Wikipedia

Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut

(Ohjattu sivulta Koripallon EM-kisat)

Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut (engl. EuroBasket) on FIBA Europen järjestämä koripallon mestaruusturnaus eurooppalaisille maajoukkueille. Lopputurnaus järjestettiin vuoteen 2017 saakka kahden vuoden välein ja siitä lähtien neljän vuoden välein. EM-kisat toimivat myös karsintoina maailmanmestaruuskilpailuihin ja olympiaturnaukseen. Nykyisin kisoihin selviytyy 24 maata.

Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut
Laji koripallo
Perustettu 1935
Joukkueita 24
Hallitseva mestari Espanja
Eniten mestaruuksia Neuvostoliitto (14)
Sivusto www.fibaeurope.com

Kilpailujen historian menestyksekkäin joukkue on Neuvostoliitto. Muita hyvin menestyneitä joukkueita ovat Jugoslavia, Liettua, Italia ja Kreikka.

Historia

muokkaa
 
Vuoden 2007 EM-kilpailut järjestettiin Espanjassa.

Ensimmäiset EM-kisat järjestettiin kolme vuotta FIBA:n perustamisen jälkeen, eli vuonna 1935. Isäntämaaksi valittiin Sveitsi, ja mukaan pääsi kymmenen maata. Ainoastaan yksi karsintaottelu jouduttiin pelaamaan Portugalin ja Espanjan välillä. Ensimmäiset kisat päättyivät Latvian mestaruusjuhliin, ja silloisen säännön mukaan kisojen voittajan oli pidettävä seuraavat kisat.[1]

Toisen maailmansodan jälkeen kaikki edelliset mestaruudet voittaneet Latvia ja Liettua olivat osana Neuvostoliittoa. Vuoden 1946 kisoissa nähtiin kaksi uutta maata, jotka tulisivat hallitsemaan Euroopan koripalloa: Neuvostoliitto ja Jugoslavia. Vuoden 1946 kisoissa nähtiin myös ensimmäinen hyppyheitto, jonka suoritti Italian Giuseppe Stefanini. Vuonna 1949 kisat järjestettiin ainoan kerran Euroopan ulkopuolella, Egyptissä. Kisojen voiton vei Egypti, ja maa onkin edelleen ainoa Euroopan ulkopuolinen maa, joka on tähän pystynyt. Kisoihin osallistui kuitenkin vain kahdeksan maata, sillä lentomatkustaminen oli tuohon aikaan kallista eikä vielä kovinkaan turvallista, ja samana vuonna Torinon jalkapallojoukkue oli kuollut lento-onnettomuudessa, minkä takia joukkueet eivät olleet innokkaita matkustamaan Egyptiin.[2]

Seuraavat vuosikymmenet olivat Neuvostoliiton, sillä se voitti yhdestätoista mahdollisesta mestaruudesta kymmenen.[3][4][5] Vuoden 1955 kisoissa maa sijoittui pronssille ja mestaruuden voitti Unkari.[3]

Suomessa järjestetyt vuoden 1967 kisat olivat ensimmäiset modernit kisat, sillä kisat televisioitiin ja paikalla oli kansainvälinen media.[4] 1970-luku oli Jugoslavian ja Neuvostoliiton välistä kilpailua. Vuosikymmenen aikana Jugoslavia voitti kolme EM-kultaa ja Neuvostoliitto loput kaksi.[5] Seuraavan vuosikymmenen aikana hallinnan painopiste siirtyi länteen päin, ja esimerkiksi Italia voitti vuoden 1983 kisat. Maanosasta nousi useita suurtähtiä, joista kirkkaimpina Dražen Petrović, Arvydas Sabonis, Nikos Galis, Detlef Schrempf ja Fernando Martin. Vuoden 1985 kisat olivatkin ensimmäiset, jolloin NBA:n kykyjenetsijät seurasivat joukoittain kisoja. Samoissa kisoissa käytettiin myös ensimmäistä kertaa kolmen pisteen kaarta.[6]

1990-luvulla Neuvostoliiton ja Jugoslavian hajoamisen seurauksena maanosaan syntyi myös useita uusia koripallomaita. Vuosikymmenen yllättävin mestaruus oli Saksan mestaruus vuoden 1993 kisoista.[7] 2000-luvulla hallitsijamaiden painopiste siirtyi viimeistään läntisille maille. Myös Liettua palasi mestaruuskantaa vuoden 2003 kisoissa Arvydas Macijauskasin ja Šarūnas Jasikevičiuksen johdolla. Useilla mailla oli myös omat NBA-tähtensä: Pau Gasol, Tony Parker ja Dirk Nowitzki.[8] Vuosikymmenen viimeisen EM-kullan voitti Espanja, jolle mestaruus oli ensimmäinen.[9]

