Keskustelu käyttäjästä:Kulttuurinavigaattori/f

Tämä on keskustelu 31.7.2017-24-10.2018

”	Jumala on yksityiskohdissa.	”
– Gustave Flaubert

Julkisten muistomerkkien oikeuksista

Mites nää julkisten muistomerkkien oikeudet oikein menevätkään? Pitäisköhän File:Zacharias Topelius memorial.jpg siirtää Commonsista fi-WP:n puolelle ja merkitä mukaan noita "Tämä kuva on tekijänoikeuden alaisesta taideteoksesta. Sen käyttö artikkelissa..." -höpinöitä? Tää on 1949 pystytetty muistomerkki, tekijää en saa selville. --Aulis Eskola (keskustelu) 31. heinäkuuta 2017 kello 18.39 (EEST)

Jos on lähteistettyä tietoa, että reliefi on valmistunut 1949, silloin pitäisi. Silloin vaan oletetaan että teos on vielä oikeudenalainen, vaikka ei tiedetä tekijää. Varmuuden vuoksi. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. heinäkuuta 2017 kello 19.11 (EEST)

Siirränpä kuvan ja lisään nootit... --Aulis Eskola (keskustelu) 31. heinäkuuta 2017 kello 20.01 (EEST)

Vielä toinen kysymys samasta aihepiiristä: Pitäisköhän artikkelista Kalevankankaan hautausmaa poistaa Juicen muistomerkin kuva? Ei siinä ainakaan mitkään suomalaisten tekijänoikeussääntöjen sitaattikäytön ehdot täyty. --Aulis Eskola (keskustelu) 31. heinäkuuta 2017 kello 18.50 (EEST)

Mun mielestä Juicen muistomerkki voi olla hautausmaa-artikkelissa, mutta ei Tampereen julkisten teosten luettelossa. Jos sitä käytetään Kalevankankaan hautausmaa-artikkelissa sitä voi nähdäkseni käyttää siinä sitaattioikeudella, mutta mallineeseen pitää myös lisätä käyttöyhteys, jota siellä ei näämmä ole. Mulla on kaksi näkökulmaa siihen, miksi yksittäisten henkilöhautojen yhteydessä olevien veistostaen ja teosten kuvat pitäisi jättää pois julkisten teosten luetteloista. Yksi on se, että yksityishaudat kuuluvat yksityisyyden piiriin ja kuvat niistä voidaan kokea tungettelevina. Toinen syy on käytännöllinen. Jos yksityishautojen enkeleitä, lintuja, ristejä, reliefejä, patsaita ja sommitelmia alettaisiin julkaista Suomen julkisen taiteen luetteloissa, kappalemäärä voisi nousta kymmeniin tai satoihin tuhansiin ja silloin listoja ei saataisi koskaan valmiiksi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. heinäkuuta 2017 kello 19.11 (EEST)

Ihmettelen vaan, miten se sitaattioikeus syntyy tuollaisessa tapauksessa. Hautausmaan artikkelissa on vain liuta kuvia lopussa: eikö tämä ole paremminkin "kuvittamista"?

Pitäisikö tuollaisessa tapauksessa ainakin mainita monumentin tekijä (hyvä siteeraustapa)? --Aulis Eskola (keskustelu) 31. heinäkuuta 2017 kello 20.01 (EEST)

Juu, artikkelin sivulta ei ole lähteistetty tekijää ja tekijöiden nimet puuttuvat muutenkin kuvien yhteydestä. Tekijänoikeuslain "hyvä tapa" tarkoittaa tässä käsittääkseni sitä, että tekijän nimi mainitaan niin lähellä kuvaa kuin se graafisesti ym. on mahdollista. Tietosanakirjassa olisi hyvä mainita samalla myös teoksen nimi ja valmistumisvuosi. Tekijä ja teostiedot pitäsi mun mielestä Wikipediassa mainita vaikka oikeus olisi rauennutkin "tietosanakirjamaisista" syistä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. heinäkuuta 2017 kello 21.07 (EEST)

Tekijätiedot eli ns. isyysoikeus on tekijän oikeus joka ei raukea mihinkään.--Htm (keskustelu) 31. heinäkuuta 2017 kello 21.18 (EEST)

Juu. Pohdin tässä samalla jatkoksi myös muistomerkkeihin liittyviä käsitteitä, joita olen pohtinut kun olen viime aikoina touhunnut paljon juuri muistomerkkien kanssa. Muistomerkki voi olla käytännöllisesti katsoen mitä tahansa, mutta käsittääkseni sen pitää olla pysyvä ja tiedot pitää lähteistää. Muistomerkin merkitys lähtee kohteesta saatavista tietolähteistä, eikä Wikipediaan voi tehdä selektiivisiä listoja. Muistomerkki ei ole välttämättä teos eli se voi olla tykki, kivikasa tai muistolaatta ilman taiteellista panosta tai reliefiä. Tällöin olen tallentanut muistomerkit Commonsiin. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, minkälaisia sanoja kohteista käytetään. Esimerkiksi tässä artikkelissa Juicen hautamuistomerkistä käytetään sanoja "hautamonumentti", "muistomerkki" ja "Juicen hauta". Siinä todetaan, että sen perustukset on valettu Juicen haudalle. Usein muistomerkki on kuitenkin aivan erillinen ja eri paikassa kuin hauta ja hautakivi. Käsittääkseni ei ole mitään vakiintuneita sääntöjä, miksi jotain voi kutsua sanoilla "muistomerkki" tai "monumentti". Samoin muistolaatta voi olla reliefi eli teos tai (jos se ei ole erityisen omaperäinen typograafinen sommitelma) pelkkä teksti tai molempien yhdistelmä. Kiinnostavia ovat myös esimerkiksi hautausmailla sijaitsevien muistomerkkien sijainnit ja nimet, jos kyseessä on Suomen sisällissodan tapahtumat. Punaisia ei haudattu valkoisten lähelle ja punaisten muistomerkkeissä on omaa ei-kristillistä symboliikkaa. Myös nimitykset ovat joskus hienovaraisia, esimerkiksi Mäntässä Arvi Tynyksen varsin sotaisalle, suurelle veistokselle johtaa tienviitta, jossa lukee hyvin neutraalisti "1918 muistomerkki". Kun talvella suunniteltiin Wiki Loves Monuments kilpailua, pohdittiin sitä, että monumentti merkitsee vähän eri asioita suomeksi kuin muissa kielissä. Päätettiin kuitenkin jättää monumentti-sanan määrittely avoimeksi, eikä anneta sen rajata osallistumista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. heinäkuuta 2017 kello 21.49 (EEST)

Tungin Juicen monumentin kohdalle tekijän artikkeliin Kalevankankaan hautausmaa - josko se jotakin auttaa... --Aulis Eskola (keskustelu) 31. heinäkuuta 2017 kello 22.02 (EEST)

Tein korjauksia Kalevankankaan hautausmaa-artikkeliin. Vika oli siinä, kuten monesti tapahtuu, että kun julkaistaan kuva jostain veistoksesta tai muistomerkistä, ei huomioitu, että kuva ei viittaa henkilöön esim tässä Juice Leskiseen, vaan hänen muistomerkkiinsä. Artikkelissa oli toistoja ja päällekkäisyyksiä, joita oikaisin. Tarkensin myös Tampereen patsasluettelon määritelmää hautausmaiden osalta, se vastaa muidenkin luetteloiden määritelmää. Sen mukaisesti poistin Juicen muistomerkin listasta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. elokuuta 2017 kello 09.26 (EEST)

Tuopa lienee hyvä linjaus, että jos henkilöiden hautamuistomerkkejä halutaan esitellä, se tapahtukoon henkilön artikkelissa tai hautausmaan artikkelissa. Hautausmailta otettakoon paikkakunnan julkisen taiteen luetteloon vain erityisiin tapahtumiin liittyviä muistomerkkejä (kuten vaikkapa Kurun haaksirikon uhrien muistomerkki). --Aulis Eskola (keskustelu) 1. elokuuta 2017 kello 15.00 (EEST)

No juuri näin. Poistin tuosta hautausmaa-artikkelista myös tarkat kulku/sijaintiohjeet haudoille ja muistomerkeille. Hautaismailla pitäisi olla karttoja ja informaatiota erityisistä haudoista ja muistomerkeistä, eivätkä kulkuohjet koordinaatteja lukuunottamatta muutenkaan kuulu tietosanakirjan piiriin. Tämä on ollut hyvä keskustelu, pitäisikö kirjata sen perusteella joku ohje aiheesta "Hautausmaat, haudat ja hautamuistomerkit"? Missä sellaisen voisi julkaista?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. elokuuta 2017 kello 15.12 (EEST)

Harkitsisin lyhyen ohjeen kirjoittamista esim. nimellä Ohje:Hautausmaista ja hautamuistomerkeistä kirjoittaminen ja sen linkitystä kohtaan Ohje:Tyyliopas#Aihealuekohtaiset tyyliohjeet. Voisi myös kirjata joitakin patsasjuttuja kevyeksi ohjeeksi Ohje:Luetteloiden laatiminen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. elokuuta 2017 kello 21.44 (EEST)

Muistolaattojen oikeuksista

Mitenköhän muistolaattojen ja muistokivien kuvien kohdalla olisi meneteltävä ajatellen tekijänoikeuksia? Tarkoitan sellaisia laattoja seinässä, joissa on vain tekstiä ja luonnonkivimurikoita, joihin on kiinnitetty tekstilaatta. Voisko ne kuvat pistää ihan jopa commonsiinkin? Ei kait ne kaipaa mitään erityisiä tekijänoikeushöpinäitä kuvan kohteeseen liittyen. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. elokuuta 2017 kello 21.49 (EEST)

Näin oon ajatellut, että jos ne eivät ylitä teoskynnystä, silloin ne kuuluvat Commonsiin. Näin ainakin minä olen tehnyt. Mutta pitää muistaa, että muistolaatta-sanaa voidaan käyttää myös esim. reliefistä joka on taiteilijan suunnittelema ainutkertainen teos, ja silloin fiWikiin. Muistolaatoista ei ole myöskään aina lähteistettyä tietoa helposti saatavilla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. elokuuta 2017 kello 22.41 (EEST)

Muistolaatta tietolähteenä?

