Kauhava

Kauhava on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Seinäjoen seutukunnassa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kauhavalla asui 15 076 henkilöä (2024-10-3131. lokakuuta 2024), ja sen pinta-ala on 1 328,38 km², josta 14,53 km² on vesistöjä (2022-01-011. tammikuuta 2022). Väestötiheys on 11,47 asukasta/km². Kauhavasta tuli kaupunki 1986. Vanha Kauhavan kaupunki lakkautui, kun se yhdistyi Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavaksi vuonna 2009.

Kauhava
vaakuna	sijainti
Kauhavan kaupungintalo
Sijainti	63°06′05″N, 023°03′50″E
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero	233
Hallinnollinen keskus	Kauhavan keskustaajama
Perustettu
– Kauhava	1867 (vuodesta 1986 kaupunki, lakkautettu 2009)
– Kauhava	2009 (Kauhavan seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset	Alahärmä (2009) Kauhava (2009) Kortesjärvi (2009) Ylihärmä (2009)
Kokonaispinta-ala	1 328,38 km² 85:nneksi suurin 2022
– maa	1 313,85 km²
– sisävesi	14,53 km²
Väkiluku	15 076 73:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	11,47 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	15,3 %
– 15–64-v.	55,4 %
– yli 64-v.	29,4 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	94,0 %
– ruotsinkielisiä	0,7 %
– muut	5,4 %
Kunnallisvero	9,10 % 106:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Vesa Rantala
Hallituksen puheenjohtaja	Teemu Hakala
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
– puheenjohtaja	Janne Sankelo
2021–2025  • Kesk.  • Kok.  • PS  • SDP  • KD  • VL	18 10 7 4 3 1
www.kauhava.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kauhava on tunnettu eritysesti Pohjanmaan puukkopitäjänä. Kauhavan maisemassa korostuu Alajoen peltolakeus, joka avautuu kaupungin läpikulkevan maantien laitamilla Lapuanjoen molemmin puolin.

Historia

Perttulanmäen alueelta on löydetty kivikautista asutusta ja Hatunluoman kivikautinen asuinalue ulottuu osittain Kauhavan alueelle. Pysyvä asutus Kauhavalle syntyi kuitenkin 1500-luvulla, jolloin uudisasukkaat saapuivat Kauhavalle pääasiassa Kyrön seudulta. Kauhavan vanhimmat talot olivat Kamppinen, Somppi ja Pelkonen.

Asutus laajeni Kauhavalla nopeasti. Vuonna 1570 taloja oli 17 ja vuonna 1600 jo 28. Kauhavan aluetta kutsuttiin alun perin Kauhajoeksi ja Sydänmaaksi ja se kuului vuodesta 1608 lähtien Lapuaan. Kauhavan kappeliseurakunta perusttiin vuonna 1643. Kauhavan ensimmäinen kirkkorakennus oli vaatimaton kirkkotupa. Vuonna 1643 valmistui Kauhavan ensimmäinen kirkko.

Kauhavan asukasluku alkoi kasvaa nopeasti 1700-luvulla ja alue vaurastui tervakaupan ansiosta. Toisen kirkon rakennutti Antti Hakola vuonna 1756. Vuonna 1805 asukkaita oli jo 3051. Kauhava oli 1800-luvulla tunnettu puukkojunkkareistaan eli häjyistä. "Kauhavan rumaksi vallesmanniksi" kutsuttu Adolf Hägglund onnistui 1860-luvun lopulla kukistamaan häjyjen johtomiehet. Vuosina 1867–1869 käräjiä häjyjen johtomiehiä vastaan käytiin Pollarin talossa.

Häjyjen kukistumiseen vaikutti mm. siirtolaisuus, herännäisyys ja nuorisoseuraliike. Joukkoliikkeet kanavoivat pohjalaisten nuorten miesten toimintatarmon hedelmällisempiin harrastuksiin. Itsenäinen kirkkoherrakunta Kauhavasta tuli 1859 ja kunta 1867. Suomen ensimmäinen nuorisoseura perustettiin juhannuksena 1881 Kauhavan Hahtomaan kylässä. Myöhemmin Kauhavalle perustettiin vielä seitsemän nuorisoseuraa.

