Kruunuhäät
Kruunuhäät on Länsi-Suomessa 1800-luvulta 1960-luvulle suosittu, usein monipäiväinen juhla, jossa perinteisen hääseremonian ympärille kootaan muitakin paikallisen kansanperinteen teemoja, kuten kansanmusiikkia, kansantansseja, kansallispukuja, hevosajoneuvoja sekä perinneruokien ja -juomien kuten sahdin tarjoilua. Hääparit voivat olla aidosti vihittäviä tai amatöörinäyttelijöitä, ja samoissa kruunuhäissä pareja voi olla useampiakin. Kutsuttujen häävieraiden lisäksi paikalle otetaan maksullisia ”kuokkavieraita”, joilta saaduilla tuloilla tapahtumaa kustannetaan.[1][2][3]
_p111_%C3%96sterbotten_Bride_and_Groom.jpg)
Alun perin aidoista pohjalaisten mahtisukujen hääseremonioista alkanut kruunuhääperinne oli katketa 1900-luvun alussa kirkon vastustaessa niiden synnillistä menoa[4]. Juhlintaa hillitsi myös vuosina 1919–1932 voimassa ollut alkoholikieltolaki. 1900-luvulla kruunuhääperinnettä pitivät näytösluontoisesti yllä etenkin pohjalaismaakuntien nuorisoseurat ja muut maaseudun yhdistykset, ja niitä järjestettiin kesäisin, erityisesti juhannuksen aikoihin. Suuriin kruunuhäihin saattoi osallistua tuhansia ihmisiä.[1] 1960-luvun jälkeen kruunuhääperinne on ollut hiipumassa, mutta sellaiset järjestettiin ainakin Ilmajoen Speleissä 2013,[5] Soinissa 2019[6] ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla 2017, joilla vihittäviä pareja oli peräti kolme.[2]
Kruunuhäiden keskeisiä elementtejä on morsiamen näyttävä pukeutuminen morsiuskruunuineen, josta usein huolehti ammattipukija apulaisineen. Jos vihittävä morsian on neitsyt, näkyvän kruunun sisälle saatetaan piilottaa pienempi ”kunniakruunu”[2].
Ruoat, juhlatilojen koristelut ja muut tarvittavat asiat valmistellaan usein talkoovoimin.[3] 1800-luvun pohjalaishäitä saattoivat tulla häiritsemään kuokkavieraina ”häjyt” eli puukkojunkkarit; tätäkin perinnettä on saatettu myöhemmissä kruunuhäissä pitää yllä kuvaelmien muodossa[4]. Kuokkavierailla on kruunuhäissä ollut merkittävä rahallinen merkitys: häiden kutsuvieraat ovat päässeet ilmaiseksi, kun taas kuokkavierailta on peritty maksu tarjoiluista ja erikseen jopa morsiamen tanssittamisesta. Näin kruunuhäät olivat usein voitollisia tapahtumia.[2]
Kruunuhäitä on järjestetty Helsingissäkin, muun muassa Messuhallissa 1946[7] ja Seurasaaressa 1978[8]. Kirjailija Juha Vakkuri muistaa kruunuhäät lapsuutensa Riihimäeltä[9]. Ne ovat olleet myös osa amerikansuomalaisten kesäjuhlaperinteitä[10]. Kruunuhääteemasta on laadittu myös tanssiesityksiä[11] sekä näytelmiä harrastajanäyttämöille ja koululaisille[12].
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Rautiainen, Seppo: NE oikeat Kruunuhäät!. Karstulan Seudun Joulu, 2004, s. 16–19. Artikkelin verkkoversio. (PDF)
- ↑ a b c d Pyrhönen, Kari: Kaustisen kruunuhäät herätti upean perinteen – tärkeintä morsiamen loisto ja kuokkavieraat. MTV Uutiset 15.7.2017. Viitattu 12.6.2021.
- ↑ a b Harju, Heidi-Maria: Kruunuhääperinne elää enää muutamien sukujen voimin, Yle Uutiset 19.5.2010. Viitattu 12.6.2021.
- ↑ a b Perälä, Reijo: Häähypyt Kurikassa, Yle Areena 10.10.2006. Viitattu 12.6.2021.
- ↑ Konsertit ja kruunuhäät vetivät yleisön Speleihin Ilkka. 29.7.2013. Viitattu 12.6.2021.
- ↑ Puro, Rami: Kruunuhäät Soinissa lauantaina Torstai. 18.7.2019. Viitattu 12.6.2021.
- ↑ Kruunuhäät Messuhallissa. Helsingin Sanomat, 31.8.1946, s. 6. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 12.6.2021.
- ↑ Seurasaaressa tanssittiin lappajärveläisiä kruunuhäitä. Helsingin Sanomat, 31.7.1978, s. 12. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 12.6.2021.
- ↑ Vakkuri, Juha: Olkilinna, Elämää kolmella mantereella, s. 29. Like, 2016.
- ↑ Turja, Ilmari: ”Ohjelmaa oli niin poisperkaamattomasti”. Suomen Kuvalehti, 1979, nro 37, s. 32. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 12.6.2021.
- ↑ Kruunuhäät - tanssikuvaelma Pohjanmaalta Tanssin tiedotuskeskus. Viitattu 12.6.2021.
- ↑ Kruunuhäät Kiviojan koulu, Ylivieska. 2002. Viitattu 12.6.2021.
Kirjallisuutta
muokkaa- Aro, Jorma, (toim.): Eteläpohjalaiset häät -opas. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura, 2013.
Aiheesta muualla
muokkaa- Jämsäläiset kruunuhäät 1947, mykkää kaitafilmikuvaa 10 min. Elävä muisti -sivusto, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti.
- Kruunuhäät Isonkyrön Ylipäässä 1960, Veikko Kaukosen ja K. J. Mieltyn 16 mm:n filmimateriaalia kommentoivat vuonna 2008 morsiamia esittäneet Sisko Aho ja Kaarina Kivimäki. Video 33 min, YouTube.
- Vanhanajan kruunuhäät Keski-Pohjanmaalla, Suomen Kuvalehti, 09.06.1934, nro 24, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot