Taalainmaan lääni
Taalainmaan lääni[3] (ruots. Dalarnas län) sijaitsee Keski-Ruotsissa. Sen alue on suunnilleen sama kuin Taalainmaan maakunnan. Läänin nimi oli vuoteen 1997 asti Kopparbergin lääni eli ruotsiksi Kopparbergs län. Nimi viittasi Stora Kopparbergetiin Falunissa. Läänin pääkaupunki on Falun, mutta suurin taajama on sen lähellä sijaitseva Borlänge. Kunnista Falunin kunta on väkiluvultaan Borlängen kuntaa suurempi. Valtiopäivävaaleissa alue muodostaa Taalainmaan läänin vaalipiirin.
| Taalainmaan lääni | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Maakunta | Taalainmaa, Härjedalen ja Västmanland |
| Maakäräjäkunta | Taalainmaan läänin maakäräjäkunta |
| Pääkaupunki | Falun |
| Perustamisvuosi | 1647 |
| Hallinto | |
| – Maaherra | Maria Norrfalk |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 28 029,61 km² |
| Väkiluku | 276 565 |
| – Väestötiheys | 9,9 as./km² |
| Symbolit | |
| – Läänikirjain | W |
| – Läänikoodi | 20 |
Taalainmaan läänin naapurit ovat pohjoisessa Jämtlandin lääni, idässä Gävleborgin lääni, etelässä Västmanlandin lääni, Örebron lääni ja Värmlannin lääni sekä lännessä Norjan puolella Hedmarkin fylke. Taalainmaan, Uppsalan, Gävleborgin ja Västmanlandin lääneillä on yhteinen rajapyykki Taalainmaan läänin eteläosassa. Taalainmaa ystävyysläänejä ovat Viljandimaan maakunta Virossa, Pihkovan alue Venäjällä ja yhteistyötä on myös Lublinin voivodikunnan kanssa Puolassa.
Vuonna 2007 läänissä oli 611,85 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 2,2 prosenttia läänin maapinta-alasta.
Läänijaon kehitys
muokkaaVanhempina aikoina hallinnollinen jaotus oli hyvin epämääräinen. Usein Taalainmaa kuului Västeråsin linnassa asuneen voudin alaisuuteen, ja usein sillä oli omakin vouti. Bergslag-alueilla oli erityisasema, sillä alueella oli vuorivouteja, jotka toimivat Taalainmaan voudin alaisuudessa. Kustaa Vaasa jakoi Taalainmaan kahteen voutikuntaan: toinen kattoi Länsi-Taalainmaan ja Järnbergslagenin, toinen Itä-Taalainmaan ja Kopparbergslagenin. Kuningas Kustaa II Aadolf ja kuningatar Kristiinan holhoojahallitus yrittivät perustaa erityisen vuoriläänin, joka olisi kattanut Taalainmaan ja Västmanlandin bergslag-alueet.
Vuoden 1634 hallitusmuodossa päätettiin perustaa ”Taalainmaan ja Kopparbergslagenin” lääni. Kuninkaallisella kirjeellä läänin nimeksi tuli Kopparbergin lääni vuonna 1647. Idren ja Särnan pitäjät pohjoisessa nykyisen Älvdalenin kunnan alueella kuuluivat aluksi Norjaan, mutta vuodesta 1645 alkaen Ruotsiin ja Kopparbergin lääniin.
Osa Äppelbon pitäjästä liitettiin vuonna 1815 Rämmenin pitäjään Värmlannin läänissä. Lisäksi vuonna 1846 Orsan seurakuntaan kuulunut Hamran alue siirrettiin Kopparbergin läänistä Gävleborgin lääniin ja Losin seurakuntaan. Tältä osin Taalainmaan läänin ja maakunnan rajat poikkeavat nykyään merkittävästi toisistaan. Muitakin poikkeuksia rajoissa on, sillä osia Västmanlandin ja Härjedalenin maakunnista kuuluu nykyään Taalainmaan lääniin.
Vuonna 1997 Kopparbergin läänin nimeksi vaihdettiin maakunnan mukaisesti Taalainmaan lääni.
Vaakuna
muokkaaVaakunaselitys: ”Sinisessä kentässä kaksi vastakkain asetettua kultaista taalainnuolta, joiden kärjet hopeiset ja niiden välissä avoin ensimmäiseksi mainittua metallia oleva kruunu.” (ruots. I blått fält två korslagda dalpilar av guld med silverspetsar och mellan dessa en öppen krona av först nämnda metall.)
Taalainmaan läänin vaakuna on sama kuin Taalainmaan maakunnankin.