Kartta nykyisen Kauhavan alueen kuntaliitoksista

1880-luvulla Kauhavalle rakennettiin rautatie, joka oli huomattava edistysaskel elinkeinoelämälle. Puukontekijät ja kutojat toivat tuotteitaan rautatieasemalle myytäväksi. Kaupankäynti loi perustan puukko- ja kutomoteollisuudelle. Vuosisadan lopulla Kauhavalta lähti siirtolaiseksi lähes 4000 henkeä, mutta vuonna 1920 pitäjässä asui silti noin 7800 asukasta. Kauhavan toinen kirkko paloi joulupäivänä 1921 ja nykyinen kirkko valmistui vuonna 1925 Josef Stenbäckin piirustusten mukaisesti.

Vuonna 1929 puolustusvoimien Ilmasotakoulu muutti Santahaminasta Kauhavalle. Ilmasotakoulu toi väriä paikkakunnan elämään sekä toi kaupunkiin työpaikkoja ja koulutusmahdollisuuskia. Syksyllä 1968 Kauhavalla paljastettiin 51 Kauhavalla palvelleen, lento-onnettomuuksissa surmansa saaneiden lentäjien muistomerkki. Lentosotakoulu lakkautettiin vuonna 2014.

Kauhava, Alahärmä, Ylihärmä ja Kortesjärvi päätyivät kuntaliitokseen taloudellisista syistä vuonna 2009. Asukkaiden identiteetissä vanhat kuntarajat näkyvät pitkään sen jälkeen.

Kauhavan vaakuna vuoden 2008 loppuun saakka.

Maantiede

Kauhavan naapurikunnat ovat Evijärvi, Isokyrö, Lappajärvi, Lapua, Pedersören kunta, Seinäjoki, Uusikaarlepyy ja Vöyri, joista Pedersören kunta, Uusikaarlepyy ja Vöyri kuuluvat Pohjanmaan maakuntaan ja muut Etelä-Pohjanmaahan.

Kylät

Alahärmän alue Ekola, Hakola, Hanhila, Hanhimäki, Heikkilä, Hilli, Huhtamäki, Härmä, Kirkonkylä, Kivihuhta, Katajamäki, Kojola, Kuoppala, Köykkäri, Lahdenkylä, Lehtimäki, Markkula, Mylläri, Ojala, Poromaa, Pelkkala, Perkiömäki, Pesola, Piri, Sorvisto, Vakkuri, Voltti, Vuoskoski ja Yliviitala

Kauhavan alue Alakylä, Annala, Eteläranta, Fräntilä, Hatunkylä, Hirvijoki, Hopiavuori, Huhmarkoski, Huhtamäki, Kantola, Karjanlahti, Kauhava, Kettula, Kleemola, Kosola, Lauttamus (keskustaajama), Lummukka, Matsomppi, Mäenpää, Mäki-Hannus, Orava, Pelkkikangas, Pelkola, Pernaa, Pukkila, Ruotsala, Renko, Sippola, Varpula, Varvas, Viinikka ja Ylikylä.

Kortesjärven alue Isomäki, Kielinen, Kortesjärvi, Purmojärvi, Rantala, Saarijärvi, Ylikylä, Manninen, Nuottimäki, Fräntilä, Kukkola, Pellinen, Pirttinen, Iso-Pellinen, Lappinen, Laukkonen, Salo, Ylikoski, Porkholma ja Tyynismaa

Ylihärmän alue Haapoja, Keskikunta, Kirkonkylä, Kosola, Pakka, Vesiluoma, Yliluoma, Kangas, Ikola, Ilomäki, Rannanjärvi, Salomaa ja Taipale.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Kauhavalla oli 16 278 asukasta, joista 10 606 asui taajamissa, 5 618 haja-asutusalueilla ja 54:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kauhavan taajama-aste on 65,4 %. Kauhavan taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Kauhavan keskustaajama	5 509
2	Alahärmän kirkonkylä	2 203
3	Ylihärmän kirkonkylä	2 171
4	Kortesjärven kirkonkylä	611
5	Kangas*	112

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kankaan taajama ulottuu puoliksi Kauhavan ja puoliksi Lapuan kaupungin alueelle.

