Kyyros nuorempi

Kyyros nuorempi (kuoli 401 eaa.) oli persialainen satraappi ja sotapäällikkö. Hän kapinoi veljeään Artakserksestä vastaan. Kyyroksen syntymävuotta ei tunneta, mutta hän syntyi kuitenkin isänsä Dareios II:n noustua valtaistuimelle vuonna 424 eaa. Vuonna 408 eaa. nuoresta prinssistä tehtiin Lyydian, Fryygian ja Kappadokian satraappi. Kyyros tunnetaan parhaiten vanhempaa veljeään Artakserksestä vastaan käymästään sotaretkestä, jolla mukana ollut ateenalainen Ksenofon kirjoitti retkestä myöhemmin kirjan Kyyroksen sotaretki (kreik. Αναβασις, Anabasis).

Francesco Antonio Gruen maalaus Kyyros nuoremman ja Lysondroksen tapaamisesta.

Elämä

Kyyroksen vanhemmat olivat Persian kuningas Dareios II:n ja Parysatiin poika. Kyyroksen vanhempi veli Artakserkses oli isänsä kruununperillinen, mutta vaikutusvaltainen kuningatar suosi nuorempaa poikaansa. Kyyros oli ilmeisesti hyvin lahjakas ja vuonna 407 eaa. (tain 406 eaa.) Dareios nimitti hänet Lyydian, Kappadokian ja Fryygian satraapiksi ja koko Vähän-Aasian ylipäälliköksi. Kyyros oli tuolloin vain noin 16-vuotias. Kreikkalainen kirjailija ja sotilas Ksenofon ihaili Kyyrosta suuresti ja hän kertoo että Kyyros rakasti ratsastusta ja oli taitava metsästäjä ja jousiampuja. Hän ei myöskään koskaan kohdellut ketään huonosti ja kunnioitti rohkeutta ja lojaalisuutta. Ksenofonin mukaan niin kreikkalaiset, samoin kuin barbaaritkin, rakastivat Kyyrosta.

Dareioksen kuoleman jälkeen Artakserkses nousi Persian valtaistuimelle. Pian tämän jälkeen Kyyros vangittiin ja häntä syytettiin juonittelusta veljeään vastaan. Parasytis sai kuitenkin Artakserkseen vapauttamaan veljensä ja antamaan tälle takaisin entinen virkansa. Tähän tapaukseen liittyvät seikat ovat hyvin epäselviä. Palattuaan Vähään-Aasiaan Kyyros raivasi tieltään satraappi Tissaferneen, joka oli uskollinen Artakserkseelle. Kyyros ystävystyi myös spartalaisen Lysandroksen kanssa ja auttoi spartalaisia kukistamaan Ateenalaiset peloponnesolaissodassa. Kyyroksella oli tuntemusta niin kreikkalaisesta kuin persialaisesta sodankäynnistä. Hän solmi salaisia sopimuksia kreikkalaisten palkkasotilaiden päällikköjen kanssa ja pyysi näitä olemaan valmiina sotaan, kun heitä käskettiin. Kyyros aloitti kokosi aluksi 10 000 sotilasta käsittäneen armeijan, suurin osa sotilaista oli peloponnesokselta, jolla hän ilmoitti aikovansa sotia pisidialaisia vastaa. Vuoden 401 eaa. keväällä lähti matkaan Sardiista.

Kreikkalaiset palkkasotilaat liittyivät Kyyroksen armeijaan Kelainaissa. Heitä johtivat Klearkhos, Proksenos ja Menon. Ksenofonin mukaan Kyyroksen armeijaan kuului 100 000 persialaista jalkaväkeä, 10 000 hopliittia, 2 000 peltastia, 2 500 ratsuväkeä ja 20 viikatevaunua. Tämän lisäksi Kyyroksella oli 25 laivaa käsittänyt laivasto, jota johti egyptiläinen Tamos, sekä 35 kreikkalaista laivaa, joita johti eräs Pythagoras. Kreikkalaiset joukot olivat vähällä kapinoida, kun he saivat kuulla että Kyyros aikoi kapinoida veljeään vastaan. Klearkhos sai kuitenkin kreikkalaiset taivuteltua jatkamaan sotaretkeä.