Tämä ei koske tekijänoikeutta, mutta oon miettinyt sitä, että jos jossain julkisella paikalla olevassa muistolaatassa on kirjoitettu vaikka seuraavaa: "Tämä on muistolaatta, joka on paljastettu XX:n kunniaksi 1.5.2005 sen ja sen poppoon toimesta.", voidaanko tätä tekstiä käyttää sekundäärilähteenä Wikipediassa? Ainakin se on a) julkaistua tietoa, b) jonka julkaisija ja julkaisuaika on ilmoitettu ja c) tieto on tarkistettavissa. Puuttuuko siitä jotain, jonka takia muistolaattaa ei voisi pitää sekundaarisena tietolähteenä? Joku muistaakseni kysyi samaa haudassa olevasta tiedosta, mutta en muista vastausta. Mitä mieltä ollaan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. elokuuta 2017 kello 22.41 (EEST)

Ainakin olen nähnyt nähtävyyksien opastauluja, joissa on viitattu lähteenä Wikipediaan. Olisi toivottavaa että opastaulujen pystyttäjät eivät tekisi opastaulujaan Wikipedian perusteella. Tosin nämä lienevät yksittäisiä poikkeuksia. Yleisesti opastaulut, varsinkin viranomaisten tekemät ovat hyvin laadukkaita tiedoiltaan. Luulen että niidenkin käytöstä lähteenä on joskus keskusteltu, mutta en muista enää, mihin päädyttiin. Tosin useimmiten opastauluissa (tai laatoissakin) oleva tieto löytyy myös jostain muualta. Kuitenkin jos esim. joku viranomainen (tai vaikka esim. kyläyhdistys) tekee jostain aiheesta esim. nettisivun, brosyyrin ja opastaulun, niin kysymys ei liene niinkään luotettavuudesta (joka esim. viranomaisella voi olla yksi ja kyläyhdistyksellä toinen) kuin mediasta (sikäli kuin medialla katsotaan olevaan väliä). Virheet lähteissä tuskin myöskään rajoittuvat opastauluihin tai muistolaattoihin, vaan niitä voi olla muissa medioissa yhtä lailla. Toisaalta eri medioiden tarkistettavuus voi olla eri ja tähän on joskus kai vedottu esim. televisio-ohjelmien osalta (joita tosin nykyään löytyy joltain osin netissä julkaistuinakin). Ja vastaavasti taas esim. muistolaattojenkin kuvia on saatettu julkaista, samoin hautakirjoituksia (mutta ei välttämättä kaikkia).--Urjanhai (keskustelu) 4. elokuuta 2017 kello 20.21 (EEST)

Puistojen esittely

Olisko mielipiteitä ja ajatuksia hahmottelemastani artikkelista Luettelo Tampereen puistoista. Tällainen puistojen esitteleminen tuli mieleen tässä vehreässä kaupungissa, kun noita taideteoksia ja muistomerkkejä dokumentoitiin... --Aulis Eskola (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 22.16 (EEST)

No mainiota, ovathan puistot tärkeä osa kaupunkeja ja taajamia. Ennen pitkää tullaan määrittelykysymyksiin, kuten onko puisto sellainen jossa on sana puisto, ja onko puistikko tai metsikkö tai metsä puisto jne? Mutta ne täytyy ratkaista kun aineistoa karttuu. Tämä voisi olla malli valtakunnalliselle, yhdenmukaiselle luetteloinnille.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 22.45 (EEST)

Pitäisin aika tiukasti kiinni siitä, että listaan otetaan vain puutarhamaisesti hoidettuja alueita - varsinaisia puistoja. Nimessä ei tarvitse olla osaa "puisto" tai "puistikko", jos alue on puistomainen ja tämä puutarhamaisuus-kriteeri täyttyy. Jätetään siis pois kaikenlaiset ulkoilupusikot ja metsäsaarekkeet (urbaanissa mielessä hoitamattomat alueet), joita esim. Tampereen laitamilla kyllä piisaa. Metsänhoidollisessa mielessä hoidettu alue ei siis pääsisi mukaan listaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 23.08 (EEST)

Joo, niin funktionalistista kuin moderni urbaani kaavoitus pyrkii olemaankin, se on tuottanut ja tuottaa valtavasti ns. nolla-alueita, eli sellaisia paikkoja jotka eivät ole puistoja, mutta eivät ole oikein metsiäkään. Usein niiden ylläpito on epäselvää ja ne jäävät hoitamatta. Täytyy vaan ottaa tapauskohtainen rajatapausten pohdinta, kuten julkisten teosten ja muistomerkkien projektissa, mutta hieno ajatus kaiken kaikkiaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 23.22 (EEST)

Enpä ole tutkinutkaan, on hoitamattomia "puistoja". Aihe on kiinnostava. Onko sellaisia?--Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 22.41 (EEST)

Joskus kaupunkien puisto-osastot jättävät osan puistosta hoitamatta tarkoituksella. Tämä tosin saatta olla vaarallista, jos laho puu kaatuu myrskyllä ihmisten niskaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 23.17 (EEST)

Kaupunkien ja varsinkin niiden metsälähiöiden laitamilla on puistometsäksi nimitettyjä virkistysalueita, joita ei hoideta kuten puistoja, joissa ei ole puistokalusteita, mutta joissa on kulkua ohjaavia polkuja (esim. purupolkuja] ja joiden puustoa hoidetaan eri tavalla kuin talousmetsää, puskat raivataan pois jne). Ne eivät ole puistoja, mutteivät metsiäkään.--Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 22.49 (EEST)

No niin, heti muistin yhden, mistä olen nähnyt nimikyltin. Ja suuri tällainenhan on Helsingin keskuspuisto. Jotkut siis vcoivat varmaan olla merkittäviksi katsottaviakin.--Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 22.58 (EEST)

Aika monessa kunnassa on alueita, joiden nimen loppuosa on puisto, mutta ne ei eivät ole puistoja vaan metsiä/metsiköitä. Esimerkiksi Naantalissa ja Turussa asemakaava-alueen metsiköistä hyvin monet ovat puisto loppuisia, vaikka ne eivät oikeasti puistoja olekaan. Ne ovat lähi-, talous- ja puistometsiä. –Makele-90 (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 23.45 (EEST)

Puistoista ja niiden historiasta on ainakin varsin hyvin kirjallisuutta. Sikäli hyvin kiitollinen aihe.--Urjanhai (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 22.59 (EEST)

Periaatteessa puisto on kai jotenkin hoidettua ja suunniteltua. Esim. vanhat 1800-luvun ei-dekoratiiviset englantilaiset puistot saattavat muistuttaa "villiä" luontoa, vaikka ovatkin täysin suunniteltuja maisemia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 23.17 (EEST)

Lähdekritiikkia

Ystävllisesti huomautan, että Sanakirja.orgin sivun alareunassa lukee "Tämän sivun teksti ja äänitiedostot ovat käytettävissä Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä. Kaikki sisältö perustuu Wikisanakirjan artikkeleihin." Wikisanakirja taas on lähteetön, kenen tahansa muokattavissa oleva sivusto, johon täällä kerrotun mukaan lisätään sanastoa ilman mitään kritiikkiä. Abc10 (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 21.26 (EEST)

Huutokonttoron reliefi.

Tarinaan on jatkoa sekalaista Kahvihuoneessa.--Htm (keskustelu) 18. syyskuuta 2017 kello 18.09 (EEST)

Juu huomasin ja kiitos huomautuksesta!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. syyskuuta 2017 kello 18.51 (EEST)

Tarvittais aktivointia julkisen taiteen kuvailuun

Vielä olis tässä syksyllä muutama viikko ilmoja kuvailla julkista taidetta. Seurantalistasta voi havaita, että moni paikkakunta olis valmiina kuvauskierrosta varten eli koordinaatitkin on kerätty. Esim. Hämeenlinna, Oulu ja Rauma tarviis kuvata. Raumasta on kuvaamattomien listakin karttalinkkeineen.

Pirkkalaa olis itse tarkoitus joskus siellä suunnalla liikkuessa täydennellä ja kaverikin lupaili sitä vähän kuvailla. Kangasalaa voin hoitaa itse monien kohteiden osalta.

Vaasa, Jyväskylä, Rovaniemi ja Kuopio ovat isoja alueita, jotka kaipaisivat koordinaattien kaivajia.

Suurimpien kaupunkien joidenkin puistojen kuvailun vois yhdistää samaan yhteyteen - siis jos artikkeleissa Tampereen puistojen malliin tuntuis olevan ideaa. --Aulis Eskola (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 20.34 (EEST)

Saataisko järjestettyä loka-marraskuussa muokkaus- ja kuvaustapahtuma Vaasassa? Esim viikonloppuna 14.-15.10. Sitä varten voitais käydä läpi 1) Vaasan viitteet 2) koordinaatit ja 3) puistot kuvauksineen. Tapahtumaan voisi kuulua kuvausta ja ohjausta kuvien lataamiseen ja merkitsemiseen. Mulla on yksi tuttu siellä, joka voisi varmaan myös auttaa. Tavoitteena voisi olla Vaasan listan saanti ainakin B-luokkaan tai lähelle A:ta ja puistolistan tekeminen. Mitä mieltä olet?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. syyskuuta 2017 kello 06.27 (EEST)

Vanhimmat isot kaupungit olisivat kyllä tärkeitä tehdä. Siksi (ja myös synnyinseuturakkaudesta) tota Raumaakin laittelin, vaikka se on pienempi paikka.

Itselleni Nikolainkaupunkiin asti retkeily vaatisi varmaankin majoittumista ja laajan alueen takia ainakin joidenkin porukasta pitäisi olla liikkeellä autolla... Onkos paikkakunnalla miten wikipedistejä? Saisko kaupunkia mitenkään juoneen mukaan? --Aulis Eskola (keskustelu) 20. syyskuuta 2017 kello 16.21 (EEST)

Mulla on yksi tuttu Nikolainkaupungissa. Hän voisi ehkä kutsua muitakin. Luulen että kohtuuhintaisen majoituksenkin kustantaminen olisi mahdollista. Laskin että Vaasassa on noin sata kuvaamatonta kohdetta. Lähteistämiseen ja lokaatioon pitäisi satsata ja puistot käydä läpi. Ajattelin vaan että otettais yksi kaupunki joka saatais kunnolliseen kuntoon.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. syyskuuta 2017 kello 16.36 (EEST)

Sen verran vilaisin tilannetta, että pohjatyöt tulevat olemaan mittavat, vaikka listaan on jo kerätty paljon kohteita. Tietoja täytyy onkia monista paikoista. Pohjatyöhönkin tarvittais väkeä. Saataiskohan mitään apuja kaupungilta tai paremminkin Pohjanmaan museolta?

Yhdessä autolla reissaaminen vois olla mielekästä. Mutta kohdealue on melko kaukana: Tampereelta olis vielä kolmen tunnin ajo. Melkonen haaste tuo olisi, vaikka saattaisi olla tiedossa kylläkin inha kulttuuriretki... --Aulis Eskola (keskustelu) 21. syyskuuta 2017 kello 00.57 (EEST)

Kannattaisko Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry haastaa mukaan? Heillä on blogista päätellen kiinnostusta Nikolainkaupungin patsaisiin ja muistoihin http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/ Paikallisista kotiseutuihmisistä voisi olla uskomattomasti apua lähteiden löytämisessä sekä kohteiden paikallistamisessa. Lähteet ja kohteiden koordinaatit ovat tällä paikkakunnalla haastavia asioita... --Aulis Eskola (keskustelu) 22. syyskuuta 2017 kello 10.51 (EEST)

Nikolainkaupungin perustustyöt saataneen kuntoon auttavasti puoliväliin lokakuuta mennessä. Tarkoitan sijainnin kuvausten ja koordinaattien keruuta, joista reilu 20 kohdetta työstämättä. Ehtisitkö pistää hösseliksi muiden järjestelyjen kanssa?

Viitteistys sun muu homma tarvii panostusta, mutta sitä voi jatkaa myöhemmin. Pitäis saada lähteeksi ainakin Kalevi Paakki: Vaasan patsaat ja muistomerkit, 2008. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. syyskuuta 2017 kello 12.36 (EEST)

Onko tämä taidetta?