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen eli luvuissa ovat mukana myös Kauhavaan vuoden 2009 alussa liitetyt Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän asukkaat.

Kauhavan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			19 924
1985			20 359
1990			20 231
1995			19 877
2000			18 967
2005			18 248
2010			17 308
2016			16 599
2020			15 716
Lähde: Tilastokeskus.

Kieli ja etnisyys

Kauhavan väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 94,0 prosenttia, ruotsinkielisiä 0,7 prosenttia ja vieraskielisiä 5,4 prosenttia. Kauhavalla asui vuoden 2023 lopussa 725 ulkomaan kansalaista, mikä on 4,8 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Kauhavalla 332 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat virolaiset (91) ja romanialaiset (62).

Uskonto

Vuoden 2023 aluejaon mukaan Kauhavalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Kauhavan seurakunta
  • Alahärmän kirkkopiiri
  • Kauhavan kirkkopiiri
  • Kortesjärven kirkkopiiri
  • Ylihärmän kirkkopiiri

Seurakunta toimii myös Evijärven kunnan alueella.

Evankelis-luterilaisen kirkon sisäisistä herätysliikkeistä Kauhavalla toimii vanhoillislestadiolaisuus. Vanhoillislestadiolaisten rauhanyhdistykseen kuului vuonna 2023 yhteensä 45 jäsentä.

Itsenäisinä helluntaiseurakuntina Kauhavalla toimivat Härmän helluntaiseurakunta, Kauhavan helluntaiseurakunta ja Kortesjärven helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kauhavan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kauhavan kaupungin nykyisellä alueella.

• Alahärmän seurakunta (liitetty Kauhavan seurakuntaan 2009)
• Kortesjärven seurakunta (liitetty Kauhavan seurakuntaan 2009)
• Ylihärmän seurakunta (liitetty Kauhavan seurakuntaan 2009)

Talous

Kauhavan työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)

  Alkutuotanto (10.8%)

  Jalostus (33.8%)

  Palvelusektori (54.6%)

  Muut sektorit (0.8%)

Talousalueena Kauhava kuuluu Seinäjoen seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 39 715 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 32. suurin.

Kauhavalla oli vuonna 2022 yhteensä 6 106 työpaikkaa ja kaupungissa asui 6 040 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 75,5 prosenttia. Kauhavan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 54,6 prosenttia, jalostuksen 33,8 prosenttia ja alkutuotannon 10,8 prosenttia.

Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 101,1 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 78,2 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,6 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Kauhavalla on 150,3 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Elinkeinorakenne

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat peräkärryjä, ajoneuvojen ohjaamoita ja muoviosia valmistava MSK Group Oy, Pohjanmaan Osuuspankki ja Avain Säästöpankki.

Kauhavalaisia työnantajia:

Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa Härmän kuntokeskus Iisakki Järvenpää Oy Junkkari Oy Kauhavan kaupunki Komiat

Lillbacka-yhtiöt MSK Cabins Oy MSK Group Oy MSK Plast Oy Pellon Group Oy Piristeel

Safetor Oy Ltd Skaala Ikkunat ja Ovet Oy Sofor Oy Unico Finland Oy

Koulutus

Kauhavan lukio on yrittäjyyteen, kansainvälisyyteen ja liikuntaan (lahjakkaiden urheilijoiden monilajiryhmä) profiloitunut yleislukio. Alahärmässä toimiva Härmän lukio on palvelu- ja matkailualan yrittäjyyteen profiloitunut yleislukio.

Kauhavalla sijaitsee Suomen Yrittäjäopisto. Lakkautukseensa vuoden 2014 loppuun asti kaupungissa toimi Lentosotakoulu, joka oli Ilmavoimien tärkein sotilasopetuslaitos.

Kulttuuri

Tapahtumat

Aprillipäivän aikoihin Kauhavan Kortesjärvellä järjestetään Valehtelun Suomen mestaruuskilpailut. Powerparkin ja LSK Business Parkin alueella järjestetään runsaasti tapahtumia mm. FHRA kiihdytyskilpailuja, Power Truck Show sekä erilaiset messut ja harrastealojen tapahtumat. Perinteisiä kesätapahtumia ovat Puukkofestivaalit ja Härmälääset Häjyylyt, PowerParkin juhannus ja Nordic King.