Kyyroksen sotapäällikkö Orontos yritti pettää hänet ja loikata Artakserkseen puolelle. Orontos pyysi Kyyrokselta 1000 ratsumiestä, jolla hän aikoi hyökätä kuninkaan joukkoja vastaan. Samalla hän kirjoitti kirjeen Artakserkseelle, joka kuitenkin löydettiin ja hänet tuomittiin. Artakserkseen tilanne oli samalla tukala koska hänen oli myös kukistettava Egyptissä puhjennut kapina. Ehkä Kyyros kapinoi juuri tällä hetkellä koska hän tiesi Egyptin kapinasta.

Kyyroksen armeija ylitti Eufratin ilman vastustusta ja Kyyros epäili jo ettei hänen veljensä aikonutkaan puolustautua. Mutta kolmantena päivänä Eufratin ylityksen jälkeen armeijat kohtasivat Kunaksan taistelussa. Kyyroksen armeija oli jaettuna kahteen osaan. Kreikkalaiset olivat oikealla siivellä, Eufratin rannan puolella. Armeijoiden lähestyessä toisiaan Kyyros määräsi Klearkohosta siirtymään lähemmäs keskustaa ja hyökkäämään suoraan Artakserksestä päin. Klearkhos ei kuitenkaan uskaltanut tehdä näin, koska hän pelkäsi joutuvansa saarretuksi. Taistelun tiimellyksessä kuninkaallisen henkivartioston päällikkö Artageres ratsasti Kyyrosta päin ja huusi tätä kohtaan syytöksiä siitä että Kyyros oli tuonut kreikkalaiset ryöväämään Persiaa ja tappamaan omaa veljeään. Artageres heitti tämän jälkeen heittokeihään Kyyrosta päin, mutta ei osunut. Kyyroksen heittokeihäs osui kuitenkin Artagereen kaulaan.

Taistelun kulusta on eri versioita. Ksenofonin mukaan Kyyros näki veljensä, huusi "näen hänet" ja lähti hyökkäykseen. Joko Artakserkseen hevonen oli haavoittunut ja hän oli vaihtamassa uuteen hevoseen tai Kyyros haavoitti Artakserkseen hevosta niin että tämä putosi sen selästä. Kun Artakserksen yritti nousta toisen hevosen selkään, hyökkäsi Kyyros uudelleen ja haavoitti kuningasta heittokeihäällä. Kyyros hyökkäsi nyt uudelleen, mutta vihollisia oli liian monta ja hän kaatui. Kyyroksen pää ja käsi hakattiin irti ja ne vietiin kuninkaan nähtäväksi.

Ktesias antaa taistelun huipennuksesta erilaisen kuvan. Kreikkalainen Ktesias oli Artakserkseen hovilääkäri ja Ksenofonin tavoin silminnäkijä. Artagereen kuolemaan jälkeen Kyyros ja Artakserkses ratsastivat toisiaan vastaan. Ariaeus, joka oli Kyyroksen etupuolella, hyökkäsi kuningasta vastaan ensimmäisenä, mutta epäonnistui. Tämän jälkeen Artakserkses heitti keihäänsä Kyyrosta päin, mutta osui erääseen Kyyroksen sotilaaseen. Kyyroksen keihäs osui Artakserkseeseen ja haavoitti tätä rintaan. Artakserkses kaatui hevosensa selästä ja hänet kannettiin läheiselle kukkulalle, jossa Ktesias sitoi hänen haavansa. Sekasorron keskellä persialaiset huusivat Kyyroksen kuninkaaksi, mutta hänen tiaransa tipahti maahan ja eräs nuori persialainen, joka ei tunnistanut häntä, haavoitti häntä silmään. Kyyros kaatui maahan. Eräs sotilas yritti iskeä häntä aseellaan. Kyyros kaatui ja löi päänsä kiveen, joka tappoi hänet.

Ksenofonin teoksessa Kyyroksen sotaretki kerrotaan, kuinka mukana olleet kreikkalaiset sotilaat hänen johdollaan pääsivät monien vaikeuksien jälkeen palaamaan kotimaahansa.