Kullanhuuhdonta
Kullanhuuhdonnalla tarkoitetaan maaperässä olevan kullan hyödyntämistä.[1] Suomen Lapin Inarin ja Sodankylän kuntien alueella saamelaisten kotiseutualueella[2] sijaitsevat kultakentät ovat ainoita alueita koko Euroopassa, jossa pintamaan kultaesiintymät ovat tarpeeksi suuria taloudellisesti kannattavalle kullanhuuhdonnalle.lähde? Lemmenjoen alueella on toiminut useita pää- tai sivutoimisia koneita käyttäviä kullankaivajia.lähde? Lisäksi lapiokaivu on ollut suosittua harrastustoimintaa.lähde? Vuonna 2020 koneellinen kullanhuuhdonta päättyi Lemmenjoen kansallispuistossa yhdeksän vuoden siirtymäajan jälkeen uudistetun kaivoslain (621/2011) nojalla. Lain perusteluissa todettiin kullankaivuun aiheuttamien ympäristövaikutusten olevan Lemmenjoen kansallispuiston perustamistarkoituksen vastaisia.[3] Koneellinen kullankaivuu jatkuu Tankavaaren ja Saariselän alueilla, sekä itäisen Kutturantien, Sotajoen ja Tolosjoen varsilla.[4]
Ympäristövaikutukset
muokkaaLemmenjoen koneellisen kullankaivuun lopettaneen kaivoslain (621/2011) perusteluissa todetaan koneellisen kullankaivuun aiheuttavan haitallisia vaikutuksia erityisesti kaivuualueen ja sen lähialueiden maaperään ja maisemaan, vesiin ja vesistöihin sekä kalastoon ja kalakantoihin.[5] Myös Metsähallituksen vuoden 2016 Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa kullankaivuun todetaan olevan uhka alueen virtavesille, luonnonmetsille, aapasoille, tunturikankaille ja -koivikoille sekä uhanalaisille eläin- ja kasvilajeille. Lisäksi kaivualueiden palautuminen luonnontilaista vastaavaksi voi olla maisemoinninkin jälkeen hidasta ja vaikeaa.[6]
Vaikutukset saamelaiskulttuuriin
muokkaaKaivoslain (621/2011) mukaan kullanhuuhdontalupaa ei saa myöntää, mikäli se heikentää olennaisesti edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinteinoja, kuten poronhoitoa, tai ylläpitää saamelaiskulttuuria.[7] Koneellinen kullankaivu vaikuttaa poronhoitoon laidunaluemenetyksinä sekä lisääntyvänä maastoliikenteenä.[8] Saamelaiskäräjien mukaan kaivinkoneiden ja vesipumppujen aiheuttaman melun johdosta porojen laidunalueet kaventuvat ilmoitettuja lupa-alueita laajemmin. Vedenlaadun heikkenemisellä voi olla mittavat vaikutukset saamelaisten perinteiselle kalastukselle.[9]
Huuhdontatavat
muokkaaLapiokaivu
muokkaaLapiokaivussa lapioilla ja hakuilla kaivettu maa-aines lapioidaan huuhdontaränniin, jonka jälkeen ränniin ohjattu vesi kuljettaa kevyen maa-aineksen pois painavempien aineiden kuten kullan jäädessä rännin rihloihin. Rihloihin pakkautunut rikaste lasketaan sen jälkeen vaskooliin, jolla huuhtomalla kulta-aines saadaan erotettua muista aineista.lähde?
Koneellinen kaivu
muokkaaKoneellisessa kaivussa kultapitoinen maa-aines kaivetaan ylös kaivinkoneella, jonka jälkeen maa-aines syötetään huuhtomoon. Suurin osa Suomen kullankaivajista käyttää yksinkertaista huuhtomoa, jossa maa-aines syötetään pienen seulan läpi huuhdontaränneihin, jonka jälkeen virtaava vesi huuhtoo pois kevyen maa-aineksen kullan jäädessä rännin rihloihin.lähde?
Eri puolilla maailmaa, etenkin Kanadan Klondikessa, toimii isoja kullanhuuhdontaan perustuvia kultakaivoksia. Isoissa huuhtomoissa kaivettu maa-aines syötetään yleensä isoihin täry- ja rumpuseuloihin, joista hienoin maa-aines päätyy huuhdontaränneihin. Huuhdontaränneistä maa-aines ohjataan usein vielä pieneen sentrifugiin pienimpienkin kultahippujen keräämiseksi.lähde?
Muuta
muokkaaTankavaaran Kultakylä ja Kultamuseo
muokkaaSodankylän Tankavaarassa toimiva Tankavaaran Kultakylä tarjoaa matkailu-, ravintola- ja elämyspalveluita.[10] Tankavaarassa sijaitsee myös Tankavaaran Kultamuseo, jonka näyttelyt käsittelevät niin Suomen kuin maailmankin kullanhuuhdonnan historiaa.[11]
Kullanhuuhdonta kilpailulajina
muokkaaKullanhuuhdontaa on voinut harrastaa kilpailulajina 1970-luvun puolivälista alkaen. Kilpailulaji on saanut alkunsa Suomessa.[12] Tankavaara toimi isäntänä vuoden 2019 kullanhuuhdonnan MM-kisoissa[13]. Sitä aiemmin kisoja on järjestetty yhteensä 30 kertaa, joista Tankavaarassa yhdeksän kertaa vuosina 1977–1981, 1983, 1987, 1993 ja 2006. Kullanhuuhdonnan MM-kisat järjestetään aina vuosittain eri maassa.lähde?
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Kullanhuuhdonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Saamelaiskäräjät Oikeusministeriö. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Koneellinen kullanhuuhdonta päättyy Lemmenjoen kansallispuistossa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). 29.6.2020. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Kaivosrekisterin karttapalvelu gtkdata.gtk.fi. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Koneellinen kullanhuuhdonta päättyy Lemmenjoen kansallispuistossa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). 29.6.2020. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma julkaisut.metsa.fi. 18.1.2018. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ 10.6.2011/621 Kaivoslaki 30.9.2024. Oikeusministeriö ja Edita Lakitieto Oy. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma julkaisut.metsa.fi. 18.1.2018. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Saamelaiskäräjät dokumenttipankki: TAUSTAMUISTIO - Kullanhuuhdonnan ympäristö- ja elinkeinovaikutukset 26.10.2018. Saammelaiskäräjät. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Tankavaaran Kultakylä Visit Sodankylä. 18.12.2022. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Tankavaaran Kultamuseo Visit Sodankylä. 18.12.2022. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Kultakisat ja kuinka se tapahtuu Kultahippu.fi. 9.3.2015. Viitattu 11.10.2024.
- ↑ Maailman parhaimmat kullanhuuhtojat mittelevät Tankavaarassa – yli 400 kilpailijaa 21 maasta, Yle 5.8.2019
Aiheesta muualla
muokkaa
- Tankavaaran Kultakylä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Finlex - Kaivoslaki
- Lapin Kullankaivajien Liitto Ry
- Kultahippu.fi
- Suurimmat kultahiput Suomessa ja maailmalla (tilanne vuonna 2000) (Arkistoitu – Internet Archive)