Wikipedia

Kreikkalainen kirjaimisto

kreikan kielen aakkosto
(Ohjattu sivulta Kreikkalaiset aakkoset)

Kreikkalainen kirjaimisto (kreikkalainen aakkosto, m.kreik. τὸ ἀλφάβητον, to alfabēton) on aakkosto, jota on käytetty kreikan kielen kirjoittamiseen 700-luvulta eaa. lähtien, muinaiskreikasta aina nykykreikkaan saakka. Sen kirjainten edustamat äänteet olivat kuitenkin muinaiskreikassa osittain erilaiset kuin nykyään. Nykyisessä muodossaan aakkostoon kuuluu 24 kirjainta, alkaen alfasta ja päättyen oomegaan.[1]

Kreikkalainen kirjaimisto
Tyyppi aakkosto
Kielet kreikka
Aikakausi 700-luvulta eaa. lähtien
Kirjoitussuunta vasemmalta oikealle
ISO 15924 Grek, 200
Unicode-lohko 0370–03FF kreikka ja kopti
1F00–1FFF laajennettu kreikka

Kreikkalainen kirjaimisto on kehitetty foinikialaisen kirjaimiston pohjalta. Kreikkalainen kirjaimisto oli ensimmäinen, johon sisältyivät konsonanttimerkkien lisäksi myös vokaalimerkit, ja edusti näin ensimmäisenä äännekirjoitusta. Se on toiminut mallina niin latinalaiselle kuin kyrillisellekin kirjaimistolle. Kreikkalaisia kirjaimia käytetään myös numeromerkkeinä kreikkalaisten numeroiden järjestelmässä.[1]

Matematiikan ja fysiikan kaavoissa kreikkalaisia kirjaimia käytetään monenlaisten suureiden ja muuttujien merkitsemiseen. Lisäksi kreikkalaisia kirjaimia (tai niiden muunnelmia) voi esiintyä muiden tieteenalojen erikoismerkinnöissä (esimerkiksi kansainvälisen foneettisen kirjaimiston ja suomalais-ugrilaisen tarkekirjoituksen merkkeinä).

Historia

muokkaa
Pääartikkeli: Kreikkalaisen kirjaimiston historia
 
Oinokhoeen kaiverrettu niin kutsuttu Dipylon-piirtokirjoitus noin vuodelta 740 eaa. on yksi vanhimmista tunnetuista kreikkalaista aakkostoa käyttävistä teksteistä.
 
Varhainen kreikkalainen kirjaimisto maalattuna kyliksiin, arkaainen kausi.
Kreikkalainen kirjaimisto

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Kreikkalaiset kehittivät kirjaimistonsa foinikialaisen kirjaimiston pohjalta geometrisella kaudella 700-luvulla eaa. Foinikiaa kirjoitettiin seemiläisenä kielenä pelkillä konsonanteilla, joita oli 22. Koska kreikka kielenä oli erilainen, eikä näin montaa konsonanttia tarvittu, osa konsonanttimerkeistä otettiin vastaamaan kreikan vokaaleita (esim. alfa < alef). Näin syntyi ensimmäinen varsinainen aakkoskirjoitus, jossa on merkit sekä konsonanteille että vokaaleille. Kreikkalaiset olivat ensimmäisiä Euroopassa, jotka käyttivät aakkoskirjoitusta.[1][2]

Osa kirjaimista, kuten fii, khii, psii ja oomega, olivat ilmeisesti kreikkalaisten omaa keksintöä. Foinikialaiseen tapaan kreikkaa kirjoitettiin alun perin oikealta vasemmalle tai joskus niin kutsuttuna bustrofedonina, jossa joka toinen rivi oli kirjoitettu oikealta vasemmalle ja joka toinen vasemmalta oikealle. Vähitellen kirjoitussuunnaksi vakiintui nykyinen vasemmalta oikealle. Kirjaimistossa oli paljon alueellista vaihtelua kreikan lukuisten murteiden erojen vuoksi, ja alun perin siihen kuului myös sittemmin käytöstä poistuneita kirjaimia, kuten digamma, koppa ja san.[1]

Vuonna 403/402 eaa. Ateenassa virallistettiin käyttöön joonialainen kirjaimisto, johon myös nykyinen kreikkalainen kirjaimisto perustuu.[1] Kirjaimisto vakiintui klassiseen muotoonsa 300-luvulla eaa. Ainoastaan joidenkin kirjainten äännearvo on muuttunut antiikin ajoista nykypäiviin siirryttäessä.

Kreikkalainen kirjaimisto toimi pohjana Euroopan muille aakkoskirjoituksille, ensin latinalaiselle kirjaimistolle ja sitten kyrilliselle kirjaimistolle.