Sarjajärjestelmä

muokkaa

Aluksi kisoihin ei järjestetty minkäänlaista karsintaa, ja tämän seurauksena osallistuneiden maiden määrä nousi vuosi vuodelta. Vuonna 1961 FIBA päätti rajoittaa joukkueiden määrää, ja vuoden 1963 kisoissa olikin mukana 16 maata.[4] Vuonna 2003 maanosan maajoukkueet jaettiin A-, B- ja C-divisiooniin, ja vain A-divisioonasta oli mahdollista päästä EM-kilpailuihin.[10] Osallistuvien maiden määrää päätettiin lisätä vuoden 2011 kisoihin ja nykyisin mukana on 24 maata.[11]

Mukana olevat 24 joukkuetta jaetaan neljään lohkoon, joiden kolme parasta joukkuetta pääsevät mukaan jatkolohkoon. Jatkolohkoista pudotuspeleihin pääsevät lohkojen neljä parasta maata. Jäljellä olevat maat pelaavat pareittain sijoituksensa mukaan: esimerkiksi toisen jatkolohkon neljänneksi paras joukkue pelaa toisen lohkon parasta joukkuetta vastaan. Parien voittajajoukkueet etenevät välierien kautta loppuotteluun ja hävinneet joukkueet pelaavat sijoituspeleissä.[12] Parhaiten sijoittuneet maat pääsevät seuraaviin maailmanmestaruuskilpailuihin tai olympiaturnaukseen.[13]

Voittajat

muokkaa
Vuosi[14] Pelipaikka (finaali) Loppuottelu Pronssiottelu
Mestari Tulos Toinen Kolmas Tulos Neljäs
1935   (Geneve)   Latvia 24–18   Espanja   Tšekkoslovakia 25–23   Sveitsi
1937   (Riika)   Liettua 24–23   Italia   Ranska 27–24   Puola
1939   (Kaunas)   Liettua ei pelattu   Latvia   Puola ei pelattu   Ranska
1946   (Geneve)   Tšekkoslovakia 34–32   Italia   Unkari 38–32   Ranska
1947   (Praha)   Neuvostoliitto 56–37   Tšekkoslovakia   Egypti 50–48   Belgia
1949   (Kairo)   Egypti ei pelattu   Ranska   Kreikka ei pelattu   Turkki
1951   (Pariisi)   Neuvostoliitto 45–44   Tšekkoslovakia   Ranska 55–52   Bulgaria
1953   (Moskova)   Neuvostoliitto ei pelattu   Unkari   Ranska ei pelattu   Tšekkoslovakia
1955   (Budapest)   Unkari ei pelattu   Tšekkoslovakia   Neuvostoliitto ei pelattu   Bulgaria
1957   (Sofia)   Neuvostoliitto ei pelattu   Bulgaria   Tšekkoslovakia ei pelattu   Unkari
1959   (Istanbul)   Neuvostoliitto 83–72   Tšekkoslovakia   Ranska 62–60   Unkari
1961   (Belgrad)   Neuvostoliitto 60–53   Jugoslavia   Bulgaria 55–46   Ranska
1963   (Wrocław)   Neuvostoliitto 60–53   Puola   Jugoslavia 89–61   Unkari
1965   (Moskova)   Neuvostoliitto 58–49   Jugoslavia   Puola 86–70   Italia
1967   (Helsinki)   Neuvostoliitto 89–77   Tšekkoslovakia   Puola 80–76   Bulgaria
1969   (Napoli)   Neuvostoliitto 81–72   Jugoslavia   Tšekkoslovakia 77–75   Puola
1971   (Essen)   Neuvostoliitto 69–64   Jugoslavia   Italia 85–67   Puola
1973   (Barcelona)   Jugoslavia 78–67   Espanja   Neuvostoliitto 90–58   Tšekkoslovakia
1975   (Belgrad)   Jugoslavia ei pelattu   Neuvostoliitto   Italia ei pelattu   Espanja
1977   (Liège)   Jugoslavia 74–61   Neuvostoliitto   Tšekkoslovakia 91–81   Italia
1979   (Torino)   Neuvostoliitto 98–76   Israel   Jugoslavia 99–92   Tšekkoslovakia
1981   (Praha)   Neuvostoliitto 84–67   Jugoslavia   Tšekkoslovakia 101–90   Espanja
1983   (Nantes)   Italia 105–96   Espanja   Neuvostoliitto 105–70   Alankomaat
1985   (Stuttgart)   Neuvostoliitto 120–89   Tšekkoslovakia   Italia 102–90   Espanja
1987   (Pireus)   Kreikka 103–101
JE 		  Neuvostoliitto   Jugoslavia 98–87   Espanja
1989   (Zagreb)   Jugoslavia 98–77   Kreikka   Neuvostoliitto 104–76   Italia
1991   (Rooma)   Jugoslavia 88–73   Italia   Espanja 101–83   Ranska
1993   (München)   Saksa 71–70   Venäjä   Kroatia 99–59   Kreikka
1995   (Ateena)   Jugoslavia 96–90   Liettua   Kroatia 73–68   Kreikka
1997   (Barcelona)   Jugoslavia 61–49   Italia   Venäjä 97–77   Kreikka
1999   (Pariisi)   Italia 64–56   Espanja   Jugoslavia 74–62   Ranska
2001   (Istanbul)   Jugoslavia 78–69   Turkki   Espanja 99–90   Saksa
2003   (Tukholma)   Liettua 93–84   Espanja   Italia 69–67   Ranska
2005   (Belgrad)   Kreikka 78–62   Saksa   Ranska 98–68   Espanja
2007   (Madrid)   Venäjä 60–59   Espanja   Liettua 78–69   Kreikka
2009   (Katowice)   Espanja 85–63   Serbia   Kreikka 57–56   Slovenia
2011   (Kaunas)   Espanja 98–85   Ranska   Venäjä 72–68   Makedonia
2013   (Ljubljana)   Ranska 80–66   Liettua   Espanja 92–66   Kroatia
2015   (Lille)/ / /    Espanja 80–63   Liettua   Ranska 81–68   Serbia
2017   (Istanbul)/ / /    Slovenia 93–85   Serbia   Espanja 93–85   Venäjä
2022   (Berliini)/ / /    Espanja 88–76   Ranska   Saksa 82–69   Puola
2025   (Riika)/ / / 

