Koskisen konserni
Koskisen on vuonna 1909 perustettu, kansainvälisesti toimiva suomalainen puutuoteyhtiö. Koskisen Oyj on listattu Helsingin pörssin päälistalla.
| Koskisen Oyj | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Laadusta tekijä tunnetaan |
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Osake | OMXH: KOSKI |
| Perustettu | 1909 |
| Perustaja | Kalle Koskinen |
| Toimitusjohtaja | Jukka-Pekka Pahta |
| Kotipaikka | Kärkölä |
| Toimiala | puutuoteteollisuus |
| Liikevaihto | 318 milj. € (2022) |
| Henkilöstö | 900 |
| Kotisivu |
koskisen |
Koskisen valmistaa ja markkinoi puutuoteteollisuuden tuotteita muun muassa rakennus-, huonekalu- ja kuljetusvälineteollisuudelle. Koskisen liiketoiminta-alueet ovat levyteollisuus ja sahateollisuus. Puunhankinta- ja bioenergiatoiminnot ovat osa Sahateollisuus-liiketoimintaa.
Levyteollisuus-liiketoiminta valmistaa koivuvaneria, ohutvaneria ja -viilua sekä lastulevyä Suomen ainoassa lastulevytehtaassa. Sahateollisuus-liiketoiminta valmistaa vakiosahatavaraa sekä mitallistettua ja lujuuslajiteltua sahatavaraa kuusesta ja männystä.
Koskisen vaneri- ja lastulevytehdas sekä saha sijaitsevat Järvelässä, ohutvaneri- ja viilutehdas Hirvensalmella sekä kevyiden hyötyajoneuvojen sisustusratkaisuja Kore-brändin alla valmistava tuotantoyksikkö Toporówissa Puolassa. Uuden Järvelässä sijaitsevan sahan tuotanto käynnistyi heinäkuussa 2023. Uusi saha on yhtiön historian suurin investointi, noin 50 miljoonaa euroa. Ensivaiheessa uusi saha kasvattaa tuotantokapasiteettia nykyisestä 300 000 kuutiometristä 400 000 kuutiometriin havusahatavaraa.
Konserni työllistää noin 900 henkilöä. Sen liikevaihto vuonna 2022 oli noin 318 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 lopussa Markku Koskisen tilalle toimitusjohtajaksi palkattiin Jukka-Pekka Pahta.[1][2]
Koskisen perusti sittemmin teollisuusneuvoksen arvonimen saanut Kalle Koskinen vuonna 1909.[3][1]
Vuoden 1972 onnettomuus
muokkaaYritys nousi julkisuuteen, kun 1987 paljastui, että sahan tulipalon yhteydessä vuonna 1972 Järvelän maaperään ja pohjaveteen pääsi kloorifenolia sisältävää Ky-5-valmistetta, jota käytettiin sahatavaran sinistymisenestoon.[4] Koskisen aloitti kloorifenoleilla saastuneen pohjaveden puhdistuksen vapaaehtoisesti vuonna 2012. Vuosina 2012–2014 puhdistustyössä tehtiin läpimurto; Koskisen Oy:n ja Pöyry Finland Oy:n kehittämällä menetelmällä on puhdistettu laskennallisesti jo noin 90 prosenttia alueen pohjavedestä.
Puhdistustoimintaa jatketaan, jotta loputkin pohjavedestä saadaan puhdistettua. Vuonna 2023 puhdistuksen suunnittelu ja tutkimukset ovat keskittyneet mahdollisiin maaperään jääneiden päästöjen etsintään. Asiasta annettiin KHOn päätös 2008, jonka mukaan saastuminen tutkitaan.[5] Yritystä syytettiin rikoksesta, mutta oikeuden päätöksen mukaan saastuminen johtui tulipalosta.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Kaksi suurta jalostaa Päijät-Hämeen puuta Itä-Häme. 4.12.2017. Arkistoitu 30.1.2018. Viitattu 29.1.2018.
- ↑ Markku Koskinen: Potkut tulivat täysin yllättäen Maaseudun Tulevaisuus. 11.10.2016. Arkistoitu 30.1.2018. Viitattu 29.1.2018.
- ↑ Kalle Koskinen Biografiasampo. Viitattu 24.1.2022.
- ↑ Kloorifenoli myrkytti kärköläläisia vuosikausia 1980-luvulla (Lähde palovuodelle 1972.) yle.fi. 20.1.2014. Viitattu 25.9.2024.
- ↑ http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Kärkölässä 1987 havaitun sahasaasteen kartoitus alkaa/1135240303383[vanhentunut linkki]