohdalla, ettei nokka ottanut laudoitukseen kiinni. Samoin auratun lumen kauemmas siirtämiseen tarkoitetut vyörytyssiivet olivat sisältä käsin ohjattavia. Tämän vuoksi pitkin radan vartta oli erillisiä aurausliikennemerkkejä, joiden mukaan joko aurannokka laskettiin tai nostettiin ja vyörytyssiivet suljettiin tai avattiin kiinteiden esteiden väistämiseksi.

Kapearaiteisilla radoilla oli omia liikennemerkkejään tätä varten; esimerkiksi Jokioisten rautatiellä ne olivat normaalisti kuusennäreitä.

Sittemmin tämä auratyyppi syrjäytyi suoraan veturiin kytkettävien siipiaurojen ja omalla koneistolla varustettujen, ratakuorma-auton työntämien kiskoilla liikkuvien harjakoneiden tieltä. Leveäraiteisia laatikkoauroja on säilynyt runsaasti, muutama kappale on Haapamäellä.

Lähteet

• Resiina-lehdet^{lähde tarkemmin?}