Keskonen
Keskonen on vastasyntyneeseen lapseen liittyvä ilmaisu, jolla viitataan raskauden ennenaikaiseen keskeytymiseen. Arkkiatri Arvo Ylppö keksi sanan ja määritteli keskoseksi alle 2 500 gramman painoisen vastasyntyneen.[1]
Nykyisin keskosuus määritellään yleensä raskausviikkojen ja/tai sikiön painon mukaan. Keskosuudesta on kyse, jos lapsi syntyy raskausviikkojen 22 ja 37 välillä. Normaali raskaus kestää 40 viikkoa, mutta raskaus katsotaan täysiaikaiseksi aina viikosta 37 alkaen ja virallisesti yliaikaiseksi vasta raskausviikon 42 täytyttyä. 95 % synnytyksistä alkaa ajallaan[1]. Jos lapsi syntyy ennen 22. raskausviikon päättymistä, käytetään termiä ”keskenmeno” ja sen jälkeen termiä ”ennenaikainen synnytys”. Alle 1 500 gramman painoisena syntynyttä lasta kutsutaan joskus tieteellisissäkin yhteyksissä pikkukeskoseksi.
Lähes 600 vauvaa vuodessa eli noin 1 % kaikista vastasyntyneistä Suomessa syntyy hyvin ennenaikaisena ennen 32 raskausviikon ikää tai hyvin pienipainoisena, alle 1 500 gramman painoisena.[2] Suomalaisista vastasyntyneistä alle 2 500 gramman painoisina syntyy noin 4 %. [1]
Keskosena syntyneen elinmahdollisuudet
muokkaaNykyään suurin osa keskosina syntyneistä lapsista selviää ilman merkittäviä terveydellisiä ongelmia. Keskosina syntyneiden lasten elintoimintojen säätely on kuitenkin vielä puutteellista, ja he ovatkin usein aneemisia ja herkkiä sairastumaan. Näin ollen keskoslapset tarvitsevat erityishoitoa keskoskaapiksi (myös keskoskehto) kutsutussa erikoislaitteistolla varustetussa laatikossa. Keskoskaapin kosteutta, lämpötilaa ja happipitoisuutta voidaan säädellä tarkoin. Suurin ja yleisin ongelma on kuitenkin keskosvauvojen keuhkot, jotka eivät ole yleensä ehtineet kehittyä kunnolla lyhyen sikiökauden aikana.
Raskausviikolla 26 kehittyvät surfaktanttisolut ovat tärkeässä osassa keuhkojen toimintaa, sillä ne ylläpitävät keuhkorakkuloissa nestejännitystä ja täten estävät niitä painumasta kasaan. Ennen raskausviikkoa 26 syntyneille keskosille annetaankin lapsivedestä eristettyä surfaktanttia suihkeena tai muutoin annosteltuina keuhkoihin.
Perhekeskeinen työtapa keskosten kanssa
muokkaaPerhekeskeisen työtavan muotoja ovat muun muassa vanhempien läsnäolon rajoitusten purkaminen, perhehuonemalli ja kenguruhoito (TYKS:ssa jo vuonna 1986). Tämän työtavan on todettu muun muassa vähentävän sairaalahoidon tarvetta ja synnytyksen jälkeistä masennusta. TYKS:ssa on kehitetty Vanhemmat vahvasti mukaan -malli tämän työtavan vahvistamiseksi kentällä.[3]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c Luento. Kari Raivio: Syntymän ihme, 24.11.2010, Biomedicum Helsinki.
- ↑ Keskosuus ei ole este hyvälle äiti-lapsi suhteelle (Väitös: PsL Riikka Korja). Turun yliopisto. Arkistoitu
- ↑ Ahlqvist-Björkroth, Sari & Boukydis, Zack & Lehtonen, Liisa: Vanhemmat vahvasti mukaan. 25.3.2012. Turun Yliopistollinen keskussairaala. Arkistoitu 4.2.2016.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Keskosvanhempien yhdistys.
- Early relationship between very preterm infant and mother: The role of infant, maternal and dyadic factors (Arkistoitu – Internet Archive). (englanniksi)
- Keskosesta aikuiseksi.