Turussa yliopistonmäeltä Tuorlan observatorioon (vai oliko se nyt päinvastoin) suuntautuu tekstitetyillä metallilaatoilla merkitty reitti, joka havainnollistaa maailmankaikkeuden ikää. Ja kun muistin tämän, niin muistin myös, että jollakin Turun kukkuloista (oliko se nyt Tähtitornimäki? eikun olikin Vartiovuorenmäki) on jääkauden jälkeisistä merenpinnan korkeusvaiheista kertovia muistolaattoja. Nämä taas tulivat mieleeni, kun näin uuden artikkelin Akaan aurinkokuntamalli. Helsingissähän taas on taideteos, joka näyttää täytetyn Kluuvinlahden rannan. Mutta ovatko nämä taidetta? Luojiensa mielestä hankkeet ehkä ovat olleet tiede- tai ympäristökasvatusta tms. mutta niiden ja käsitettaiteen välille tuntuu ainakin maallikosta vaikealta vetää eroa. Vai onko ero siinä, että ovatko nämä taidemuseoiden luetteloissa vai eivät? Kohteiden dokumentoinnista @Kotivalo:.--Urjanhai (keskustelu) 15. lokakuuta 2017 kello 22.18 (EEST)

Artikkelissa Vartiovuorenmäki on kuvakin yhdestä kyltistä. taodemuseon luetteloon ne eivät ole päässeet.--Htm (keskustelu) 16. lokakuuta 2017 kello 07.22 (EEST)

Toisaalta se, minkä unohdin tuossa, on rajankäynti muistomerkkeihin. Siis: "henkilö asui täällä" - "jääkausi oli täällä". Mutta planeettamallit ja Foucault’n heilurit ovat tietysti vielä siihenkin nähden vähän eri sarjaa.--Urjanhai (keskustelu) 16. lokakuuta 2017 kello 11.01 (EEST)

Pitää erottaa lähihistoriaan liittyvät muistot ja muinaismuistot. Siksi esim. Ensimmäisen teekkarin hauta, joka on oikeasti muinaismuisto, ei kuulu artikkeliin Luettelo Espoon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. lokakuuta 2017 kello 13.06 (EEST)

Tiede- tai ympäristökasvatukseen liittyvät kohteet ovat rajatapauksia. Niissä on hieman jotakin samoja kokemuksia ja tuntemuksia herätteleviä piirteitä kuin varsinaisessa taiteessa. Artikkelissa Luettelo Espoon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä on Uranus-malli ja olen ehdottanut, että edes Aurinko-malli laitettaisiin artikkeliin Luettelo Helsingin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. lokakuuta 2017 kello 13.15 (EEST)

Helsingin Korkeasaaren eläintarhassa on yli kuusimetrinen puuveistos, joka esittää muinaista megatherium-jättiläislaiskiaista [1]. Patsas näkyy Mustikkamaan puolelle saakka. Onko se taideteos? --Risukarhi (keskustelu) 16. lokakuuta 2017 kello 17.22 (EEST)

Aikavaellus -reitistä on siis kyse. Kyllä sen minusta voi luetteloon pistää. --Zache (keskustelu) 16. lokakuuta 2017 kello 13.18 (EEST)

Yritän tarkentaa parilla näkökulmalla tähän keskusteluun. Julkisten taideteosten ja muistomerkkien luetteloissa ei otsikosta huolimatta määritellä niinkään, ovatko kohteet taidetta tai ei, vaan ratkaisevaa on, onko kohde teos tai ei, eli ylittääkö se teoskynnyksen. Mukana listoissa on myös muistomerkkejä, kuten tykkejä, jotka eivät ole teoksia, mutta jos ne ovat laatoilla tai muuten osoitettuja muistomerkkejä, ne luuluvat luetteloihin. Teoksen tai muistomerkin pitäisi selvitä sitä koskevasta tietolähteestä, mutta kyllä sitä voi itsekin päätellä. Minusta erilaiset kyltit, opasteet tai merkit eivät kuulu luetteloon, kun ne eivät ole muistolaattoja, joten jättäisin tuon Turun yliopistonmäen reitin opasteet pois, vaikka en ole ihan varma tästä, kun en ole siihen tutustunut. Myöskään, kuten Aulis mainitsee muinaimuistot eivät kuulu näihin luetteloihin. Jos kohde on taidemuseon luettelossa, se kuuluu luetteloon, mutta tiedämme nyt kokemuksesta, että paikkakunnilla on myös sellaisia selvästi joko teoksia, muistomerkkejä tai muistolaattoja, joita ei ole museoiden ym. luetteloissa, mutta jotka kuuluvat mukaan joko tietolähteiden tai johtopäätösten perusteella. Tuo Auliksen mainitsema Ursan Pajamäen aurinkokuntamalli on myös opaste, mutta sitä voisi ajatella myös teokseksi. Aurikokelloja on eri paikkakunnilla useita, ja ne ovat usein ainutlaatuisia käsityön tai kuvanveiston tuloksia ja eittämättä teoksia. Risukarhin mainitsema Korkeasaaren Laiskiainen on teos jo siksi että se on kuvanveistäjän tekemä. Se sijaitsee paikassa, johon ei ole vapaa pääsy, mutta jos se näkyy tarpeeksi selvästi Mustikkamaalle, sen voi ottaa listaan. Nämä siis käsityksiäni.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. lokakuuta 2017 kello 23.32 (EEST)

Kisan jury ja palkinnot

Moi, kaksi viikkoa challengeen. Onko OK jos sanon että voittajat saavat "barnstar-like special award" ja lisäksi, jos kertovat oikean nimensä ja osoitteensa, "a small souvenir from Finland". Tuossa ajattelen lähinnä Fazerin Suomesta-levyjä, mutta joku muukin suomi100-krääsä käy. Onko sulla osoittaa esimerkkiä tuosta "saavat valita"-tekstissä jossain muussa challengessa.

Toinen asia: haluaisin laittaa Helpdesk-sivulle jonkun lauseen että riitatapaukset ratkoo WMF ja linkin teidän sivulle metassa. OK ?

--Tappinen (keskustelu) 16. lokakuuta 2017 kello 06.43 (EEST)

Juu, eikös sellaista "special awardia" jo värkättykin? Nuo Fazerin levyt olisi aivan mainioita, ja luulen että rahoja löytyy niihin. Mutta miten on niiden kuoretuksen ja postituksen laita, kuinka paljon niitä oletetaan tulevaksi, puhutaanko kymmenistä vai sadoista? Yritin etsiä eri kilpailuista tuota "saavat valita", mutta en löytänyt. Muistan sen mainitun eräässä Wikitapaamisessa pidetyssa esitelmässä. Tuo riitatapausten ratkominen on hyvä lisä, mutta tarkoitit varmaan että ratkoo WMFI, vai? En usko että Foundation tällaisiin rupeaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. lokakuuta 2017 kello 23.43 (EEST)

Joo olet oikeassa, WMFi tarkoitin, ja suklaalevyjä ajattelen 3 parasta. Lunttaan muista kisoista mitä ne on maininneet palkinnoista.

Siis:

• 3 "barnstar-like special award" "optional souvenir"
• kaikille pronssinen hirvensydän.

--Tappinen (keskustelu) 17. lokakuuta 2017 kello 07.34 (EEST)

Schjerfbeck

..jäi vähän noloon tilaan. Olikos se niin että nyt 2017 henkilöartikkelissa voisi käyttää noita commonsissa olevia kuvia, uten muissakin kielissä ? --Tappinen (keskustelu) 14. marraskuuta 2017 kello 20.11 (EET)

Juu hänen teostensa tekijänoikeudet ovat rauenneet. Commonsissa näyttää olevan kuvia varsinkin vanhemmmista teoksista. Artikkeliin voisi yrittää tuotannon periodisaatiota, eli esimerkkejä ryhmittäin eri ajoilta vanhimmasta uusimpaan, kuten esim artikkelissa Akseli Gallen-Kallela. Se tekisi hyvää koko artikkelille.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. marraskuuta 2017 kello 23.49 (EET)

Laitoin pari. --Tappinen (keskustelu) 18. marraskuuta 2017 kello 12.35 (EET)

Vanhan Vaasan ja muiden alueiden esittelyä kohdeluetteloiden kautta

Vanha Vaasa artikkeli sai ehdotukseesi perustuen historiallisten kohteiden luettelon aikoineen ja karttalinkkeineen. Minusta aika onnistunut tapa esitellä tuollaista aluetta. Tässä hahmottuu nimien ja kuvien lisäksi historian kannalta tärkeät ajallinen ja paikallinen ulottuvuus.

Mihinkähän muualle vastaavaa esitystapaa voisi soveltaa? --Aulis Eskola (keskustelu) 16. marraskuuta 2017 kello 22.47 (EET)

Joo hyvä on näinkin, bravoo. Mutta voi kun osais noita Wikimapseja, niin tekis Vanhasta Vaasasta oman kartan ja laittais nuo kohteet merkkeinä ja linkkeinä kartalle. Sen takia että se on melko iso ja selvä historiallinen ja nykyinenkin alue (hauskaa että asia piti käydä näkemässä paikan päällä, kun ajeltiin siellä sateessa ja rännässä!). Olen tehnyt noita kuvasarjoja ainakin näihin artikkeleihin: Mannerheimintie, Esplanadin puisto ja Aleksanterinkatu, siis koskien julkisia teoksia näillä alueilla. Haaveksin niitä tehdessäni, jos hallitsis tuon Wikimapsin, että sais ne vastaavasti kartalle. Monessa muussakin kaupungissa tällainen aluelähestymistapa olisi paikallaan, ajatellaanpa vaikka Tampereen Vuoreksen kaupunginosaa ja taideohjelman kohteisa siellä. Samoin kun puistojen luettelointi etenee, tällaiset tulevat yhä ajankohtaisemmiksi. Tästä voisi pitää ensi vuonna Wikimaps-työpajan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 00.06 (EET)

Muistomerkit järjestykseen

Hyvää alkanutta vuotta 2018! Muistomerkit ja julkinen taide on menossa melkoisella vauhdilla eteenpäin nyt, kun on saatu lisää aktiiveja rojektiin. Toivotaan, että lisää paikallishistoriasta sekä patsaista ja veistoksista kiinnostuneita liittyy mukaan, kun kaikkien manneralueen kuntien luettelot ovat jonkinmoisella alulla. Luetteloita pitää valmistella kuvauskuntoon.

Mites rojektin kanssa nyt muilta osin edettäisiin? Pohjoisimpien alueiden kanssa on sitä ongelmaa, että sieltä ei juuri ole ilmaantunut kotiseutuihmisiä yhteistyöhön. Monien suurien kaupunkien kanssa olisi myös paljon työtä tehtävänä. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. tammikuuta 2018 kello 22.55 (EET)

Olen ollut yllättynyt koko loppuvuoden jatkuneesta julkisten teosten ja muistomerkkien projektin aktiivisuudesta. Joo, Pohjois- ja Itäsuomi ovat olleet aika hiljaa näissä, toivottavasti saadaan sieltäkin muutamia aiheisiin perehtyviä. Syksyn aikana on tullut paljon uusia ongelmia esiin, mutta sehän on vaan elävän projektin merkki. Projekti on tullut enemmän muistomerkkipainotteiseksi pienemmille paikkakunnille mentäessä ja trendi tulee jatkumaan. Vasta viime vuonna oikeastaan varmistui, että eri kuntien luetteloiden valmistaminen "kuvauskuntoon" (hyvä sana!) on hyvä menetelmä, eli se tarkoittaa että tehdään listat niin valmiiksi kuin pystytään ja sitten vasta kuvataan. Tämä ainakin helpottaa kuvaamista. Jos saatais laadittua jonkinlainen priorisointiluettelo kuvattavista paikkakunnista, niin voitais alkaa suunnitella fotosafareja kesäksi.

