Kriittinen korkeakoulu

Kriittinen Korkeakoulu on vuonna 1968 perustettu, pääosin Helsingissä toimiva, yksityinen ja sitoutumaton valtion tukema koulutus- ja kulttuurikeskus. Toimintaa ylläpitää samanniminen yhdistys. Kriittisen Korkeakoulun toimintamuotoja ovat avoimet esitelmä- ja keskustelutilaisuudet, seminaarit, erityiskurssit, työryhmät ja projektit. Korkeakoulu ilmoittaa tehtäväkseen tarjota tietoja ja virikkeitä ajan ilmiöistä kiinnostuneille, järjestää mahdollisuuksia itsensä ja yhteisönsä kehittämiseen, edistää uusia näkökulmia avaavan tiedon syntymistä sekä tarjota mahdollisuus erilaisia aatteita, oppeja ja mielipiteitä edustavien ihmisten kohtaamiselle.

Kriittinen Korkeakoulu julkaisee Katsaus-lehteä, jonka päätoimittajana toimii Markus Neuvonen.

Historia

Kriittisen Korkeakoulun alku ajoittuu vuoteen 1968 kun silloinen Suomen Teiniliiton kuraattori, Reijo Wilenius, sittemmin Jyväskylän yliopiston filosofian professorina vuosina 1973–1992 toiminut ja Steiner-koulun puolestapuhuja, esitti Erkki Tuomiojalle ja Risto Volaselle keskustelufoorumin perustamista, ”-- koska Suomessa on kansalaiskeskustelua liian vähän. Ylhäällä päätetään asioista eivätkä kansalaiset pääse keskustelemaan”. ^[1] Korkeakoulun pääsihteerinä toimi vuonna 1978-1984 sosiaalipedagogi, SDP:n kansanedustaja Antti-Veikko Perheentupa (1930–2007). Perheentupa oli myös keskeinen alkuvaiheen vaikuttaja ja yhdistyksen varapuheenjohtaja.

Korkeakoulun johtokunnassa on toiminnut monia kulttuurin vaikuttajia, kuten Henri Broms. Vuonna 1994 pidettiin Inhimillisen kasvun seminaari, INKA Martti Tuomolan johdolla, jonka kokemusten pohjalta syntyi vuonna 1980 Snellman-korkeakoulu, jossa kokopäiväiseen opiskeluun sovellettiin INKAn kokemuksia. Professori Erkki Lähde toimi Kriittisen korkeakoulun johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 1992.^[2] Koulu sai uudet tilat vuonna 2000 ja toiminnanjohtajana aloitti Tuomas Nevanlinna. Taidemaalari Heli Heikkinen toimi Kriittisen Korkeakoulun johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 2006 ja runoilija Eino Santanen vuodesta 2017.

Kriittisen korkeakoulun johtokunnan puheenjohtajana on vuodesta 2019 toiminut puhetaidon opettaja Severi Hämäri.

Toiminta

Korkeakoulu on järjestänyt koulutuksia muun muassa kirjoittamisessa (Kirjoittajakoulu, kirjoittamisen verkkokurssit^[3])^[4], puhetaidossa (Puhujakoulu), filosofisessa praktiikassa, kuvataiteessa ja musiikissa. Kriittisessä Korkeakoulussa on toiminut Virtaa-klubi, jossa eri taiteenalojen edustajat ovat olleet esillä. Klubi on harjoittanut yhteistyötä muun muassa Sibelius-Akatemian kanssa. Kriittinen korkeakoulun ja ruotsinkielinen Interbaas ry -yhdistyksen luoma Filocafé on toiminut keskustelufoorumina erilaisille kulttuurien kohtaamisille. Korkeakoulu on järjestänyt yleisöluentoja, joissa on esitelmöinyt muun muassa Tuomas Nevanlinna. Kulttuurikeskuksen yhteydessä toimii myös Filosofiklubi.^[5]

Alueellista toimintaa Kriittisellä korkeakoululla on lisäksi Tampereella, Jyväskylässä ja Satakunnassa.

Lähteet

Viitteet

↑ Reijo Wileniuksen artikkeli Kriittisen Korkeakoulun sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Helsingin Sanomat 31.12.1992
↑ Etäkurssit Kriittinen korkeakoulu ry. Viitattu 7.8.2023.
↑ Montonen, Timo (toim.): Salaisuuksia, valheita ja pimeyttä, s. 7. BoD Books on Demand, 2023. ISBN 978-952-33-0417-8
↑ K L U B I filosofiklubi.blogspot.com. Viitattu 31.3.2021.

[1] Reijo Wileniuksen artikkeli Kriittisen Korkeakoulun sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)

[2] Helsingin Sanomat 31.12.1992

[3] Etäkurssit Kriittinen korkeakoulu ry. Viitattu 7.8.2023.

[4] Montonen, Timo (toim.): Salaisuuksia, valheita ja pimeyttä, s. 7. BoD Books on Demand, 2023. ISBN 978-952-33-0417-8

[5] K L U B I filosofiklubi.blogspot.com. Viitattu 31.3.2021.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]