Kehä (geometria)

ympyrän piiri

Kehä on geometriassa ympyrän reunaviiva eli piiri, joka sulkee ympyräkiekon sisäänsä. Kehän pisteet saadaan piirtämällä harpin kiinteällä säteellä rengas annetun ympyrän keskipisteen ympäri. Tasogeometrian määritelmä onkin, että kehä koostuu pisteistä, joiden etäisyys annetusta pisteestä on kaikilla sama.[1]

Piin arvon ja kehän pituuden välinen yhteys. Ympyrän halkaisija on yksi.

Ympyrän suomalainen termi on kaksijakoinen: toisaalta se tarkoittaa ympyrää pyöreänä kiekkona ja toisaalta kehänä. Ympyräkiekolla on keskipiste ja kehä kiekon osina. Analyyttisessä geometriassa ympyrän yhtälö viittaa ainoastaan kehään, ja ympyräkiekkoon viitataan erikseen ja harvemmin. Kumpaa tapausta tarkoitetaan selviää asiayhteydestä.

Kehän ominaisuuksia

muokkaa

Ympyrän kehän pituutta on osattu laskea varsin kauan. Oleellista oli verrata kehän ympärysmittaa sen halkaisijaan, jolloin osamäärästä saadaan suhdeluku  . Piistä on ollut historian kuluessa käytössä erilaisia likiarvoja, joilla ympyrän kehään ja pinta-alaan liittyvät laskelmat on suoritettu. Yleensä riittää likiarvo  .[1][2]

Kehän pituus

muokkaa

Kehän pituus p saadaan

 

kun ympyrän säde on r ja halkaisija d.[1][3]

Kehä on pienin mahdollinen piiri, jolla voi ympäröidä annetun kokoisen pinta-alan.[1]

Kaareutuminen

muokkaa

Kehän kaarevuus on kaarevuussäteen käänteisluku. Mitä voimakkaamin kehä kaareutuu, sitä pienemmäksi sen säde tulee. Kaarevuuden   ja kaarevuussäteen R välillä on voimassa [4]

 

Eri ulottuvuudet

muokkaa

Ympyrän kehä on kaksiulotteiseen avaruuteen piirretty kuvio. Yksiulotteinen vastine kehälle olisi lukusuoralla oleva pistejoukko, jonka etäisyys annetusta pisteestä on vakio. Lukusuoralla vain kaksi pistettä toteuttaa tämän ehdon. Kolmiulotteisessa avaruudessa eli tilassa kehän vastine on tyhjä pallokuori, koska kuoren pisteet sijaitsevat yhtä kaukana pallon keskipisteestä.[1][5]

Analyyttinen geometria

muokkaa
Pääartikkeli: Ympyrän yhtälö

Kehän yhtälö on sama kuin ympyrän yhtälö johtuen analyyttisen geometrian nimityksestä. Koska etäisyyden tulee olla r, saadaan pisteeseen piirretyn ympyrän kehän yhtälöksi

 

Josta saadaan poistamalla sulut potensseista ympyrän yhtälön normaalimuoto:

  , jossa a, b, c ja r ovat reaalilukuja.

Etymologia

muokkaa

Kehä esiintyy suomen lähi- ja etäsukulaiskielissä ulkoasultaan melko samantapaisena, vaikka etäsukulaiskielissä sanan vanhahtava muoto (alkuperäinen *kečä) on dominoi voimakkaammin. Sukulaiskielissä vastaava sana merkitsee kehän lisäksi myös auringon kehä, päivä, rengas, vanne ja merran vanne. Joka tapauksessa sanan ensimmäinen esiintyminen kirjoitetussa suomenkielisenä on Agricolan tekstissä.[6]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e Weisstein, Eric W.: Circle (Math World – A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
  2. Weisstein, Eric W.: Pi (Math World – A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
  3. Weisstein, Eric W.: Circumference (Math World – A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
  4. Weisstein, Eric W.: Radius of Curvature (Math World – A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
  5. Weisstein, Eric W.: Radius (Math World – A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
  6. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-27108-7