Tänä vuonna pitäisi valita myös joku paikkakunnista "showcase" paikkakunnaksi, joka liitettäis myös Wikidataan. Ajattelin, että tämän paikkakunnan kanssa voisi yrittää solmia erityisen kiinteät yhteydet kuntaan tai sikäläiseen museoon tai kotiseutuyhdistykseen. Unelma, joka mulla on ollut mielessä mutta jota en ole oikein uskaltanut sanoa ääneen on, että paikkakuntien museot, taidemuseot, kulttuuritoimet tai kotiseutuyhdistykset alkaisivat itse ylläpitämään näitä Wikipedian luetteloita, joita voisi sitten pitää jonkinlaisina perustietokantoina. Niitä voitaisiin sitten käyttää eri tarkoituksiin. Projektin piirissä pitäisi pohtia vähän enemmän graffitien ja muraalien eli seinämaalausten haasteita, mutta arvelen että ne pystytään kyllä ratkaisemaan. Tällaisia ajatuksia sain pähkäiltyä alkuvuoden kunniaksi ja toivotan hyvää alkanutta vuotta myös sinulle ja kaikille projektiin osallistuneille. Eli jatketaan!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 00.00 (EET)

Ehkäpä juuri siksi tuli tuo otsikkokin rätkäistyä muistomerkeistä, että viimeksi aloiteltujen pienten kuntien kohteet painottuvat muistomerkkeihin. Siellä voisi kotiseutuyhdistykset olla sopivia yhteistyötahoja, koska asiat liittyvät painottuneesti paikallishistoriaan. Suurten kaupunkien osalta voisi yrittää kontaktoida kulttuuritointa ja taidemuseoita. Pitäiskö valita kymmenkunta paikkakuntaa kohteiksi ja kokeilla kuntien erilaisten edustajien suoraa kontaktointia? --Aulis Eskola (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 00.28 (EET)

Eräs käytännön huomio muuten, että kun on suuria kuntaliitoksia, niin kun luetteloita ehkä tehdään tai päivitetään jotain kerran kymmenessä tai viidessä vuodessa, niin hyvin usein näyttää toistuvan tilanne, että luettelo jossain kunnassa, oli se sitten taide- tai historiamuseon tai -organisaation tekemä, saattaakin periytyä ajalta ennen joitain kuntaliitoksia. - Siinä siis heti yksi mekanisami sille, miksi täydelliseltä näyttävä luettelo ei olekaan täydellinen. Ja samoin jos kunnassa tai kaupungissa toimii historiasmuseo tai taidealan museo, tai luettelon koko taidealan tai hiostoria-alan henkilö tai organisaatio, niin tämä heti vaikuttaa kumpi painottuu luettelossa. --Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 10.11 (EET)

Kun Kokemäellä meillä on Käyttäjä:J Hokkanen, joka jo on wikipedistinä ottanut botit haltuun kun se kävi välttämättömäksi wikipedististen tavoitteiden takia, niin seuraavana vaiheena tuskin voi olla muu kuin jotain wikipedististä tavoitetta varten ottaa wikidata haltuun. Samanaikaisesti lähialueella löytyvät ammattimaiset taidemuseot Harjavallasta ja Porista, joista Porin museo on ollut tässä hankkeessakin mukana. Toisaalta Lohjalta löytyy jo aivan valmis taideteoslista, joka on niin systemaatinen, että sen kopioinnissa Wikipediaan saa olla erittäin varuillaan ettei riko tekijänoikeuksia, mutta tehty jo 2001-2002 ja siten siis myös ennen Lohjan suuria kuntaliitoksia, tekijänä tai kumppanina ilmeisesti paikallinen historiayhdisys. Ja täällä Varsinais-Suomessahan, samoin kuin Tampereella ja pääkaupunkiseudulla meillä taas on useampia alueeseen kiinnostustaan kohdistavia, myös kotiseutuaiheet suvereenisti hallitsevia "renessanssimuokkaajia", joille mikään inhimillinen ei ole vierasta, eli siis käytännössä ainakin Käyttäjä:Htm, Käyttäjä:Tappinen, Käyttäjä:Aulis Eskola ja allekirjoittanut. Ja lisäksi Turussa Käyttäjä:Kotivalo näyttää omaavan kyvyn kuvata ja siinä sivussa myös viedä letteloon kaiken mikä joko ei liiku tai liikkuu. Taidemuseoita näillä alueilla taitaa olla pääkaupunkiseudulla, Turussa, Salossa, Loimaalla ja Tampereella, joista wikihankeissa aiemmin aktiivisesti mukana olleita kai Tampereella ja Helsingissä. Yhdellä erityisaihealueella (=sotien hautamuistomerkit kaikkialla Suomessa) taas Käyttäjä:Hotarju omistaa valtakunnalliusen kuvasivuston ja on tainnut olla mukana joissain valtakunnallisissa hankeissa ja voi ehkä omata yhteyksiä alan toimijoihin. Toisaalta varmaan monilla on rajoituksia, mitä kaikkea pystyy tekemään, ja sama varmaan on myös museoilla, kunnilla ja yhdistyksillä. Silloin lultavasti esim. ne museot, joissa jo tiedetään mitä esim. wikidata on tai mitä wikimedin taideprojektit ovat, ovat tärkeässä asemassa pystyessään toimimaan välittäjinä tai vastaanottajina museokentän sisällä.--Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 19.03 (EET)

Olen tämän projektin aikana keskittynyt lähinnä testaamaan, kuinka kattaviksi listoja voidaan saada yksitttäisillä joko pienillä tai suurilla paikkakunnilla erilaisia lähteitä käyttämällä. Joitakin paikkakuntia saatan tuntea tai päästä niillä käymään tai käytössäni voi olla niitä koskevia lähteitä, joitain taas en tunne lainkaan eikä käytössäni ole niitä koskevia lähteitä. Ja sama tilanne varmaan on käytännössä kaikilla osallistujilla.

Netissä tietoa louhimalla voi yleensä päästä aika pitkälle, mutta väistämättä jää epäselviä kohtia ja puutteita. Tämä on luultavasti useimpien netissä "valmiiksikin" työstettyjen luettelojen tilanne silloin kun ei ole paikkakunnalla liikkuvaa tai liikkunutta aktiivista muokkaajaa, jolla olisi tilaisuus käyttää myös netistä löytymättömiä lähteitä ja päästä tekemään lisätarkistuksia maastossa. Kuitenkin huolellisella louhinnalla voi päästä aika lähelle täydellistä, ja avoimia kysymyksiä voi jäädä vain vähänlaisesti. Maastossa ehkä vasta näkee, kuinka vähän tai paljon.

Jos aikaa ja tilaisuutta on, niin seuraava vaihe ovat kirjalliset lähteet. Näitä ovat: 1) Yleiset, valtakunnanlajuiset historiateokset muistomerkeistä 2) Yleiset, valktakunnanlaajuiset historiateokset ilmiöistä tai tahoista, jotka ovat tuottaneet tai tuottavat muistomerkkejä, 3) Historiateokset paikkakunnista, 4) Historiateokset paikkakunnittain tahoista ja ilmiöistä, jotka ovat tuottaneet muistomerkkejä, 5) Sanomalehtien vuosikerrat, joita vanhemmasta päästä alkaa myös jo olla osittain netissä vapaasti (kansalliskirjasto vuoteen 1929), mutta osittain joko maksumuurin takana tai luettavissa vain esim. tietyissä kirjastoissa (esim. hiljattaiset lehdet kunnallisissa kirjastoissa, kansallisarkiston eräät vanhat digitoinnit 1930-luvulta eteenpäin Fennica-kirjastoissa). Näillä nettilouhintaa (ja joskus myös maastohavaintoja) pystyy täydentämään (jos esim. muistomerkissä lukee pystyttäjätaho ja pystytysaika, joiden avulla voi etsiä tietoa). Kuitenkin käytännössä usein on suuri apu jopko maakunnallisista tai paikkakuntakohtaisista kirjastojen kotiseutukoelmista avokokoelmina. Etä- tai varastokoelmista tilaaminenkin on mahdollista, mutta erittäin hidasta, vaikka toki sitäkin tulee käytettyä. (Siis siltä osin kuin jonkun paikkakunnan tai aihepiirin relevantti kirjallisuus ei satu olemann muokkaajalla valmiiksi hyllyssä.)

Ja kun mennään maastoon, niin toisaalta lähteiden tiedot varmentuivat tai täydentyvät ja toisaalta tulee uusia kysymyksiä maastohavaintojen perusteella, jos joko löytyy uusia muistomerkkejä tai maastahavainto antaa jo tiedossa olleista lisätietoa.

Kun täällä useillakin käyttäjillä näkyy olleen tapana kuvata muistomerkkejä jo ennen kuin projektia oli keksittykään, ja useilla on myös ollut tiedossa muistomerkkejä paikkakunnilla, joilla ovat joskus sattuneet liikkumaan, niin alkuun on päästy joidenkin käyttäjien kiinnostuksen tai liikkumisen kohteena olleilla alueilla hyvin. Kuitenkin nämä havainnot yleensä ovat sekä kuvien että tietojen osalta epätäydellisiä. Niinpä täydellisyyteen pyrkimisen mahdollistaa vastaa (mieluiten täydellisyyteen pyrkivään nettilouhintaan perustuva) maastokäynti, ja jos aikaa jää niin maakunnallinen tai kunnallinen kotiseutukokoelmakaan ei ole pahitteeksi. Toisaalta pienellä paikkakunnalla "sokkonakin" yleensä voi pystyä kaivamaan keskeisimmät muistomerkit maastosta esiin, varsinkin jos on vielä älykännykkä matkassa, josta voi kaivaa karttoja ja googlauksia esiin. Mutta suuremmassa kaupungissa vaaditaan luultavasti isollakin joukolla suurin piirtein reserviupseeritason logistiikka- ja käskytysvalmiutta, että saa päivässä edes kaikki tiedossa jo valmiiksi olevat kohteet kuvattua. --Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 18.28 (EET)

Joo, muistomerkkejä on tullut kuvattua satunnaisesti ennen kun tästä projektista oli hajuakaan ja olen tässä tallennellut varastoituja valokuvia. Selailemalla Commonsia tekee myös yllättäviä löytöjä (ei-vapaat kuvat tulee siirtää fi-wikiin ja pyytää niiden poistoa Commonsista, jotta noudatettaisiin tekijänoikeussäädöksiä). Sinne voi tehdä uusi kategorioita. Kaikkeen tähän menee aikaa uskomattoman paljon johtuen ilmeisesti järjestelmällisyyden puutteesa kun ei ole noita vääpelin natsoja. Yllätyksiä tulee myös omalta kiintolevyltä, josta löytää sellaista mitä ei siellä muistanut enää olevankaan. Pieniähän nämä löydöt ovat kokonaisuuden kannalta, mutta rikkana rokassa kuitenkin. - Maastokäynnit ovat hyödyllisiä, lähes joka kerta löytää muistomerkin, josta ei ollut missään lähteissä vinkkiäkään. Lähdin kerran myös vasiten yhden ystäväni kanssa kuvaamaan paria kolmea tietämääni muistomerkkiä; saalis oli moninkertainen kun hänellä paikkakunnalla jo kauan asuneena alkoi muisti palaamaan...--Htm (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 20.58 (EET)

Oikeasti tämä on niin kovaa työtä sekä maastossa että kirjastossa että omiissa kuva-arkistoissa, että kyllä tässä aikaa menee. Ja kun tuolla juuri turkulaiset rupesivat laskemaan muistolaattoja, niin veikkaan että useammankin luettelon pituus vielä kaksinkertaistuu. --Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 23.33 (EET)

Käyttämättömät sitaattikuvat

Hei, löysin sivulta Toiminnot:Käyttämättömät tiedostot useita lataamiasi ja sitaattioikeudella merkittyjä kuvia, jotka eivät ole käytössä millään sivulla. Ne ovat varmaan joko unohtuneet lisätä sivuille, tai ne on niiltä poistettu. Yksi Ville Vallgrenin teos näyttäisi olevan, ja sehän taitaa olla jo Commons-tavaraa. Viitsisitkö käydä ne läpi, varmaan muistat suoraan pienoiskuvista mitkä ovat sinun. -kyykaarme (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 21.57 (EET)

Osaisitko lähteistää blogikirjoituksesi maininnan?

