Kidukset

Kidukset (lat. branchia) ovat vedessä elävien eläinten hengityselimet. Ne ovat tavallisesti runsasverisuonisia ihon tai limakalvon poimuja, joiden ohuiden seinämien kautta tapahtuu kaasunvaihto veren ja ympäröivän veden välillä.

Punaiset kidukset karpilla, jolta puuttuu kiduskansi synnynnäisen sairauden vuoksi.

Alkeellisimmat kidukset ovat rihmamaisia, mutta koska mahdollisimman laaja hengityspinta on edullisin, ovat useimmat kidukset kehittyneet lehti-, sulka-, kampa- tai tupsumaisiksi. Toisinaan ne sijaitsevat peitteettöminä ruumiin pinnalla (monilla nivelmadoilla, äyriäisillä ja sammakontoukilla), toisinaan taas vaipan (monet nilviäiset) tai kiduskansien (kalat) peitossa. Eräillä hyönteistoukilla (suden- ja päivänkorennot) on ns. ilmaputkikidukset, jotka ovat lehtimäiset tai tupsumaiset, runsaasti hienoja ilmaputkia sisältävät iholisäkkeet.

Hengityksen lisäksi kidukset toimivat osmoottisen paineen säätelyssä erittämällä suoloja. Ne osallistuvat myös elimistön pH:n säätelyyn ja typpipitoisten kuona-aineiden eritykseen. Kiduksissa on kemoreseptoreita, jotka mittaavat veren hiilidioksidi- ja happipitoisuutta sekä mekanoreseptoreita, jotka mittaavat kiduksiin kohdistuvaa mekaanista ärsytystä. Näiden reseptorien avulla säädellään hengitystä.

Lähteet

• Pieni tietosanakirja: Kidukset

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kidukset Wikimedia Commonsissa