Herättäjäjuhlat järjestettiin Kauhavalla vuonna 2021.

Suviseurat järjestettiin Kauhavan entisellä lentokentällä vuonna 2023. Suviseurat järjestetään samalla alueella myös vuonna 2026.

Nähtävyydet

Kauhavan kirkko on Josef Stenbäckin suunnittelema.

• Fouga-patsas
• Hawk-patsas
• Iisakin Jussin tupa
• Kalan torppa
• Powerpark
• Puukkomuseo
• Saarimaan näkötorni
• Suomen Jääkärimuseo

Ruoka

Kauhavan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla lihavelli, jossa on sianlihaa, herneitä, porkkanaa, ohraryynejä ja leipäjuuston paloja.

Urheilu

Pentti Nikula hyppäsi seiväshypyn maailmanennätyksen Kauhavalla vuonna 1962. Taistelulaji Han Moo Don alkukotina pidetään Kauhavaa.

Alahärmään PowerParkin lähelle on valmistunut uusi ravirata vuonna 2016. Nordic King juhannusravit järjestetään vuosittain.

Kauhavalaisia urheiluseuroja

• Alahärmän Kisa
• Hela-Kiekko
• Kauhavan Kanuunat
• Kauhavan ratsastusseura
• Kauhavan Wisa
• Kortesjärven Järvi-Veikot
• Kortesjärven Mimmit
• White Fox
• Ylihärmän Junkkarit
• Ylihärmän Pesis-Junkkarit

Viihde

Kauhavalla on kuvattu muutamia elokuvia kuten Antti Tuurin romaaneihin perustuvat Pohjanmaa, Talvisota, Ameriikan raitti ja Lakeuden kutsu sekä Aleksi Mäkelän ohjaama Häjyt ja Heikki Kujanpään Pieni pyhiinvaellus. Myös Antti Isotalosta kertova Härmästä poikia kymmenen sekä puukkojunkkareista kertova Pohjalaisia on kuvattu Kauhavalla Ylihärmän Kankaan kylässä. Kauhavalla on kuvattu mm. Yle TV2:n sarja Hyvien ihmisten kylä.

Paikkakunnalla on toiminut useita eri tyylisiä alueellista suosiota nauttivia yhtyeitä. Kansallisesti merkittävimpiä ovat 1970–1980-lukujen taitteessa huippukauttaan elänyt Hard Rock Sallinen, ja Micke Björklöfin blues-yhtye Micke Björklöf & Blue Strip, joka on osallistunut alan kilpailuun Saksassa. Yhtye äänitti erään levynsä New Orleansissa. Kolmas paikallinen yhtye on Kauhava Big Band.

Kauhava mainitaan myös monen tunnetunkin yhtyeen kappaleissa, kuten Zen Cafen Tämä on syksy ja Lauri Tähkä & Elonkerjuun Rakasta rintani ruhjeille sekä Pelle Miljoona Unitedin Järjetön Kauhavan ralli. Kansanlaulussa ”Isontalon Antti ja Rannanjärvi” uhkaillaan Kauhavan ”rumaa vallesmannia”.

Kauhavalla pidetyssä kattokökässä (kökkä = talkoot) on kirjoitettu muistiin lukuisia kansanlauluja.^lähde?

Liikenne

Rautatie

Kauhavan rautatieasema on Pohjanmaan radan varrella noin 38 km Seinäjoelta pohjoiseen. Kesäisin junat pysähtyvät myös Härmän asemalla, josta on linja-autokuljetus PowerParkiin.

Etäisyyksiä Kauhavalta

• Helsinki 396 km
• Tampere 215 km
• Turku 336 km
• Oulu 286 km
• Lahti 325 km
• Kuopio 299 km
• Jyväskylä 206 km
• Pori 214 km
• Vaasa 80 km
• Seinäjoki 39 km
• Lapua 17 km
• Ylivieska 157 km

Hallinto ja politiikka

Hallinto

Kunnallisvaaleissa 2021 jakautuivat 43 paikkaa kaupunginvaltuustossa seuraavasti: keskusta 18 paikkaa, kokoomus 10 paikkaa, perussuomalaiset seitsemän paikkaa, SDP neljä paikkaa, kristillisdemokraatit kolme paikkaa ja Vapauden liitto yksi paikka. Kaupunginjohtajana toimii Vesa Rantala.