Moi! Laitoin äsken alulle artikkelin Talouselämä-lehden vuonna 2017 Suomen 2. merkittävimmäksi päättäjänaiseksi listaamasta Leena Niemistöstä. Törmäsin artikkelia kootessani lokakuulle 2013 päivättyyn blogiisi Valta ja taide 2: Suomen taidemaailman 50 vaikutusvaltaisinta. Siinä sijoitit Leena Niemistön sijalle 32. kuvauksella taidekeräilijä. Osaisitko auttaa hieman ja antaa ainakin 1-2 muuta lähdettä, joilla (artikkeliin innoittamanasi lisäämäni) maininnan taiteen keräilystä voisi lähteistää? Yhteistyöterveisin, --Paju (keskustelu) 8. maaliskuuta 2018 kello 18.06 (EET)

Arvo määritellään tällaisssa useiden indikaattorien ja havaintojen perusteella, eikä niihin voi antaa tarkkoja lähteitä. Artikkelissa on minusta ihan riittävästi lähteitä tästäkin aiheesta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. maaliskuuta 2018 kello 10.21 (EET)

Vaikuttaa poliitikkokielen täsmälliseen lähestymiseen vihjaavalta, mahdollisen mutu-lähestymisen hämäävästi piilottavalta vastaukselta. :-) heh, hyvä on. --Paju (keskustelu) 10. maaliskuuta 2018 kello 18.41 (EET)

Spekuloin vähän edellisen jatkoksi: Johtuuko tai voisiko tässä olla kyse siitä, että Leena Niemistö yhdessä miehensä Kari Niemistön kanssa johtavat Kari Niemistön vanhempien perustamaa Ars Fennica -säätiötä (jonka taidekokoelmaan kuului 450 teosta, per Sitkeä sijoittaja). Eli tiedätkö, käyttääkö tämä säätiö nykyään paljonkin rahaa taidehankintoihin? Jos käyttää, osaselitys pariskunnan taiteen keräilylle voisi tulla tätä kautta (vaikka säätiölle hankitut teokset päätyisivätkin esim. Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmiin; osa hankittaneen hyvätuloiselle perheelle itselleen)? --Paju (keskustelu) 8. maaliskuuta 2018 kello 18.32 (EET)

Turha spekuloida, säätiöthän eivät tavallisesti avaa talouttaan. Taidekokoelmien päättymisistä johonkin liikkuu toisinaan huhuja taidemaailmassa, mutta nämä ovat myös spekulaatioita joita on turha Wikipediassa elätellä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. maaliskuuta 2018 kello 10.21 (EET)

Havaintona myös se, että taidevaikuttajien listasi kärkipään nimistä fiwikin artikkeli uupuu seuraavilta henkilöiltä (top-15 nimestä): Leena Ahtola-Moorhouse, Pauline von Bonsdorff, Caj Forsblom, Petra Havu, Elina Heikka, Rauli Heino. Jo lyhyen kuvauksesi perusteella taitavat kaikki olla wikimerkittäviä. Näin naistenpäivänä huomio kiinnittyy siihen, että puutelistalla on enemmän naisia kuin miehiä. Ehkä voisi lisätä 5-10 pitemmän listasi naisvaikuttajaa toiveena 8.5.2018 wikitapahtumassa luotavien artikkelien listalle (ja kullekin muutama lähdeviitteen valmiiksi)...--Paju (keskustelu) 8. maaliskuuta 2018 kello 21.26 (EET)

Juu wikimerkkittäviä ovat jo ilman listaustanikin. Listasta, jonka julkaisin viisi vuotta sitten on naisia 28, eli enemmistä. Se kertoo siitä, että ala on naisvaltainen. Nuo naiset pitäisi saada punalistoille!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. maaliskuuta 2018 kello 10.21 (EET)

Siemenet lähtevät itämään... Ehdotin Käyttäjä:Zachelle äsken, että minä ja sinä laatisimme yhdessä lyhyen nimilistan naispuolisista kulttuurivaikuttajista/-päättäjistä, jonka liittäisimme WikiGap-tapahtuman (8.5.2018) toivottujen artikkelien listalle. Ajatuksesi tästä? --Paju (keskustelu) 9. maaliskuuta 2018 kello 14.22 (EET)

Wikigapin idea on tosin painottaa enemmänkin talouselämän ja tekniikan alojen naisia, kun aikaisemmin on laadittu kulttuurivaikuttajia koskevia artikkeleita, mutta jos ei pidetä rajoista ehdottomasti kiinni, olisin valmis moiseen. Tällaiset listathan vanhenevat vain sitten, kun punaiset linkit muuttuvat sinisiksi ja niitä voi käyttää jatkossa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. maaliskuuta 2018 kello 10.21 (EET)

Luonnostelin ja punasin jo 5 EU-erillisviraston johtajalle linkityksen ja läheteisyksen valmiiksi tuota päivää ajatellen (parille löytyisi kuvakin Commonsista, ainakin jos vähän muokkaa...). Talousjulkaisu Forbesin vuoden 2018 listan Maailman miljardöörinaisten kärki näyttää alustavasti tältä (artikkelin voisi julkaista vähän valmiimpana; aika paljon punaista). Vastaavan top 10-20 ihmisen luettelon ajattelin tehdä Forbesin maailman 100 vaikutusvaltaisimman naisen listasta (valmisteilla). Talouselämä-lehden Päättäjänaiset 2017 (Yritysraportti 2017, top-100 listaus) onkin mulla ollut käytössä jo tämän viikon talkoissa; kymmeniä toimitusjohtajia ja suuryritysten hallitusten puheenjohtajia jää yhä punaiseksi (ehkä muutaman printin tästä artikkelista ja muutamasta hyvästä feature-artikkelista mukaan talkoisiin, jos Zache huolii avuksi). Ehkä tämän listan 10-20 kärkinimeä voisi laittaa omaksi listakseen artikkelina (noista olen nyt artikkeleja kasannut); sijat ovat vaihtuneet aika paljon urakierron ja vuosittaisen painotuksen mukaan. Jos esimerkiksi Käyttäjä:Zachen kanssa saataisiin aikaan vaikkapa Wikidataa hyödyntävä tieteilijämalline, voisi esimerkiksi muutamasta kymmenestä tekniikan ja kaupan alan naisprofessoreista ladata pohjatietoja Wikidataan (hyä tietolähde on vuoden 2008 proffamatrikkeli; en tiedä tulisiko uusi proffamatrikkeli vielä uunista ulos ennen 8.5.2018:ta). Näitä tietokenttiä voisi sitten kutsua tieteilijämallineeseen lähteineen, ja näin helpottaa uusien artikkelien kasaamista.--Paju (keskustelu) 10. maaliskuuta 2018 kello 18.41 (EET)

Taidesuuntausmallineet

Olet tehnyt mallineet Malline:Taidesuuntaukset1, Malline:Länsimaiset taidesuuntaukset2 ja Malline:Länsimaiset taidesuuntaukset3. Kokeilin yhdistää niiden sisällön ja lopputulos oli Keskustelu mallineesta:Länsimainen taide#Yhdistetty. Malline:Länsimainen taide näyttää sisältävän vielä joitain muitakin suuntauksia. Kun tunnet aihepiiriä paljon paremmin, niin kannattaisiko mallineet mielestäsi yhdistää tuolla tavalla ja siirtää lopputulos Malline:Länsimaiden taide tilalle? --Raksa123 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2018 kello 01.49 (EET)

Kirjoitin käsitykseni mallineesta keskusteluun, minusta se on paljon toimivampi kuin aikaisempi. Kiitos!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. maaliskuuta 2018 kello 07.39 (EET)

Share your experience and feedback as a Wikimedian in this global survey

Hello! The Wikimedia Foundation is asking for your feedback in a survey. We want to know how well we are supporting your work on and off wiki, and how we can change or improve things in the future. The opinions you share will directly affect the current and future work of the Wikimedia Foundation. You have been randomly selected to take this survey as we would like to hear from your Wikimedia community. The survey is available in various languages and will take between 20 and 40 minutes.

Take the survey now!

You can find more information about this survey on the project page and see how your feedback helps the Wikimedia Foundation support editors like you. This survey is hosted by a third-party service and governed by this privacy statement (in English). Please visit our frequently asked questions page to find more information about this survey. If you need additional help, or if you wish to opt-out of future communications about this survey, send an email through the EmailUser feature to WMF Surveys to remove you from the list.

Thank you!

WMF Surveys, 29. maaliskuuta 2018 kello 21.40 (EEST)

Tekijänoikeuskäytäntöjä sivuava keskustelu

...syntyi ylläpitäjien ilmoitustaululla liittyen ymmärtääkseni viime kädessä sitaattioikeuden soveltamiseen liittyviin tekijänoikeuskysymyksiin erästä aihepiiriä muokaneen fi-wikin käyttäjän ja useissa projekteissa paljon muokanneen, kokeneen fi-wikissä vain englanniksi kommunikoimaan kykenevän käyttäjän välillä. Itse asia lienee huomionarvoinen riippumatta yksittäisistä muokkaajista ja muokkauksista.--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2018 kello 18.25 (EEST)

Reminder: Share your feedback in this Wikimedia survey

Every response for this survey can help the Wikimedia Foundation improve your experience on the Wikimedia projects. So far, we have heard from just 29% of Wikimedia contributors. The survey is available in various languages and will take between 20 and 40 minutes to be completed. Take the survey now.

If you have already taken the survey, we are sorry you've received this reminder. We have design the survey to make it impossible to identify which users have taken the survey, so we have to send reminders to everyone. If you wish to opt-out of the next reminder or any other survey, send an email through EmailUser feature to WMF Surveys. You can also send any questions you have to this user email. Learn more about this survey on the project page. This survey is hosted by a third-party service and governed by this Wikimedia Foundation privacy statement. Thanks!

WMF Surveys, 13. huhtikuuta 2018 kello 04.39 (EEST)

Your feedback matters: Final reminder to take the global Wikimedia survey

Hello! This is a final reminder that the Wikimedia Foundation survey will close on 23 April, 2018 (07:00 UTC). The survey is available in various languages and will take between 20 and 40 minutes. Take the survey now.

If you already took the survey - thank you! We will not bother you again. We have designed the survey to make it impossible to identify which users have taken the survey, so we have to send reminders to everyone. To opt-out of future surveys, send an email through EmailUser feature to WMF Surveys. You can also send any questions you have to this user email. Learn more about this survey on the project page. This survey is hosted by a third-party service and governed by this Wikimedia Foundation privacy statement.

