Kreikan parlamentti
Kreikan parlamentti (kreik. Βουλή των Ελλήνων, Voulí ton Ellínon) on Kreikan tasavallan ylin lakia säätävä elin, jonka 300 jäsentä valitaan nelivuotisille kausille. Parlamentti on yksikamarinen.[1]
| Kreikan parlamentti Βουλή των Ελλήνων | |
|---|---|
 | |
| Tyyppi | |
| Tyyppi | yksikamarinen |
| Kokoonpano | |
| Edustajia | 300 |
| Puolueet |
Kesäkuussa 2024: Uusi demokratia (158)
Syriza (36)
Uusi vasemmisto (11)
Voitto (10)
Spartalaiset (7)
Kurssina vapaus (6)
sitoutumattomat (8) |
| Kokouspaikka | |
 Kreikan parlamentin istuntosali. | |
| Kotisivut | |
| http://www.hellenicparliament.gr/ | |
Kreikan lain mukaan parlamentti säätää lait, edustaa Kreikan kansalaisia vaaleilla valittujen kansanedustajien välityksellä sekä valvoo hallituksen toimintaa.[1] Parlamentti perustettiin vuonna 1843 ja viimeisimmät parlamenttivaalit olivat kesäkuun 2023 parlamenttivaalit. Parlamentti kokoontuu parlamenttitalossa Ateenan ydinkeskustassa.
Vuoden 2019 vaaleista lähtien edustukseltaan suurin puolue Kreikan parlamentissa on keskustaoikeistolainen Uusi demokratia.
Historia
muokkaaKreikan parlamentti perustettiin vuonna 1843, jolloin kuningas Otto pakotettiin myöntämään maalle uusi perustuslaki syyskuun 3:n päivän vallankumouksen jälkeen ja Kreikasta tuli perustuslaillinen monarkia. Tuolloin parlamentti oli kaksikamarinen ja koostui varsinaisesta parlamentista sekä senaatista. Lainsäädäntövalta kuului kuninkaalle yhdessä parlamentin ja senaatin kanssa.[1][2] Parlamentti on ottanut kreikankielisen nimensä antiikin Kreikan kaupunkivaltioiden neuvostoista eli buleista.
Kreikan valtiomuodon vaihtuessa myös parlamenttia koskeva lainsäädäntö on vaihtunut usein. Alkuvaiheen perustuslaillisen monarkian kausi kesti vuodet 1843–1862. Tämän jälkeen seurasi kaksi niin kutsuttua kruunatun demokratian kautta vuosina 1864–1909 ja 1911–1924, jolloin parlamentin oikeudet lisääntyivät. Varsinainen parlamentaarinen demokratia nykyisessä mielessä Kreikasta tuli ensimmäistä kertaa vuoden 1927 perustuslain myötä. Tuolloin parlamentista tuli ylin lakiasäätävä elin, presidentin valtaoikeuksia vähennettiin, puolueiden asema tunnustettiin ja todettiin ensimmäistä kertaa, että hallituksen on nautittava parlamentin luottamusta.
Toisen maailmansodan ja Kreikan sisällissodan koettelumusten jälkeen Kreikka oli jälleen niin kutsuttu kruunattu demokratia vuosina 1952–1967. Nykyinen presidentillinen parlamentaarinen demokratia parustettiin vuonna 1975 Kreikan sotilasjuntan kauden jälkeen. Perustuslakiin on tehty muutoksia vuosina 1981, 2001 ja 2008.[2]
Parlamentti toimi aluksi niin kutsutussa vanhassa parlamenttitalossa ja muutti entiseen kuninkaalliseen palatsiin, nykyiseen parlamenttitaloon vuonna 1935. Ensimmäinen kokoontuminen uudessa parlamenttitalossa oli 1. heinäkuuta kyseisenä vuonna.[2]
Parlamenttivaalit
muokkaa- Pääartikkeli: Kreikan parlamenttivaalit
Parlamenttivaalit järjestetään yleensä neljän vuoden välein, ellei parlamenttia hajoteta tätä ennen.[1] Vaaleissa jaetaan parlamentin 300 paikasta 250 kolmen prosentin äänikynnyksen ylittäneiden puolueiden ääniosuuksien mukaisesti. Lisäksi suurin puolue saa 20–50 lisäpaikkaa.[3] Seurauksena puolueen on mahdollista saada parlamenttiin yksinkertainen enemmistö, mikäli sen ääniosuus on noin 40 prosenttia tai enemmän.[4]
Vaalit suoritetaan vaalipiireittäin, joita on vuodesta 2018 lähtien 59. Parlamentin paikoista jaetaan 288 vaalipiireittäin ja loput 12 maanlaajuisesti.[5]
Viimeisimmät Kreikassa järjestetyt parlamenttivaalit ovat:
- Kreikan parlamenttivaalit 2009
- Kreikan parlamenttivaalit 2012 (toukokuu)
- Kreikan parlamenttivaalit 2012 (kesäkuu)
- Kreikan parlamenttivaalit 2015 (tammikuu)
- Kreikan parlamenttivaalit 2015 (syyskuu)
- Kreikan parlamenttivaalit 2019
- Kreikan parlamenttivaalit 2023 (toukokuu)
- Kreikan parlamenttivaalit 2023 (kesäkuu)
6. toukokuuta 2012 järjestettyjen vaalien jälkeen Kreikassa ei kyetty muodostamaan hallitusta, joten maassa järjestettiin uudet vaalit 17. kesäkuuta 2012.[6] Vaalien katsottiin olevan äänestys Kreikan tulevaisuudesta, ja ne voitti Uusi demokratia. Pääministeriksi nousi Antónis Samarás.[7]