Kunnan- ja kaupunginjohtajat

• 1957–1983: Onni Laipio
• 1983–2008: Lasse Mäkinen
• 2009–2014: Harri Mattila
• 2015–2022: Markku Lumio
• 2022–2023: Liisa Salo (vt.)
• 2023–: Vesa Rantala

Politiikka

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa. (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi	KESK		KOK		PS		SDP		KD		VAS		VIHR		muut		Johto
	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%
2008	4 598	46,8	2 552	26,0	578	5,9	1 348	13,7	656	6,7					96	1,0	20,8
2012	3 968	46,3	2 028	23,6	871	10,2	1 005	11,7	618	7,2			73	0,9	15	0,2	22,7
2017	3 759	44,4	1 722	20,3	1 180	13,9	842	9,9	739	8,7	120	1,4	68	0,8	40	0,5	24,1
2021	3 051	40,8	1 782	23,8	1 329	17,8	650	8,7	644	8,6					22	0,2	17,0

Tunnettuja asukkaita

Yrjö Alanen, pappi ja kirjailija Alanen (Kauhavan suku) Micke Björklöf, muusikko Jarkko Finni, yleisurheilija (kymmenottelija) Kalevi Haapoja, näyttelijä Susanna Haapoja, poliitikko Aimo Huhtala, eversti Jussi Huhtala, toimittaja ja kirjailija Adolf Hägglund, ”Kauhavan ruma vallesmanni” Feeli Isosomppi, Mannerheim-ristin ritari numero 70 Kullervo Jylhä, muusikko Iisakki Järvenpää, puukkotehtaan perustaja Juho Heikki Kala, suomalainen päätoimittaja ja tilastokonttorin johtaja Päiviö Kangas, opettaja, kirjailija ja kuoronjohtaja Tapani Kangas, muusikko Tapio Kangasniemi, lentopalloilija Lyyli Karppinen, kudottaja, yrittäjä ja yritysjohtaja Hellevi Keko, valokuvamalli Jukka Kemppinen, professori, tieteen ja taiteen toimija Valto Klemola, eläinlääkäri, virkamies ja professori Antti Korkealaakso, yleisurheilija (aitajuoksija)

Antti Kurvinen, kansanedustaja, ministeri Svante Korkiakoski, näyttelijä Matti Laurila, eversti John Lauttamus, amerikansuomalainen kirjailija Jorma Lillbacka, yrittäjä Vesa Mäkelä, näyttelijä Sari Peltoniemi, muusikko ja kirjailija Jussi Pernaa, jääkiekkoilija Veikko Pihlajamäki, poliitikko Iivo Polvi, kansanedustaja Jaakko Pukkila eli ”Pukkilan Jaska”, puukkojunkkari Martti Rantanen, kappalainen ja kansanedustaja Seppo Sallinen, muusikko Hellevi Salminen, kirjailija Martti Sinisalmi, Porin kaupunginjohtaja Matti Sippola, nuorisoseuran perustaja Antti Tuuri, kirjailija Kyösti Virrankoski, poliitikko Pentti Virrankoski, professori, historioitsija Raimo Vistbacka, kansanedustaja

Ystävyyskunnat

• Rapla, Viro
• Aegviidu, Viro
• Rygge, Norja
• Jevnaker, Norja
• Skærbæk, Tanska
• Lemvig, Tanska
• Vimmerbyn kunta, Ruotsi
• Nybro, Ruotsi
• Hultsfred, Ruotsi
• Garður, Islanti
• Þorlákshöfn-Ölfus, Islanti

Katso myös

• Luettelo Kauhavan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

• Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. (Etelä-Pohjanmaa) Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kauhava Wikimedia Commonsissa

• Kauhavan kotisivut
• Tilastokeskus – Kauhavan avainluvut