WMF Surveys, 20. huhtikuuta 2018 kello 03.48 (EEST)

Tietosuojakäytäntö

Niille, jotka eivät jaksa lukea pidemmälle: Wikimedia Suomi ry:n tietosuojakäytäntöluonnos on siis yhdistyksen wikissä.--Htm (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 13.24 (EEST)

Luonnos yhdistyksen tietosuojakäytäntö tulisi julkaista jossakin, jotta siitä voitaisiin keskustella. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 22.19 (EEST)

Joo oon samaa mieltä, mutta yksi wikipedisti estää keskustelun Wikipediassa. Onko ideoita? --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 22.24 (EEST)

Yhdistyksen wikiä tuo poiston tehnyt käyttäjä näytti tuolla ehdottaneen.--Urjanhai (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 23.38 (EEST)

Keskustellaan joo, mutta pitäis julkaista se luonnos ja linkittää siihen. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 23.46 (EEST)

On toki. Wikimedia Suomi ry:llä näyttää olevan hallussaan ihan oma wiki, joka toimii MediaWiki-ohjelmiston avulla varmaan samaan tapaan kuin Wikipedia tai sisarhankkeet. Aivan uusi idea (nouvelle idee), että olisi sellainen wiki-pohjainen hanke, jossa yhdistys voisi omia asioitaan julkaista ja sitten sen keskustelusivulla voisivat halukkaat keskustella. Enpä tiedä, mistä tuo tuli mieleeni. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 23.49 (EEST) Lisäys: Eihän sitä löydä ilman linkkiä varmaan kukaan, joten pannaan vielä linkki wikin etusivuun: https://fi.wikimedia.org/wiki/Etusivu. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2018 kello 23.50 (EEST)

Kiitos ideoista. Täytyy tehdä näin, tosin haluaisin Wikimedia Suomen hallitukselta jotain kommentteja ennen kuin teen siirron. Hallitus kun päätti asiasta maanantaina, enkä halua muttaa heidän päätöstään noin vaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 00.05 (EEST)

Tuota, siis Wikimedia Suomi ry:n hallitus päätti Wikipedia-tietosanakirjahankkeen sisällöstä, mutta ilman hallituksen lupaa Wikimedia Suomi ry:n sisäistä asiaa ei saa julkaista Wikimedia Suomi ry:n ikiomassa wikissä? Pelottavaa. Enkä vitsaile vaan tämä on pelottavaa. Nytkin ihan oikeasti pelkään sitä, että Zache näkee tämän, hermostuu ja estää minut, kun tuhosin yhdistyksen materiaalia Wikipediasta. Enkä vitsaile vieläkään. --Pxos (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 00.10 (EEST)

Höpsistä. Ei ole kyse Wikipedian sisällöstä, vaan henkilösuojakäytännöstä, ja aihe koskee myös laajempaa piiriä kuin yhdistyksen jäseniä. Ei ole mitään syytä pelätä ja henkilökohtaisuuksiinkaan ei kannata mennä. Eikö olisi hyvä keskustella henkilösuojasta wikipedia- ja wikimediayhteisöissä laajemmin? Ihan sama missä keskustellaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 00.29 (EEST)

Pelkoni on täysin aiheellinen, mutta jos yhdistyksen puheenjohtaja kertoo, että ei ole syytä pelätä, niin kai siihen voi luottaa. Se on huojentava tieto. Enkä edelleenkään vitsaile, vaan minulla on pelkkiä huonoja kokemuksia. Joka tapauksessa kyseessä on yhdistyksen sisäinen tietosuojakäytäntö, ja uutiskahvihuoneessa perustelin tosi hyvin ja erittäin erinomaisesti, miksi väärä paikka ei ole oikea paikka. Yhdistyksen käytäntö ei liity mitenkään Wikipediaan eikä kosketa Wikipedistejä. --Pxos (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 00.35 (EEST)

Kiitos, että luotat käsitykseeni siitä, että henkilötietosuoja ja Wikipedia-tietosanakirjan sisältö ovat eri asioita ja että Wikimedia-yhdistys ei halua puuttua Wikipedian sisältöön. Tietosuojakäytännön luonnos on nyt siirretty projektisivulle ehdotuksesi mukaisesti, joten keskustellaan Wikimedia Suomen henkilötietosuojasta siellä. Ja kiitos myös siitä, että otit esille aiheen siitä, mikä ero on Wikipedian ja Wikimedia Suomi -yhdistyksen välillä. Siitäkin riittäisi puhuttavaa, mutta yritetään pähkäillä noita titosuoja-asioita nyt.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 00.54 (EEST)

Wikipedian sisällä on esitetty äskettäin vaatimuksia tyyliin "olen luonut käyttäjätunnuksen ja toimintaani on haukuttu männävuosina, nyt vaadin kaiken minua koskevan aineiston täydellistä tuhoamista". Siihen nähden ei ole hyväksi, että keskusteluun tulee yllättäen sekaan yhdistyksen oma käytäntö, joka koskee yhdistykseen liittyneitä tai jotenkin sen toimintaa kohtaavia oikeannimisiä wikipedistejä. --Pxos (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 01.05 (EEST)

Sanottakoon tähän, että käytäntö kyllä koskettaa niitä wikipedistejä, joiden tietoja me käsittelemme – eli esimerkiksi niitä wikipedistejä, jotka ovat antaneet henkilötietoja meille liittyessään jäseneksi tai saadessaan matkakorvauksia jne. Mutta joka tapauksessa paras paikka käytäntöluonnoksen käsittelylle on yhdistyksen oma wiki.--Olimar 10. toukokuuta 2018 kello 01.00 (EEST)

Lisäksi anonyymiteetti ja sen kunnioittaminen koskee yhdistystä ja laajemmin myös esim. myös kilpailuihin osallistuvia wikpedistejä. Myös anonyymisyyden rajat, eli ne tilanteet joissa yhdistys ei voi säilyttää anonyymisyyttä, tulevat esille tietosuojakäytännössä ja ne olisi varmaan hyvä käydä läpi myös wikipedistien kanssa. Anonyymisyysperiaate on ehkä huomattavin asia, missä Wikimedian toimintakäytäntö poikkeaa muiden yhdistysten ja yritysten vastaavista henkilötieosuojan selvityksistä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 01.16 (EEST)

On vähän ongelmallista että Wikimedia Suomi järjestää Wikipediassa kilpailuja ja niihin Wikipediassa osallistuneiden anonyymisuudesta päätetään Wikimedia Suomessa. Joku voi olla sitä mieltä että anonyymisuus on hataraa Wikipediassakin mutta kai siitä on olemassa ainakin periaatteessa selkeä käytäntö, josta ei tarvitse edes keskustella. Teillä siellä Wikimedia Suomessa ilmeisesti ei täysin ymmärretä että nämä ovat eri projekteja, kun jatkuvasti tulee keskustelua rajankäynnistä. --85.76.68.43 10. toukokuuta 2018 kello 10.42 (EEST)

Wikimedia Suomi ry (WMFI) on kunnioittanut anonyymiteettiä tähänkin asti ja nyt tilanne paranee jos mahdollista vielä entisestään tietosuojakäytännön takia. Meillä Wikimedia Suomessa ymmärretään vallan hyvin, että nämä ovat eri projekteja. On vain hyvä, että Wikipedian muokkaajat ovat tietoisia myös WMFI:n käytännöistä, koska yhdistys on mukana järjestämässä erilaisia projekteja suomenkielisessä Wikipediassa ja sen ulkopuolella. --Htm (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 11.26 (EEST) On hauska huomata, että Wikipediassa järjestettyihin kilpailuihin osoitetaan mielenkkiintoa; on myös kilpailuja, joissa WMFI ei ole millään lailla osallisena. Niiden palkinnot ovat yleensä osallistujille jaettavia palkintoruusukkeita tai muita kuvakkeita, joiden vastaanottaminen ei vaaranna muokkaajan anonymiteettiä. Wikimedia Suomi ei pakota ketään luopumaan nimettömyydestään, vaikka henkilö sattuisikin voittamaan jonkin fyysisen palkinnon. Esinepalkinnon vastaanottamisesta voi luopua; voittaja saa siinä tapauksessa palkintonsa sanallisessa muodossa ainakin tulosjulkistuksen yhteydessä.--Htm (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 11.35 (EEST)

Jakamalla esinepalkintoja (pian kai myös rahapalkintoja) houkutellaan käyttäjiä luopumaan anonyymisuudestaan ja kohta anonyymeihin muokkaajiin aletaan suhtautumaan yhtä agressiivisesti kuin ip-lla muokkaajiin. --85.76.81.35 10. toukokuuta 2018 kello 11.58 (EEST)

Voin vakuuttaa, että esinepalkinnot eivät ole niin houkuttelevia, että niillä houkuteltaisiin ketään mihinkään. Rahapalkintoja emme jaa. Yhdistys suhtautuu anonyymeihin muokkaajiin heidän anonyymiyttään kunnioittaen.--Htm (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 12.07 (EEST)

En muista että rahapalkinnoista olisi koskaan keskusteltu, niitä ei ole toteutettu eikä niitä suunnitella. Tietosuojakäytännössä ei "houkutella" ketään anonyymiä käyttäjää luopumaan anonyymisyydestään. Rajat sille piirtää yhdistyksen kirjanpito ja tilintarkastus. Anonyymille ei voi esimerkiksi ostaa junalippuja tai varata majoitustiloja, kuten tietosuojakäytännössä todetaan. Kilpailujen järjestämisestä voi aina neuvotella yhteistyökumppaneiden kanssa, mutta arvelen että itsenäisen yhdistyksen tapaan Wikimedia Suomella tulisi silläkin olla sanottavaa niistä ehdoista, joiden mukaan se kilpailuja järjestää. Näistä kaikista asioista kuitenkin pitäisi keskustella siellä, missä yhdistyksen tietosuojakäytännön luonoksesta puhutaan. Voi niistä käyttäjäsivullanikin keskustella, mutta eikö aiheesta olisi parempi keskustella sen vieressä, eli luonnos on täällä ja keskustelu sen keskustelusivulla, kiitos!.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 13.19 (EEST)

Kävin nimenomaan nyt yhdistyksen wikissä keskustelemassa. Molemmat huomioni liittyivät nimenomaan yhdistyksen omaan wikiin ja sen asetuksiin, ja en olisi huomioita voinut tehdä, jos käytäntöluonnosteksti olisi ollut Wikipedian sivuna. Epäilen kyllä, että ongelma on laajempi: yhdistyksellä näkyy olevan useita eri alustoja käytössä eri puolilla Internetiä, ja on ilmeistä, että sen oma wiki on vähän heikossa asemassa eikä sitä tunneta edes yhdistyksen sisällä. Varmaankin tästä johtuu se, että yhdistys käyttää Wikipediaa omana wikinään. --Pxos (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 13.05 (EEST)

Keskustelu siirretty

Wikipedian etusivun muutoksia koskeva ehdotuksesi on siirretty osastosta Uutiset osastoon Sekalaista, koska siinä keskustellaan Wikipediaan tehtävistä muutoksista eikä se ole vain uutinen siitä, mitä yhdistyksessä tapahtuu. --Pxos (keskustelu) 3. heinäkuuta 2018 kello 10.16 (EEST)

Kumous

Pahoittelen vahingossa tekemääni kumousta, kyseessä oli kännykkä ja nakkisormet. --Zache (keskustelu) 9. heinäkuuta 2018 kello 18.06 (EEST)

Projektien yhteistyömahdollisuudet

Mainostin wikiprojektia Wikiprojekti:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan erään sv-wikiprojektin projektisivun keskustelusivulla: [2] kun tämä projekti aiemmin oli ilmoittanut itsestään fi-wikin kahvihuoneessa: Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)#Uusi_Suomi-projekti.--Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 15.07 (EEST)

Tacksåmycket Urjahanhai! Sen verran hyvin tämä "patsasprojekti" rullaa, että sen tuloksista olisi hyvä kertoa kansainvälisillä foorumeillakin. Ensi kesän Wikimaniassa Ruotsissa tai GLAM -tapaamisessa syksyllä Tel Avivissa? Ainakin suomeksi voisi tehdä jonkinlaisen yhteenvedon ja siitä voisi vääntää esitystä. Siitä voisi tehdä jonkinlaisen esitteen, vähän samaan tapaan kuin tehtiin WLM:sta ja Wikigapista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 15.32 (EEST)

Jos vain tuossa toisessa projektissa on aktiivisia osallistujia ja mahdollisia paikallisia kontakteja eri puolilla, niin luulisin heidän solahtavan joukkoomme kuin veitsi voihin ja lisäävän lumipalloefektiä omalla suunnallaan.--Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 15.38 (EEST)

Salman Rushdien neljäs romaanin kumous

Hei. Kumosit tekemäni laajan muokkauksen Salman Rushdien neljänteen romaania koskevaan rtikkeliin (kirjan alkuperäistä nimeä en pysty kirjoitamaan koska wikipedian suodatin estää sen koska se tulkitsee sen seuraavaksi perusteluin " Alatyylinen kielenkäyttö ei sovi yhteenvetoihin").Perustelu oli lähteetön vaikka todellisuudessa siinä oli lähteet. Nyt olen laajantanut lähteiden yksityiskohtia hyvinkin tarkaan ja toivon ettet kumaosit enää sitä koska mitään todellista perustelua ei ole sille. --84.248.90.122 2. elokuuta 2018 kello 17.19 (EEST)

