Kiirunan kunta
Kiirunan[3] kunta (ruots. Kiruna kommun, pohjoissaameksi Girona gielda) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Lappiin. Kunnan keskustaajama on Kiiruna.[4]
| Kiirunan kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Norrbottenin lääni |
| Maakunta | Lappi |
| Keskustaajama | Kiiruna |
| Kuntakoodi | 2584 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 19 155,37 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 22 555 |
| – Väestötiheys | 1,2 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 19 155,37 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 22 555 henkeä (31.12.2021).[2]
Kiirunan väestötiheys on vain 1,2 asukasta neliökilometriä kohti. Koska 80 prosenttia väestöstä asuu Kiirunan taajamassa, suurimmassa osassa kuntaa väestötiheys jää tätäkin alhaisemmaksi.
Kunnan alueella suomella, meänkielellä ja saamella on virallisen vähemmistökielen asema. Alueella on ollut pitkään suomensukuista asutusta, mikä näkyy alueen nimistössä. Esimerkiksi Kiirunan kaupungin laidalla olevasta Luossajärvestä ja Kiirunavaarasta käytetään suomenkielisiä nimiä.
Maantiede
muokkaaKiiruna on Ruotsin pohjoisin kunta, ja pinta-alaltaan se on yhtä suuri kuin kolme maan eteläisintä maakuntaa Skoone, Blekinge ja Halland yhteensä. Yhteen aikaan Kiiruna oli luetteloissa maailman suurimpana kaupunkina pinta-alalla laskettuna. Tämä perustui tuolloin Ruotsissakin käytössä olleeseen tapaan pitää kokonaisia kuntia kaupunkeina. Tämä tapa on vieläkin käytössä Suomessa, ja sen perusteella Rovaniemeä on vuoden 2006 kuntaliitoksesta alkaen kutsuttu Euroopan suurimmaksi kaupungiksi.
Kiirunassa sijaitsee Ruotsin korkein tunturi Kebnekaise, korkeutta sillä on noin 2 110 metriä merenpinnasta. Kunnassa on yli 6 000 järveä, suurimpana Torniojärvi. Kunnan läpi virtaa seitsemän jokea, joiden nimet ovat Kainuunjoki, Torniojoki, Lainiojoki, Rautasjoki ja Vittankijoki, kuin myös Könkämäeno ja Muonionjoki, jotka kulkevat Suomen rajalla. Kunnassa sijaitsee Vadvetjåkkan kansallispuisto.
Vuonna 2007 kunnassa oli 1,75 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,009 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
muokkaaKaaresuvannon pitäjä muodostettiin vuonna 1602 erottamalla se Ylitornion pitäjästä. Nimenä sillä oli Tornion lappalaisseurakunta, Tenoteklin seurakunta tai Enontekiön seurakunta. Pitäjä ulottui myös nykyisen Suomen alueelle. Kaaresuvannon pitäjästä erotettiin vuonna 1606 Simojärvi-niminen pitäjä, joka vuonna 1673 sai nimekseen Jukkasjärvi. Vuonna 1673 erotettiin vielä nykyisen Norjan puolella Ruijassa sijaitseva Koutokeino ja Suomen Utsjoki. Kun Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle Haminan rauhassa 1809, pitäjä tuli kuulumaan kahden valtion alueeseen. Vuonna 1813 pitäjä jaettiin, jolloin Suomen osasta tuli Enontekiö ja Ruotsin osasta Kaaresuvanto. Ruotsin puoleisesta pitäjän osasta käytettiin nimeä Enontekiö (ruots. Enontekis) Kaaresuvannon (ruots. Karesuando) ohella vuoteen 1907 asti.
Kaaresuvannosta erotetusta Jukkasjärvestä tuli maalaiskunta vuoden 1862 kuntauudistuksessa. Maalaiskunnan alueella sijainneesta Kiirunan kaivosyhdyskunnasta tehtiin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1908. Vuonna 1948 koko maalaiskunta muutettiin Kiirunan kaupungiksi. Tuolloin se oli pinta-alaltaan Ruotsin suurin kaupunki ja toiseksi suurin koko maailmassa Australian Queenlandissa sijaitsevan Mount Isan jälkeen. Kiiruna oli yksi viimeisistä kaupungeista, joita Ruotsiin perustettiin.