Maantiedettä
muokkaa
Suurimmat taajamat
muokkaaVuonna 2010 Taalainmaan läänissä sijaitsi 106 taajamaa.[6] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[7]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010)[7] |
|---|---|---|
| 1 | Borlänge | 41 734 |
| 2 | Falun | 37 291 |
| 3 | Avesta | 14 506 |
| 4 | Ludvika* | 14 498 |
| 5 | Mora | 10 896 |
| 6 | Hedemora | 7 273 |
| 7 | Leksand | 5 934 |
| 8 | Orsa | 5 308 |
| 9 | Malung | 5 126 |
| 10 | Smedjebacken | 5 100 |
Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat useampaan kuin yhteen kuntaan.[6]
Elinkeinot
muokkaaSeuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[8][9] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,6 | 2,6 | |
| jalostus | 27,1 | 27,1 | |
| palvelut | 69,1 | 69,0 | |
| tuntematon | 1,2 | 1,2 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 125 569 | 126 792 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 99,0 | ||
Valtiopäivävaalit
muokkaaTaalainmaan lääni kuuluu kokonaisuudessaan Taalainmaan läänin vaalipiiriin.[10] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 10 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[11] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[12]
Yhteensä vaalipiiristä valittiin 11 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[13] |
Valittuja edustajia[14] | ||
| Maltillinen kokoomus | 25,11 | 3 | |
| Keskustapuolue | 7,86 | 1 | |
| Liberaalit | 4,88 | 0 | |
| Kristillisdemokraatit | 4,42 | 0 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 37,47 | 4 | |
| Vasemmistopuolue | 5,88 | 1 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 5,95 | 1 | |
| Ruotsidemokraatit | 6,96 | 1 | |
| Muut | 1,46 | 0 | |
| Yhteensä | 11 | ||
Maakäräjäkunta
muokkaaTaalainmaan lääni kuuluu kokonaisuudessaan Taalainmaan läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.
Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Taalainmaan lääni on jaettu seuraaviin 6 vaalipiiriin:[15]
- Falun (15 kiinteää paikkaa)
- Borlänge (13 kiinteää paikkaa)
- Avesta/Hedemora/Säter (13 kiinteää paikkaa)
- Ludvika/Smedjebacken (10 kiinteää paikkaa)
- Gagn/Leks/Malung-Säl/Rättv/Vansb (14 kiinteää paikkaa)
- Mora/Orsa/Älvdalen (9 kiinteää paikkaa)
Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[16] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 83 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[17] |
Valittuja edustajia[18] | ||
| Maltillinen kokoomus | 21,96 | 18 | |
| Keskustapuolue | 10,18 | 8 | |
| Liberaalit | 4,62 | 4 | |
| Kristillisdemokraatit | 4,45 | 4 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 38,62 | 33 | |
| Vasemmistopuolue | 5,51 | 5 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 4,79 | 4 | |
| Ruotsidemokraatit | 4,62 | 4 | |
| Muut | 5,25 | 3 | |
| Yhteensä | 83 | ||
Muiden puolueiden äänistä Dalarnas Sjukvårdsparti sai 3,66 %, mikä oikeutti 3 paikkaan maakäräjäkunnan valtuustossa. Muut puolueet saivat 1,58 % äänistä, mikä ei oikeuttanut paikkoihin maakäräjäkunnan valtuustossa.[19]
Läänin kunnat
muokkaaTaalainmaan läänissä on nykyään 15 kuntaa:
| Kuntakoodi | Kunta | Keskustaajama | Kunnan väkiluku (31.12.2011)[20] |
|---|---|---|---|
| 2021 |  Vansbron kunta
|
Vansbro | 6 818 |
| 2023 |  Malung-Sälenin kunta
|
Malung | 10 262 |
| 2026 |  Gagnefin kunta
|
Djurås | 10 069 |
| 2029 |  Leksandin kunta
|
Leksand | 15 238 |
| 2031 |  Rättvikin kunta
|
Rättvik | 10 859 |
| 2034 |  Orsan kunta
|
Orsa | 6 867 |
| 2039 |  Älvdalenin kunta
|
Älvdalen | 7 184 |
| 2061 |  Smedjebackenin kunta
|
Smedjebacken | 10 662 |
| 2062 |  Moran kunta
|
Mora | 20 107 |
| 2080 |  Falunin kunta
|
Falun | 56 124 |
| 2081 |  Borlängen kunta
|
Borlänge | 49 323 |
| 2082 |  Säterin kunta
|
Säter | 10 861 |
| 2083 |  Hedemoran kunta
|
Hedemora | 15 119 |
| 2084 |  Avestan kunta
|
Avesta | 21 486 |
| 2085 |  Ludvikan kunta
|
Ludvika | 25 586 |
Väestönkehitys
muokkaaVuoden 2011 lopussa 11,1 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 8,9 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[22]
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 5 433 Suomessa syntynyttä,[23] mikä vastasi 2,0 prosenttia läänin väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,7 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 7 199 Suomessa syntynyttä,[24] mikä vastasi 2,5 prosenttia läänin väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 181 222 kruunua.[25]
Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[26]
- 0–17-vuotiaat: 19,1 %
- 18–64-vuotiaat: 58,7 %
- 65 vuotta täyttäneet: 22,2 %
Väestö maakunnittain
muokkaaTaalainmaan läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 276 565 asukasta,[27] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:
| Maakunta | Väkiluku (31.12.2011)[27] |
% |
|---|---|---|
| Taalainmaa | 276 250 | 99,9 |
| Västmanland | 315 | 0,1 |
Kaikki maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- ↑ Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16 år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16 år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Arkistoitu 21.4.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 26.10.2013. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Arkistoitu 18.8.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Arkistoitu 20.10.2012. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige i Dalarnas län - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Länsstyrelen i Dalarnas län (ruotsiksi)