Heh, wikin itsesensuuria. Tämän mukaan kiellettyjen maiden luettelossa ei ollut tietolähdettä. Kannattaa joko etsiä lähteet samaan syssyyn tai sitten laittaa muokattavan artikkelin alkuun joku huomatus, vaikka että muokkaan tätä nyt, jätä tarkistukselta rauhaan vähäksi aikaa. Siihen on olemassa joku mallinekin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 17.34 (EEST)

Tietenkin ihmettelen miten sen nimi voi olla Alatyylinen kielenkäyttöa? Olin lähteistämässä artikkelia ja siinä menee aina oma aikansa ja sillä välin tulit ja kumaosit lähes kaiken. Kehoituksesi siitä että artikkelin sivun alkuun olisi syytä laittaa joku huomatus, vaikka että muokkaan tätä nyt jotta se voitaisiin jättää rauhaan vähäksi aikaa on sinänsä ihan hyvä idea mutta onko sellaista mallinetta edes olemassa? Jos pystyt osoittamaan sen niin hyvä niin jos et niin sitten voin todeta että kumoamisesti on vain kiusantekoa sillä yhteenvetoon voi laittaa myös kommentin että muokkaus jatkuu ja näin myös toiminut useasti. --84.248.90.122 2. elokuuta 2018 kello 17.40 (EEST)

Tuollainen työn alla malline {{Työstetään}} --Linkkerpar™ 2. elokuuta 2018 kello 17.48 (EEST)

Ok. tulen pistämään sen tulevaisuudessa kun työstän artikkelia se helpottaa todella paljon. kiitos että mainitsit sen. --84.248.90.122 2. elokuuta 2018 kello 18.11 (EEST)

Oiskohan joku suodatin, en osaa sanoa. Siinä tapahtui jotain käsittämätöntä, kun minun oli tarkoitus poistaa vain se luettelo niistä maista joissa kirja on kielletty, palautus poistikin kaiken lisäämäsi. Se ei ollut oma tarkoitukseni eikä tarkoitus ollut kiusanteko.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 18.04 (EEST)

En oikein allekirjoita tuota väitettä. Artikkelin muokkaushistoriassa on kaksi kertaa kohta jossa sinä kumosit muokkaukseni. Ensimmäinen oli se kun palautit artikkelin siihen tilaan joka oli päivätty 23. heinäkuuta 2018 ja toisessa muokkauksessa poistit vain kieltolistan. Joten kyllä se näin menee että kumosit koko muokkaukseni. Edelleenkin en voi kirjoittaa kirjan alkuperäistä nimeä koska suodatin estää sen--84.248.90.122 2. elokuuta 2018 kello 18.10 (EEST)

Joku järjestelmässä poisti koko muokkauksesi vaikka tarkoitukseni oli poistaa vain luettelo kielletyistä maista. En käsitä miten ja miksi se tapahtui. Huomasin asian kun se oli tallennettu ja palautin sitten muokkaamasi osan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 20.06 (EEST)

Ainoa joka muokkasi sinun tallenuksesi jälkeen oli minä. Mutta se oli kuitenkin versiona joka oli normaali tilassa 23. heinäkuuta 2018 kello 19.13‎. Minä itse tallensin ensimmäisen muokkauksen sinun kumoamisen jälkeen 2. elokuuta 2018 kello 16.49 joka oli näkyvillä siinä tilassa joka oli 23. heinäkuuta 2018 kello 19.13‎. Ja seuraavan kerran muokkasin sitä jatkuvasti ilman häiriötä 2. elokuuta 2018 kello 16.58‎ ja käyttäjä:MiPen muokkaus 2. elokuuta 2018 kello 18.43‎ ei muuttanut mitenkään muokkaustani puoleen ja toiseen. Joten kuka muokkasi poistosi artikkelista 2. elokuuta 2018 kello 16.30‎ - 2. elokuuta 2018 kello 16.49‎ väliltä? En voi edelleenkään käyttää artikkelin oikeata nimeä suodattimen takia. Paitsi tietenkin itse artikkelissa. --84.248.90.122 2. elokuuta 2018 kello 20.26 (EEST)

Olen yrittänyt vastata että en tiedä mitä siinä tapahtui. Aikomuksellista kiusantekoa se ei ollut osaltani. Voit kysyä siitä mitä tapahtui, ja miksi artikkelin oikea nimeä ei voi käyttää vaikka Wikiteknikolta Zachelta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 2. elokuuta 2018 kello 21.00 (EEST)

Sain idean. Kokeile itse kirjoittaa minun keskustelu sivulleni uuden otsikon alle Salman Rushdien neljännen romaanin oikea nimi ja yritä tallentaa se. Jos tallennus menee läpi niin koko väärinkäyttösuodatin on loppujen lopuksi yritys estää ilman mitään perusteluita IP käyttäjiä. --84.248.90.122 2. elokuuta 2018 kello 23.33 (EEST)

OK. :) Kokeilen ensin tähän, voiko Saatanallisten säkeiden kirjan nimeä kirjoittaa tähän.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. elokuuta 2018 kello 10.20 (EEST)

Eli kirjoitin kirjan nimen sekä omalle että sinun keskustelusivullesi, ja systeemi näytti hyväksyvän kummankin. Siis IP-käyttäjillä on voimakkaammat suodattimet. Tämä on varmaan sen takia, että IP-käyttäjät toimivat usein spontaanimmin ja harkitsemattomammin kuin käyttäjänimeä käyttävät. Olipa käyttäjänimi tai IP-käyttäjä, julkaistun kirjan nimen kirjoittaminen ei saisi laukaista suodatinta, mutta kun koneen kanssa ollaan tekemisessä tulos on sitten tällaista. Tämä tuo mieleeni ehdotetun EU-tekijänoikeusdirektiivin artikla 13:n, jossa esitetään mekaanista sisällönsuodatusta koskien tekijänoikeuksia. Jos sellainen menee läpi, kuinka paljon virheitä ja hankaluuksia se aiheuttaisi?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. elokuuta 2018 kello 11.01 (EEST)

Julius

hei, yritin lisätä kuvan puhelimesta ei meinaa onnistua voisitko korjata ? kiitos ja anteeksi--Tappinen (keskustelu) 12. elokuuta 2018 kello 12.52 (EEST)

Onnistuinkin itse. --Tappinen (keskustelu) 12. elokuuta 2018 kello 13.12 (EEST)

Tekijä ja tekijänoikeuksien haltija

Hei. Näköjään olet ottanut käyttöön tavan täyttää ainakin sitaattioikeudella käytettäviin teoskuviin sekä teoksen ja valokuvan tekijät että myös tekijänoikeuksien haltija/haltijat. Jos katselee kyseisen mallineen ohjetta, niin tarkoituksena on käsittääkseni, että täytetään vain toinen; pääsääntöisesti tiedetään varmuudella valokuvatun taideteoksen tekijä ja valokuvan ottaja. Jos täyttää molemmat kohdat, vain tekijä-kohta tulee näkyviin tiedoston kuvaussivulle. Näitä muutoksia on tehty myös muille tiedotojen kuvaussivuille. Löysin tällaisen, joka tosin ei ole sinun tekosiasi, mutta herätti huomiota [3]. Ensinnäkin koska kuvanveistäjä on kuollut vuosikymmeniä sitten, hänen ei enää vuonna 2017 voi sanoa olevan tekemänsä taideteoksen tekijänoikeuksien haltija. Tekijänoikeudet ovat siirtyneet joko hänen kuolinpesälleen tai muille oikeudenhaltijoille/ muulle oikeudenhaltijalle. Toinen huomautuksen aihe on se, että kukaan muu muokkaaja kuin minä ei tiedä ottamieni valokuvien tekijänoikeuksien haltijaa. Tekijänoikeudet ovat aineetonta omaisuutta, jota voi myydä tai lahjoittaa eikä siitä toimenpiteestä tule välttämättä mitään julkista dokumenttia, johon voi väitteensä perustaa. Yt Htm (keskustelu) 12. elokuuta 2018 kello 12.56 (EEST)

Joo, on tullut tavakseni ja ihan tietoisesti. Oikeudenhaltijat "piilotetaan" mallineessa siten, että ne eivät näy muuta kuin muokkaustekstissä. Olen käsittänyt että tässä mallineessa tarkoitetaan kohdassa "tekijänoikeuden haltijat" tekijänoikeuden alkuperäisiä haltijoita, eli niitä varsinaisia tekijöitä. On hyvin vaikeaa ja usein mahdotonta saada tietoon, onko oikeuksia siirretty muille ja kenelle ja missä määrin niitä on siirretty. Tekijähän ei voi koskaan siirtää kaikkia oikeuksiaan toiselle, koska hänelle jää aina moraalisia oikeuksia. Arvelisin että ainakin osa moraalisista oikeuksista siirtyy myös perikunnalle. Minusta mallineen kuvauksessa on hyvä todeta alkuperäinen tekijä oikeudenhaltijana, vaikka tuntuukin nurinkuriselta sanatarkasti mainita häntä sellaisena kuoleman jälkeen. Toiseen huomatukseesi vastaan samalla tavalla, että tekijä ei voi koskaan luovuttaa kaikkia oikeuksiaan, vaikka hän kuinka niitä möisi tai luovuttaisi toiselle. Eli jos kuvaaja on ilmoittanut ottavansa kuvan, hänet voi mainita tekijäksi ja oikeuksiensa haltijaksi ainakin joiltakin osin. No, voinhan nuo maininnat jättää poiskin, mutta olen ajatellut mainita tekijät varmuudeksi, se selvittää enemmän kuin sekoittaa.

Haluaisin sanoa tässä myös, että tässä on kyse ilmoituksesta, jossa kerrotaan sitaattioikeuden käytöstä. Se ilmoittaa että tätä oikeutta käytetään Wikipediassa mainituissa kohdissa ja samalla on tietysti hyvä mainita teoksen tekijä, nimi, valmistumisvuosi ja sijainti sekä varmuuden vuoksi tekijänoikeuden alkuperäiset haltijat sekä itse kuvan kohteen teokseen, että valokuvaan. Myös siteeratun teoksen jälleenkäyttö kielletään ilmoituksessa, mikä on hyvä varmistaa, koska kaikki käyttäjät eivät ehkä tunne lakia. Tämä koskee siis sitä osaa jossa on kyse kuvan kohteen tekijän (esim. kuvanveistäjän) oikeuksista. Valokuvaaja sen sijaan ilmoittaa tehneensä sopimuksen eli lisenssin, jonka ehdoilla luovuttaa teoksensa eli valokuvansa julkaistavaksi.

Ilmoitusta oikeudenkäytöstä ei välttämättä tarvita. Jos katsot lehtiä tai televisiota, niissä käytetään jatkuvasti sitaattioikeutta ilman minkäänlaisia ilmoituksia. Laki vaatii vain, että sitaatti täyttää sen tarkoituksen ja että tekijän nimi ilmoitetaan hyvän tavan mukaisesti.