Kiiruna sai nykyiset rajansa vuonna 1971, jolloin siihen liitettiin Kaaresuvannon maalaiskunta. Samalla Kiirunasta tuli kunta, koska Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon.
Kirkollisesti nykyisen kunnan alue on kuulunut Jukkasjärven seurakuntaan, josta vuonna 1913 erotettiin Vittangin seurakunta. Kaaresuvannon alueella sijaitsee samanniminen seurakunta.
Väestönkehitys
muokkaaKunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[8] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 2 379 | 10,3 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 489 | 2,1 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 2 595 | 11,2 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 17 715 | 76,4 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 044 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 4,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 8,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 821 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 6,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 206 780 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 55 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
- 0–17-vuotiaat: 19,6 %
- 18–64-vuotiaat: 60,6 %
- 65 vuotta täyttäneet: 19,7 %
Elinkeinot
muokkaaSeuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 1,9 | 1,9 | |
| jalostus | 34,0 | 32,7 | |
| palvelut | 63,5 | 64,7 | |
| tuntematon | 0,6 | 0,7 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 12 312 | 11 678 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 105,4 | ||
Taajamat
muokkaaKunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 90,4 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 210 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Kiiruna (ruots. Kiruna) | 18 148 |
| 2 | Vittanki (ruots. Vittangi) | 784 |
| 3 | Jukkasjärvi | 548 |
| 4 | Svappavaara (suom. myös Vaskivuori) | 417 |
| 5 | Kuttainen | 333 |
| 6 | Kaaresuvanto (ruots. Karesuando) | 303 |
| 7 | Ylinen Soppero (ruots. Övre Soppero) | 201 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
muokkaaRuotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
- Lainio
- Masugnsbyn (suom. Masuuni)
- Tuolluvaara
Luettelossa mainituista taajamista Tuolluvaara on sittemmin kasvanut yhteen Kiirunan taajaman kanssa.[18]
Pientaajamat
muokkaaYli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
- Abisko
- Idivuoma
- Kauppinen
- Kurravaara
- Lannavaara
- Laxforsen (luoteisranta)
- Masugnsbyn (suom. Masuuni)
- Paksuniemi
- Piksinranta
- Saivomuotka
Entiset pientaajamat
muokkaaRuotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Muita paikkakuntia
muokkaa
|
Kunnanvaltuusto
muokkaaRuotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Kiirunan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 3 | 3 | 4 | 5 | 4 | 4 | 6 | 4 | 5 | 3 | 3 | 4 | 2 | 3 | ||
| Keskustapuolue | 6 | 5 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 0 | 0 | 2 | 2 | 8 | 13 | 15 | ||
| Liberaalit | 4 | 4 | 3 | 1 | 3 | 3 | 3 | 1 | 1 | 1 | 0 | 1 | 0 | 0 | ||
| Kristillisdemokraatit | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 | 1 | 2 | 1 | 1 | 1 | 0 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 22 | 24 | 25 | 27 | 26 | 25 | 23 | 14 | 16 | 15 | 16 | 16 | 15 | 12 | ||
| Vasemmistopuolue | 9 | 8 | 7 | 8 | 8 | 8 | 8 | 8 | 5 | 6 | 5 | 6 | 4 | 3 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | ||
| Muut | 0 | 0 | 2 | 1 | 1 | 1 | 0 | 15 | 16 | 15 | 17 | 8 | 8 | 9 | ||
| Yhteensä [22] | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | ||
Piirit
muokkaa
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Jukkasjärven piiri (Jukkasjärvi distrikt)
- Kaaresuvannon piiri (Karesuando distrikt)
- Vittangin piiri (Vittangi distrikt)
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Jukkasjärvi
- Vittangi
- Karesuando
Historialliset seurakunnat
muokkaaSeuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Jukkasjärvi (Simojärvi)
- Karesuando (Enontekis)
- Vittangi
Kirkot
muokkaa-
-
-
-
Tornehamnin kirkko
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.2.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Sinisalo, Aino: Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet. Kielikello, 1976, nro 8. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- ↑ Kiruna Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.2.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Kiirunan kunnan kotisivut (ruotsiksi) (englanniksi)