Mitalitaulukko

muokkaa
Nro Maa Mestaruus Hopeaa Pronssia Yhteensä
1   Neuvostoliitto 14 3 4 21
2   Jugoslavia 5 5 3 13
3   Espanja 4 6 4 14
4   Liettua 3 3 1 7
5   Serbia (ja Montenegro) 3 2 1 6
6   Italia 2 4 4 10
7   Kreikka 2 1 2 5
8   Tšekkoslovakia 1 6 5 12
9   Ranska 1 2 6 9
10   Venäjä 1 1 2 4
11   Unkari 1 1 1 3
12   Latvia 1 1 0 2
=   Saksa 1 1 0 2
14   Egypti 1 0 1 2
15   Slovenia 1 0 0 1
16   Puola 0 1 3 4
17   Bulgaria 0 1 1 2
18   Israel 0 1 0 1
=   Turkki 0 1 0 1
20   Kroatia 0 0 2 0

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Eurobasket history – the 30's FIBA Europe. Viitattu 2.6.2010. (englanniksi)
  2. ↑ Eurobasket history – the 40's FIBA Europe. Viitattu 2.6.2010. (englanniksi)
  3. ↑ a b Eurobasket history – the 50's FIBA Europe. Viitattu 2.6.2010. (englanniksi)
  4. ↑ a b c Eurobasket history – the 60's FIBA Europe. Viitattu 2.6.2010. (englanniksi)
  5. ↑ a b Eurobasket history – the 70's FIBA Europe. Viitattu 2.6.2010. (englanniksi)
  6. ↑ Eurobasket history – the 80's FIBA Europe. Viitattu 2.6.2010. (englanniksi)
  7. ↑ Eurobasket history – the 90's FIBA Europe. Viitattu 2.6.2010. (englanniksi)
  8. ↑ Eurobasket history – the 21st century FIBA Europe. Viitattu 2.6.2010. (englanniksi)
  9. ↑ Espanja juhlii historiallista koripallokultaa 21.9.2009. MTV3. Viitattu 2.6.2010.
  10. ↑ Mäkelä, Mika: Maajoukkueremontti. Kori-lehti, 2003, nro 4/2003, s. 6–7. Suomen Koripalloliitto.
  11. ↑ Suomi mukaan EM-koripallon lisäkarsintaan 6.9.2010. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 8.9.2010. Viitattu 7.9.2010.
  12. ↑ Competition system Eurobasket 2011. Viitattu 9.8.2011. (englanniksi)
  13. ↑ Ranska ja Kroatia varmistivat paikkansa ensi vuoden MM-koripallossa 19.9.2009. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 3.9.2014. Viitattu 11.8.2011.
  14. ↑ Men: European Championships Sports123. Viitattu 11.8.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut.
Kansainvälinen koripallo

FIBA | Olympialaiset | Maailmanmestaruuskilpailut | Alle 19-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut | Alle 17-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut | Naisten maailmanmestaruuskilpailut
Jäsenliitot
FIBA Aasia (Aasia) • Aasian-mestaruuskilpailut
FIBA Americas (Amerikka) • Amerikan-mestaruuskilpailut
FIBA Africa (Afrikka) • Afrikan-mestaruuskilpailut
FIBA Europe (Eurooppa) • Euroopan-mestaruuskilpailut
FIBA Oceania (Oseania) • Oseanian-mestaruuskilpailut

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Koripallon_Euroopan-mestaruuskilpailut&oldid=22555104”