Sitaattioikeusilmoitus ei ole kuitenkaan turhake. Se on ajateltu ehkä enemmän Wikipedian omaan käyttöön, koska siitä jokainen voi äkkiä ja helposti myös sanallisesti tunnistaa mistä ja missä ja kenen ja milloin valmistuneesta teoksesta on kyse. Ilmoitus on tärkeä viimeistään sitten, kun eteen tulee tekijänoikeuden raukeaminen "70 -vuonna", ja kuva siirretään Wikipediasta Commonsiin. Ja samalla sivulla ilmoitetaan valokuvaajan tekemän vapaan lisenssin sopimustyyppi ja ehdot.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. elokuuta 2018 kello 16.47 (EEST)

Mallineessa taideteoksen ja valokuvan tekijät merkitään kohtaan "tekijät". Ne ovat tietoja, jotka eivät muutu, vaikka aika kuluu. Tekijänoikeuksien haltija -kohta on täytetty tilanteissa, joissa tekijätietoa ei ole saatavissa tai sitä ei ole ilmoitettu, tällöin ilmoitetaan julkaisija tai kustantaja. Pääasiassa tätä kohtaa näkee käytetyn esimerkiksi elokuvakansien, kuvakaappausten tms. yhteydessä, josta näissä taideteosten valokuvissa ei ole kyse. Missään tapauksessa kohdalla "tekijänoikeuksien haltija" ei tarkoitetaa alkuperäisiä tekijänoikeuksien haltijoita, en ymmärrä mistä tämä on tullut. Jos näin olisi, olisi myös loogista että kohdan otsikko olisi silloin esimerkiksi "tekijänoikeuksien alkuperäinen haltija".

Tiedoston tiedot -mallineessa on tarkoitus, että kerrotaan, mitä tiedosto (tässä tapauksessa valokuvatiedosto) esittää. Eli mitä taideteosta se kuvaa, missä se on, koska teos on paljastettu, milloin se on kuvattu, mistä valokuva on peräisin ("lähde"), kuka on taideteoksen ja kuka valokuvan tekijä. Tiedoston tiedot -mallineessa ei ilmoiteta sitaattioikeuden käytöstä. Sitaattioikeuden käytöstä ilmoittamiseen on oma malline, jolla ilmoitetaan, millä oikeudella ja missä artikkelissa teoksesta otettua valokuvaa on käytetty. Valokuvan lisenssi eli lupa käyttää sitä ilmoitetaan vielä erikseen eli siinä on kolme erillistä mallinetta, jotka kaikki ovat tarpeellisia, ja joilla kullakin on oma tarkoituksensa. Vastuu siitä, että joku käyttää teoskuvaa jossain muualla ja käyttää oikein on sillä joka sitä käyttää. Ei minusta Wikipediassa tarvitse ottaa mitään valistusvelvollisuutta, jokainen joka julkaisee jonkun valokuvan jossain, on vastuussa siitä, mitä tekee.

En ole missään vaiheessa väittänyt, että sitaattioikeusilmoitus olisi turhake (mitä tämä nyt on ??). Se on tarkoitettu Wikipedian lukijoiden ja muiden käyttöön ilmoituksena siitä, miksi kuva tekijänoikeuden rajoitusten alaisesta teoksesta on julkaistu Wikipediassa.

Samalla tiedoston kuvaussivulla on siis kolme eri mallinetta, joilla kaikilla on oma tarkoituksensa ja jotka kaikki pitää täyttää oikein.--Htm (keskustelu) 12. elokuuta 2018 kello 18.33 (EEST)

Esimerkki

Tässä esimerkki, miksi Wikipediaan (edes englanninkieliseen) ei pidä luottaa. Ja miksi siis on odotettavissa katastrofeja, jos käyttää Wikipediaa lähteenä. --Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2018 kello 19.52 (EEST)

Sanotaanko, että Wikipediaan ei kannata aina luottaa nyt, mutta siihen voi luottaa joskus huomenna. Siis toisinaan huomenna. ;) Mutta eikö sinua kutkuta se, että Kirjastoapulainen otti asian esille Kahvihuoneessa ja siitä keskustellaan? Perinteisessä tietosanakirjan toimitusprosessissahan tuollaisen läpimeno vasta katastrofi olisi! --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. elokuuta 2018 kello 20.28 (EEST)

Edellleenkin uskon siihen meksikolaisen opettajan metodiin. Isoisäni omaa viisautta, eikä varmaan edes mikään murresananlasku, oli että "mikään ei ole varmaa paitsi epävarma". Tuon meksikolaisen (ja hänestä blogissaan kertoneen suomalaisen) opettajan viisaus oli juuri tuo sama. Tai toisin ilmaistuna se, että Wikipedia on prosessi. Kun sen ymmärtää (ja sen voi ymmärtää jo ala-asteikäinen lapsi) niin ollaan vahvoilla. Samaa medialukutaitoahan nykyään vaaditaan sitä paitsi lähes joka paikassa muualla jo koululapsilta. Ennen sitä opetettiin vasta yliopistossa seminaariesitelmien teossa.

Mutta ilman muuta tuo prosessi myös toimii. Niissä asioissa, missä meillä on kriittistä massaa, olemme varsin luotettavia. Mutta silti lähtökohta on (ainakin tänään) vielä tuo sama. --Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2018 kello 23.07 (EEST)

Demonstroin tätä vielä käytännön esimerkillä. Kirjoitan juuri yhtä juttua Wikipedian ulkopuolella. Tekstiä lähteistäessäni tarkistelen yksityiskohtia myös Wikipediasta, mutta en milloinkaan usko pelkkään Wikipediaan, vaan pyrin etsimään Wikipediasta löytyneelle tiedolle aina ulkopuolisen luotettavan lähteen. Jos joku juttu on Wikipediaan kirjoitettu hiljattain ja hyvin ja viitteistetty hyvin ja tunnen aiheen ja lähteen hyvin, saatan napata linkin suoraan wikipediasta sen ensin tarkistettuani. Toisissa tapauksissa hakemani tieto puuttuu Wikipedia-artikkelista, joka kuitenkin johtaa yhdellä klikkauksella varmasti luotettavalle sivustoille, josta tietoa voi täydentää. Samalla kun täydennän tiedon viitteineen kirjoittamaani tekstiin, lisään sen viitteistettynä myös Wikipedian artikkeliin. Joisaain Wikipedian artikkeleissa tieto on vanhentunutta ja antaa asiasta väärän käsityksen. Googlaamalla pystyn löytämään ajantasaisen tiedon ja lisäämään tämän kirjoittamaani tekstiin ja samalla samasta ulkoisesta lähteestä wikipediaan. Tähän verrattuna siis pelkän wikipedian käyttö lähteenä saati Wikipedian käyttö ja siihen viittaaminen lähteenä on pahimmanlaatuista pään pensaaseen pistämistä ja itsensä sulkemista pois tiedon valtatieltä, niin kuin jokainen helposti ymmärtää. Kun tasas, jos wikipediaa haluaa käyttää niin että siitä on hyötyä sekä itselle että muille, niin sen voi tehdä näin.

Mutta jos tämä kuvaamani menettely on se jota pidän tavoiteltavana, niin sitäkin on tutkittu (en muista kuka tämän linkitti ja missä, olet hyvin voinut itse olla linkittäjä, ellei sitten Käyttäjä:Zache tai Käyttäjä:Olimar). Eli kun näin tehdään, niin voidaan tutkimusten mukaan jäljittää Wikipedian vaikutus näinkin menetelleiden kirjoittamiin Wikipedian ulkopuolisiin teksteihin. Itse tosin uskon olevani tässä juuri nyt vahvalla maaperällä, kun juuri nyt kirjoitan aiheesta, jonka lähteet muutenkin tiedän hallitsevani hyvin.--Urjanhai (keskustelu) 15. elokuuta 2018 kello 21.16 (EEST)

Tekijänoikeusdirekti

Kävin tuolla de-wikissä niin siellä ne pamautti popupin tekijänoikeusdirektiivistä sivun päälle. Siinä oli linkki että Ota yhteys europarlamentin edustajiin tjsp. En enään muista että puhuiko joku tuosta sillon mutta ei ainakaan ole aiemmin tullut vaikka kuvitustalkoissa kävin varmaan tuhansilla de-wikin sivuilla kuvia etsiessäni ja varmaan muutenkin olen melkein päivittäin siellä käynyt. En enään muista että missä sitä bannerikeskustelua silloin joskus käytiin ja se taitaa olla jo arkistoitukin. Olisin laittanut sinne rivin pari tästä, mutta ajattelin vain että jos sinua kiinnostaa miten muualla hommat etenee. --Linkkerpar™ 11. syyskuuta 2018 kello 04.04 (EEST)

Useissa eri kielisissä Wikipedioissa on näinä päivinä bannereita joissa kehotetaan ottamaan yhteyttä Meppeihin tekijänoikeudirektiivistä, josta päätetään Strasbourgissa huomenna keskiviikkona. Italiankielisessä oli jopa kuvat mustattu Wikipedian logoa myöten. Bannerista keskusteltiin heinäkuun alussa, kun ehdotin Kahvihuoneessa suomenkielisen Wikipedian pimennystä tai banneria. Kutsu toimintaan tekijänoikdeusdirektiivin ehdotuksen kumoamiseksi ei saavuttanut kannatusta Suomessa, noin 60 prosenttia keskustelijoista kannatti toimia. Direktiiviehdotushan saatiin torjuttua laajan vastustuksen takia heinäkuussa. Olemme seuranneet tarkasti tilannetta Wikimedia Suomessa, lähetimme heinäkuun alussa suomalaisille Mepeille lausunnon asiasta (aikaisempi lausuntomme samasta ehdotuksesta oli toissa syksynä). Osallistuimme OKFI:n, EFFI:n ja Piraattien kanssa mielenosoitukseen Helsingin Narinkkatorilla pari viikkoa sitten, jossa pidin puheen otsikolla Tekijänoikeus ja kansalaisoikeus. Banneriehdotusta en ottanut nyt uudelleen esille Kahvihuoneessa, eikä sitä kukaan muukaan ole tehnyt. Olemme seuranneet Wikimediassa tilannetta ja on ikävä todeta että muissa Wikipedioissa saadaan aikaan tässä suhteessa enemmän kuin meillä suomenkielisessä. Mutta näillä nyt mennään ja huomenna ratkeaa EU:n tekijänoikeusasiat. Voi vaan toivoa että Mepit äänestävät järkevän tekijänoikeuden myös meille wikipedisteille.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. syyskuuta 2018 kello 08.29 (EEST)

Aasian kuukausi

Hei, Urjanhai kääntyi puoleeni Keskustelu_käyttäjästä:Tappinen#Kansainvälisiä_haasteprojekteja asiassa, pingaan tässä käsin. Muokkasin (kone?)käännettyä kutsua, nyt huomaan että ainakin kroatiaksi on paikallisjärjestäjiä. Oletteko kuulleet tästä jossain muissa piireissä ennen tuon kutsun ilmestymistä? --Tappinen (keskustelu) 21. lokakuuta 2018 kello 10.07 (EEST)

Niin kuin Tappinen ehtikin jo todeta keslkustelusivullaan, niin kutsu fi-wikissä olikin vuodelta 2015, eikä sitä oltu muokattu sen jälkeen. En-wikissä hanke näkyy olevan jotenkin aktiivinen.--Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2018 kello 13.31 (EEST)

Edward von Lõngus

Could you please export the following images to Commons? Edward von Longus Liisu 2017.JPG, Edward von Longus Pauliine Leelo ja Hämar 2017.JPG, Edward von Longus Miina & Enn (1) 2017 .JPG, Edward von Longus Ats Pets 2017.JPG? Kruusamägi (keskustelu) 23. lokakuuta 2018 kello 05.15 (EEST)

The works in these images are located in Finland, where the works are protected by copyright law. They are published in Finnish language Wikipedia permitted by exception of Finnish copyright law, Section 25.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. lokakuuta 2018 kello 08.46 (EEST)

I have Von Lõngus permission to publish all the images made by his work under free licenses. Kruusamägi (keskustelu) 24. lokakuuta 2018 kello 12.29 (EEST)

In that case I guess you can upload the files to Wikimedia Commons, but you'll need OTRS from the artist.--Htm (keskustelu) 24. lokakuuta 2018 kello 19.11 (EEST)