Kirjaimet

muokkaa
Kirjain Nimi
suomeksi 		Muinaiskreikassa[3] Nykykreikassa
Iso Pieni Nimi Ääntäminen IPA Nimi Ääntäminen IPA
Α α alfa άλφα a, aa [a], [aː] άλφα, álfa a [a]
Β β beeta βήτα b [b] βήτα, víta v [v]
Γ γ gamma γάμμα g,
γ-, κ-, ξ- ja χ-äänteiden edellä äng-äänne		 [g]
[ŋ] 		γάμα, gáma a-, o-, u-äänteiden ja konsonanttien edellä väljä g (khii:n soinnillinen vastine),
e- ja i-äänteiden edellä voimakas j,
γ-, κ-, ξ- ja χ-äänteiden edellä äng-äänne 		[ɣ]
[ʝ]
[ŋ]
Δ δ delta δέλτα d [d] δέλτα, délta kuten th englannin sanassa this [ð]
Ε ε epsilon ἔψιλον e [e] έψιλο(ν), épsilo(n) e [e]
Ζ ζ zeeta ζήτα d soinnillinen s [dz] ζήτα, zíta soinnillinen s [z]
Η η eeta ἤτα ee [εː] ήτα, íta i [i]
Θ θ theeta θήτα th [tʰ] θήτα, thíta kuten th englannin sanassa mouth [θ]
Ι ι ioota ιώτα i, ii [i], [iː] γιώτα, gióta i [i]
Κ κ kappa κάππα k [k] κάπα, kápa k [k]
Λ λ lambda λάμβδα l [l] λάμδα, lámda l [l]
Μ μ myy μυ m [m] μι, mi m [m]
Ν ν nyy νυ n [n] νι, ni n [n]
Ξ ξ ksii ξι ks [ks] ξι, xi ks [ks]
Ο ο omikron όμικρον o [o] όμικρο(ν), ómikro(n) o [o]
Π π pii πι p [p] πι, pi p [p]
Ρ ρ rhoo ῥο r [r] ρο, ro r [r]
Σ σ ς sigma σίγμα s [s] σίγμα, sígma s [s]
Τ τ tau ταυ t [t] ταυ, taf t [t]
Υ υ ypsilon ύψιλον y, yy [y], [yː] ύψιλο(ν), ýpsilo(n) i [i]
Φ φ fii φι ph, f [pʰ], [f] φι, fi f [f]
Χ χ khii χι kh [kʰ] χι, chi kuten ch saksan sanassa doch, venäjän х [x], [ç]
Ψ ψ psii ψι ps [ps] ψι, psi ps [ps]
Ω ω oomega ωμέγα oo [oː] ωμέγα, oméga o [o]

Eräät muinaiskreikan kirjaimet ovat jääneet pois käytöstä:

Kirjain Nimi
suomeksi 		Muinaiskreikassa[3] Nykykreikassa
Iso Pieni Nimi Ääntäminen IPA Nimi Ääntäminen IPA
Ϝ ϝ digamma ϝαῦ w [w] δίγαμμα ei käytössä
Ϛ ϛ stigma – st [st] στίγμα
Ͱ ͱ heeta ἧτα h [h] –
Ϻ ϻ san ϻάν s [s] σάν
Ϙ Ϟ ϙ ϟ koppa ϙόππα q [k] κόππα
Ͳ Ϡ ͳ ϡ sampii – ss [sː], [ks], [ts] σαμπί
Ϸ ϸ shoo – š [ʃ] –

Diakriittiset merkit

muokkaa

Kreikkalaisen kirjaimiston kirjainten yhteydessä, useimmiten vokaalien päällä, käytetään useita diakriittisia merkkejä eli tarkkeita. Nykykreikassa käytetään nykyisin niin kutsuttua monotonista ortografiaa, jossa on kaksi tarketta: akuuttiaksentti ja treema. Aiemmin käytettiin polytonista ortografiaa, johon kuului useita erilaisia aksentti-, henkos- yms. merkkejä.

Siirtokirjoitus

muokkaa

Kreikkalaisia kirjaimia nykykreikkalaisesta tekstistä latinaistettaessa noudatetaan suomenkielisissä teksteissä nykyisin suosituksen mukaan kreikkalaista standardia ELOT 743. Sitä käytetään erityisesti paikannimiin, johon se on myös YK:n suositus, ja henkilönnimiin. Tätä suositusta noudatettaessa nimien latinaistus poikkeaa osin suomen äänne- ja oikeinkirjoitusjärjestelmään mukautetuista transkriboinneista.[4][5]

Aiemmin suomenkielisissä teksteissä on käytetty suomalaista standardia SFS 5807. Se pohjautuu saksalaiseen standardiin DIN 31 634 ja eroaa osin kansainvälisestä standardista ISO 843. SFS 5807 sisältää nykykreikan transkribointisääntöjen lisäksi translitterointisäännöt etenkin muinaiskreikkaa varten,[6] ja muinaiskreikan osalta ohjeistus on edelleen käytössä.

Unicode

muokkaa

Unicode-standardissa kreikkalaisen kirjaimiston merkit ovat koodeilla U 0370–U 03FF (kreikka ja kopti)[7] ja U 1F00–U 1FFF (laajennettu kreikka).[8]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d e Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina: Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti, s. 124–127. (Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103) Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2013. ISBN 978-951-9217-58-1
  2. ↑ Greek Ancient Scripts. Viitattu 15.1.2018.
  3. ↑ a b Woodard, Roger D.: Attic Greek. The ancient languages of Europe. s. 15–17. Cambridge: University Press, 2008. (englanniksi)
  4. ↑ Granqvist, Kimmo & Paikkala, Sirkka: Kreikan paikannimet: latinaistus (Artikkeli on julkaistu lähes sellaisenaan Kielikellon numerossa 2/2011.) Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 19.9.2012.
  5. ↑ Kreikan paikannimet: muuntotaulukko Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 19.9.2012.
  6. ↑ Korpela, Jukka: Nykykreikan ääntämys sekä kreikan translitterointi ja transkriptio jkorpela.fi. 2001–2012. Viitattu 19.9.2012.
  7. ↑ Greek and Coptic The Unicode Standard, Version 10.0. Viitattu 15.1.2018.
  8. ↑ Greek Extended The Unicode Standard, Version 10.0. Viitattu 15.1.2018.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Woodard, Roger D.: Greek Writing from Knossos to Homer: A Linguistic Interpretation of the Origin of the Greek Alphabet and the Continuity of Ancient Greek Literacy. Oxford University Press, 1997. ISBN 0195355660

Aiheesta muualla

muokkaa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kreikkalainen_kirjaimisto&oldid=22788548”