Vuoden 2014 lopulla Kreikan hallitus menetti luottamuksensa hävittyään presidentin viran täyttämistä koskevan äänestyksen. Tämän seurauksena maassa järjestettiin uudet vaalit 25. tammikuuta 2015. Vaalit nähtiin merkittävinä euroalueen velkakriisin kannalta.[8] Vaalit voitti vasemmistoliitto Syriza ja pääministeriksi nousi Aléxis Tsípras. Tsíprasin I hallituksessa olivat Syriza ja Itsenäiset kreikkalaiset -puolueet.[9]
Syrizan jouduttua sisäisiin riitoihin Kreikan lainaehtoja koskeneen kansanäänestyksen jälkeen Tsípras erosi pääministerin tehtävistä, ja maassa järjestettiin uudet vaalit 20. syyskuuta 2015. Vaaleissa Syriza säilytti asemansa suurimpana puolueena.[10] Seuraavat vuoden 2019 vaalit aikaistettiin syyskuulta heinäkuulle Syrizan kärsittyä tappion saman kevään aluevaaleissa.[11][12] Vaalit voitti Uusi demokratia ja pääministeriksi nousi Kyriákos Mitsotákis. Puolue voitti myös seuraavat, touko- ja kesäkuun 2023 vaalit.[13][14]
Parlamentin toiminta
muokkaaParlamentti kokoontuu säännönmukaisesti yleiskokouksiin sekä tarvittaessa. Parlamentin keskeisimmät tehtävät ovat lakien säätäminen sekä hallituksen parlamentaarinen valvonta. Parlamentti tekee päätökset yleensä yksinkertaisella enemmistöllä, jossa enemmistön on muodostuttava vähintään neljäsosasta edustajista. Parlamentti voi äänestää hallituksen luottamuksesta sekä muun muassa esittää tälle välikysymyksiä.[1] Parlamentti valitsee Kreikan presidentin.[8]
Nykyinen kokoonpano
muokkaaParlamentissa istuvat puolueet ja niiden paikkamäärät ovat (kesäkuussa 2024):
| |||
|---|---|---|---|
| Puolue | Hallitus / oppositio | Parlamenttipaikat | |
| Uusi demokratia (ND) | hallitus | 158 | |
| Syriza | oppositio | 36 | |
| Pasok-Muutosliike (KINAL) | oppositio | 31 | |
| Kreikan kommunistinen puolue (KKE) | oppositio | 21 | |
| Kreikkalainen ratkaisu (EL) | oppositio | 12 | |
| Uusi vasemmisto | oppositio | 11 | |
| Voitto | oppositio | 10 | |
| Spartalaiset | oppositio | 7 | |
| Kurssina vapaus | oppositio | 6 | |
| sitoutumattomat | oppositio | 8 | |
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e The Institution The Parliament. Hellenic Parliament. Viitattu 23.1.2015.
- ↑ a b c Historical Background The Parliament: The Building. Hellenic Parliament. Viitattu 23.1.2015.
- ↑ Εκλογές 2023: Τι σημαίνει ότι θα ψηφίσουμε με απλή αναλογική – Τι είναι η ενισχυμένη με μπόνους εδρών One Digital. 20.5.2023. Viitattu 25.5.2023.
- ↑ Kreikan tulevalla hallituksella aikaa vääntää kättä eurosta Yle Uutiset. 19.1.2015. Viitattu 23.1.2015.
- ↑ Εκλογικές περιφέρειες Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Arkistoitu 13.8.2014. Viitattu 26.1.2015.
- ↑ Kreikan uudet vaalit 17. kesäkuuta Yle Uutiset. 16.5.2012. Viitattu 10.6.2012.
- ↑ Vaalivoittaja Samaras: Tämä on voitto koko Euroopalle hs.fi. 17.6.2012. Arkistoitu 21.6.2012. Viitattu 18.6.2012.
- ↑ a b Teittinen, Paavo & Kähkönen, Virve: Kreikassa järjestetään uudet vaalit – uhka eurokriisin kärjistymisestä on todellinen Helsingin Sanomat. 29.12.2014. Arkistoitu 1.1.2015. Viitattu 23.1.2015.
- ↑ Kähkönen, Virve & Mykkänen, Pekka & Tarvonen, Hanne-Mari: Syrizan johtaja Alexis Tsipras vannoi pääministerivalan. Itsenäiset kreikkalaiset -puolue vaalit voittaneen Syrizan kanssa hallitukseen Helsingin Sanomat. 26.1.2015. Viitattu 26.1.2015.
- ↑ Koponen, Kalle: Tsipras kutsui Syrizan vaalivoittoa kansan voitoksi Helsingin Sanomat. 20.9.2015. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 21.9.2015.
- ↑ Tsipras calls for a snap vote following European election loss Ekathimerini. 26.5.2019. Viitattu 27.6.2019.
- ↑ After defeat, Greek PM calls for snap elections Ekathimerini. 27.5.2019. Viitattu 27.6.2019.
- ↑ Εκλογές: Θρίαμβος Μητσοτάκη, συντριβή Τσίπρα Η Καθημερινή. 22.5.2023. Viitattu 22.5.2023.
- ↑ Εκλογές 2023: Ισχυρή εντολή στη Ν.Δ. για μεταρρυθμίσεις Η Καθημερινή. 26.6.2023. Viitattu 26.6.2023.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kreikan parlamentti Wikimedia Commonsissa
- Kreikan parlamentin viralliset sivut (kreikaksi) (englanniksi)