Kekrops II
Kekrops II (m.kreik. Κέκρωψ) oli kreikkalaisessa mytologiassa Ateenan kuningas, Erekhtheuksen ja Praksithean vanhin poika.[1][2] Hänen isänsä kuoltua tämän seuraajaa valitsemaan asetettiin Ksuthos, joka päätti luovuttaa valtaistuimen Kekropsille. Tästä hyvästä hänen veljensä karkottivat Ksuthoksen pois maasta.[3]
Kekrops meni naimisiin Eupalamoksen tyttären Metiadusan kanssa. Tästä liitosta syntyi Pandion, joka puolestaan seurasi isäänsä kuninkaana.[2]
Kekropsin mainitaan pyhittäneen Athene Poliaan temppelissä olleen suuren puisen Hermeen patsaan.[4] Hänen kerrotaan myös ensimmäisenä nimittäneen Zeusta ylijumalaksi, ja hän kieltäytyi uhraamasta Zeukselle mitään elävää ja uhrasi kakkuja, jotka tunnettiin nimellä pelanoi.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 3.15.1 (engl. käännös).
- ↑ a b Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 3.15.5 (engl. käännös).
- ↑ Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 7.1.2 (engl. käännös).
- ↑ Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 1.27.1 (engl. käännös).
- ↑ Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 8.2.3 (engl. käännös).
| Edeltäjä: Erekhtheus |
Attikan kuningas 1347/6 – 1307/6 eaa. Kuvitteellinen kronologia |
Seuraaja: Pandion II |