Kestilä

Kestilä on vuosina 1867–2008 toiminut entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaakkoisosassa. Vuoden 2009 alussa siitä tuli osa kuntaliitoksessa Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kanssa muodostettua Siikalatvaa.

Kestilä
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Siikalatva
vaakuna	sijainti
Sijainti	64°21′05″N, 026°16′45″E
Lääni	Oulun lääni
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Siikalatvan seutukunta
Kuntanumero	247
Hallinnollinen keskus	Kestilän kirkonkylä
Perustettu	1867
Liitetty	2009
– liitoskunnat	Piippola Pulkkila Rantsila Kestilä
– syntynyt kunta	Siikalatva
Pinta-ala	606,53 km²  (1.1.2008)
– maa	601,44 km²
– sisävesi	5,09 km²
Väkiluku	1 574   (31.12.2008)
– väestötiheys	2,62 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma	2007
– 0–14-v.	16,9 %
– 15–64-v.	58,8 %
– yli 64-v.	24,3 %
Infobox OK

Ennen kuntaliitosta Kestilän väkiluku oli 1 574 ja sen pinta-ala oli 606,53 km², josta 5,09 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 2,62 asukasta/km². Kestilän naapurikuntia olivat Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan ohella Kajaani, Liminka, Muhos, Pyhäntä ja Vaala.

Maantiede

Kainuun keskukseen Kajaaniin on Kestilästä matkaa 90 km ja Pohjois-Pohjanmaan pääkaupunkiin Ouluun 92 km. Ennen kuntaliitosta kunta kuului Siikalatvan seutukuntaan yhdessä Haapaveden, Piippolan, Pulkkilan, Pyhännän ja Rantsilan kanssa.

Kestilä sijaitsee Siikajoen latvavesillä. Kirkonkylän sekä Hyvölänrannan, Mäläskän, Järvikylän, Leiviskänrannan, Pihkalanrannan ja Väyrylänsaaren kylien asutus ja maatalous on keskittynyt Siikajoen ja sen haarojen varsille. Erityisesti itäinen Kestilä on kuitenkin kolmen luonnonmaatieteellisen alueen – Pohjanmaan rannikkomaan, Suomenselän suomaan ja Vaara-Suomen – välissä, ja kunnan itäisin kylä Järvikylä muistuttaakin jo kylärakenteeltaan Itä-Suomea.

Kestilän merkittävimmät vesistöt ovat Siikajoki ja sen sivuhaarat Neittävänjoki ja Mulkuanjoki. Suuria järviä alueella ei ole. Tärkeimmät järvet ovat kirkonkylän läheisyydessä sijaitseva Kangasjärvi ja Järvikylän Mulkuanjärvi. Myös osa Uljuan tekojärvestä kuuluu Kestilään. Oulujärvi sijaitsee lähialueella Vaalan ja Kajaanin puolella.

Väestö

Kestilässä asukasluku on laskenut 1950-luvulta lähtien. Voimakkainta lasku oli 1960-luvun lopussa. Suurimmillaan asukasluku oli noin 4 000 henkeä.

Liikenneyhteydet

Kestilän kirkonkylä on seututeiden 800 ja 822 risteyksessä. Lähin rautatieasema on Vaalan rautatieasema, jonne on matkaa 42 km. Lähimmälle valtatielle (nro 4) matkaa on 24 km. Lähin lentoasema on Oulun lentoasema Oulunsalossa.

Välimatkat maanteitse

Helsinkiin 544 km Hämeenlinnaan 464 km Iisalmeen 109 km Joensuuhun 310 km Jyväskylään 275 km Kajaaniin 90 km Kemiin 199 km

Kokkolaan 188 km Kotkaan 512 km Kuopioon 194 km Lahteen 444 km Lappeenrantaan 462 km Mikkeliin 355 km Ouluun 92 km

Poriin 469 km Porvooseen 523 km Rovaniemelle 297 km Seinäjoelle 296 km Tampereelle 430 km Turkuun 584 km Vaasaan 309 km

Historia

Kestilän vaakunaan on kuvattu hopeisina punaisella pohjalla olevat puulusikat, jotka viittaavat nimen lisäksi kestikievareihin, joissa vieraita ennen kestittiin ja majoitettiin. Pitäjän nimi on kuitenkin peräisin Kestin suvusta, joka on ollut paikkakunnalla jo ainakin 1600-luvun alusta.

Meri lainehti 7 000–8 000 vuotta sitten Kestilän kohdalla. Nykyisin yli 100 metriä merenpinnan yläpuolella olevat paikat ovat näkyvissä. Tältä ajalta on kivikautisia löytöjä useista asuinpaikoista ympäri pitäjän. Kampakeramiikastaan tunnetut Säräisniemen asuinpaikat ovat myös lähellä.

Kestilän alueella asui aikanaan saamelaisia. Tämän jälkeen rannikon asukkaat kulkivat Siikajokea pitkin latvavesien kalaisille järville. Kestilän tienoo sai vakituisen asutuksen 1500-luvulla, kun Ruotsin kruunun asutuspolitiikka suosi pohjoisen asuttamista ja samalla maan valtaamista venäläisiltä. Suurin osa varhaisista tulijoista oli Savosta.

