Konstantinus III

Flavius Claudius Constantinus tai Konstantinus III oli roomalainen sotilas, joka julistautui Länsi-Rooman keisariksi vuonna 407 Britanniassa sen jälkeen kun eräs toinen usurpaattori Gratianus kuoli. Hän sai nopeasti valtaansa myös Gallian ja Hispanian. Keisari Honorius lähetti kenraali Saruksen Galliaan kukistamaan Konstantinusta, mutta Konstantinuksen magister militum Gerontius kukisti hänet. Konstantinus teki vanhimmasta pojastaan Constansista apukeisarin eli caesarin vuonna 408.

Konstantinus III 408–411 lyöttämässään hopeakolikossa helmidiadeemi päässään

Vuonna 409 Konstantinuksen asema oli niin tukala, että hän pyysi Honoriukselta anteeksi vallankaappaustansa ja lupasi auttaa häntä visigootteja vastaan. Honorius tunnusti Konstantinuksen aseman keisarina. Mutta jo samana vuonna Galliaan hyökkäsivät vandaalit, alaanit ja sveebit. Gerontius sai heidät pysäytettyä, mutta kapinoi heti tämän jälkeen. Hän antoi julistaa erään Maximuksen keisariksi ja sai pian valtaansa Britannian ja Hispanjan. Vuonna 411 Honoriuksen kenraali Konstantius kukisti Gerontiuksen ja alkoi piirittää Konstantinusta Arlesissa. Konstantinus pakeni erääseen kirkkoon ennen kuin antautui Konstantiukselle. Hänet murhattiin kuitenkin ennen kuin hän pääsi perille Honoriuksen luokse Ravennaan.

Edeltäjä: Honorius

Rooman keisari Kanssahallitsija: Honorius

Seuraaja: Honorius