Vuoden 1580 tienoilla Kestilässä oli puolenkymmentä taloa, jotka kuitenkin tuhottiin pitkässä vihassa. Isostavihasta ja muista vastoinkäymisistä huolimatta 1700-luku oli voimakasta väestönkasvun aikaa. Niinpä 1800-luvulle tultaessa väki oli kolminkertaistunut Siikajokilaakson seurakunnissa, eli väestönkasvu oli selvästi nopeampaa kuin maassa keskimäärin. Uuden vuosisadan alkupuolella väestönkasvu hidastui, mutta elpyi uudelleen vuosisadan puolivälissä. Tilapäistä takaiskua merkitsivät 1860-luvun nälkävuodet. Uuteen kunnallishallintoon siirryttiin Siikajokilaaksossa vuonna 1867, Kestilässä ensimmäisenä. 1900-luvulle tultaessa väkeä oli jo 2 000 henkeä.

Enimmillään asukasluku oli 1950-luvulla, jolloin Kestilässä asui lähes 4 000 henkeä. Ruotsiin muutto 1960–70-luvuilla oli voimakkain suonenisku väestönkehitykselle. Muun maaseudun tapaan väkeä on sen jälkeenkin muuttanut leivän perässä Etelä-Suomeen ja Pohjois-Suomen kaupunkeihin.

Vanhastaan Kestilässä oli kaksi maakirjakylää: Kestilä ja Mulkua. Edelliseen luettiin nykyisistä kylistä kirkonkylän lisäksi Leiviskänranta, Mäläskä, Pihkalanranta ja Väyrylänsaari sekä osa Hyvölänrantaa. Osa viimeksi mainitusta sekä Järvikylä luettiin kuuluviksi Tavastkenkään, joka oli ennen Piippolaan, sittemmin Pyhäntään kuuluva kylä.

Seurakuntana Kestilä kuului Siikajokilaakson kanssa ensin Salon eli Saloisten seurakuntaan, jonka kappeliksi perustettiin latvavesille Siikasavo. Tämän jälkeen Kestilän alue kuului Siikajoen seurakuntaan Pulkkilan kappelina, sitten Piippolan emäseurakuntaan omana kappelinaan vuodesta 1845, kunnes Kestilä itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1871. Kestilä sai oman kirkon 1855. Vuoden 2006 alussa Kestilän seurakunta yhdistyi Piippolan, Pulkkilan ja Pyhännän seurakuntien kanssa Siikalatvan seurakunnaksi.

Hallinto

Kestilän viimeinen kunnanjohtaja oli Raimo Tieva. Kunnan hallinnossa päätösvaltaa käyttävän kunnanvaltuuston valtuustoryhmät viimeisellä kaudella 2005 -2008 olivat (suluissa edustajien määrä valtuustossa):

• SDP (1)
• Keskusta (15)
• Vasemmistoliitto (1)

Elinkeinoelämä

Kestilä on maaseutuvaltaista aluetta. Maatiloja on noin 120 kpl. Suurimmat työnantajat olivat Kestilän kunta ja Kestilän vankila.

Työpaikat toimialoittain (2000):

• Palvelut 42 %
• Alkutuotanto 36 %
• Jalostus 22 %

Kestilän suurin teollisuuslaitos oli Eko-Turbo Uusiorengas Oy, joka kuitenkin tuhoutui tulipalossa heinäkuussa 2005. Tilalle ei ole syntynyt merkittävää teollisuutta.

Koulutus

Kestilässä toimii nykyään yksi 1.–9. luokkien koulu. Viimeisinä kyläkouluina lakkautettiin vuonna 2003 Hyvölänrannan koulu ja vuonna 2004 Mäläskän ja Väyrylän koulut. Toisen asteen ammatillista koulutusta on ollut vielä 1980-luvun lopussa. Lähimmät lukiot ovat Piippolassa ja Vaalassa, jossa valtaosa kestisistä lukiolaisista opiskelee. Lähimmät ammattioppilaitokset ovat Piippolassa ja Vaalassa. Piippolassa on mahdollista suorittaa kaksoistutkinto, ja lukio tarjoaa opiskelijoilleen ilmaisen autokortin. Kestilän kunta ylläpiti Vaalan kunnan kanssa Oulujärven kansalaisopistoa.

Tapahtumia

Kestilän tapahtumista merkittävimpiä ovat helmikuussa järjestettävä Maailman vanhin keskeytyksettä järjestetty jokavuotinen hiihtokilpailu Laskiaishiihdot sekä heinäkuussa järjestettävä kotiseututapahtuma Kestilä-päivät.

Urheilu ja liikunta

Kestilän Kisa-Veikot on kunnassa toimiva urheiluseura. Perinteisesti lajeja ovat olleet yleisurheilu, pesäpallo ja hiihto.

Kuuluisia Kestilästä lähtöisin olevia

• Markku Hattula (s. 1950), kirjailija
• Raimo Laukka (s. 1954), oopperalaulaja
• Marko Lämsä (s. 1977), tangokuningas 2006
• Saimi Myllyoja (Oksman; 1930 Kestilä – 2004 Ruotsi), mestariluokan keihäänheittäjä
• Juhani ”Jussi” Rasinkangas (s. 1960), säveltäjä
• Marko Rasinkangas (s. 1978), pesäpalloilija
• Jarmo Tinkala (s. 1964), harmonikansoittaja

Ruokakulttuuri

Kestilän pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla palvilihavelli ja imelletty ruispuolukkapuuro.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kestilä Wikimedia Commonsissa