Karstala
Karstala[1] (ven. Коросте́ль, Korostel, vir. Kärstala[2]) on kylä Leningradin alueen Jaaman piirin Narvusin kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Rosonajoen rannalla[3] 16 kilometriä Suuresta-Narvusista[4] lounaaseen. Kylässä on viisi vakituista asukasta vuonna 2012[5].
| Karstala Коростель, Korostel |
|
|---|---|
  Karstala |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Federaatiosubjekti | Leningradin alue |
| Piiri | Jaaman piiri |
| Kunta | Narvusi |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| Väkiluku (2012) | 5 |
Karstalan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1600-luvulla[6]. Lähiseudun muista kylistä poiketen sitä pidettiin venäläisenä, joskin sen asukkaat puhuivat myös suomea, inkeroista ja viroa tai jonkinlaista ”sekakieltä”[7]. Kylän asukkaat olivat valtion talonpoikia,[8][9] jotka kuuluivat Haavikon ortodoksiseen seurakuntaan[10]. Vuonna 1862 kylässä oli 19 taloa ja 142 asukasta[11]. Maailmansotien välisenä aikana Karstala kuului Viron Inkeriin[12].
Kylä koostuu puutarhapalstojen ympäröimistä omakotitaloista, jotka jakautuvat kahteen kylänosaan. Suurin osa taloista toimii kesäasuntoina.[13] Kesäasukkaiden määräksi arvioidaan 60 henkeä[14]. Karstalaan ei ole kunnollista maantieyhteyttä[3].
Lähteet
muokkaa- Materialy po obosnovaniju projekta generalnogo plana munitsipalnogo obrazovanija Kuzjomkinskoje selskoje poselenije munitsipalnogo obrazovanija Kingiseppski munitsipalnyi raion Leningradskoi oblasti 2013. Sankt-Peterburg: NIIPGradostroitelstva. Arkistoitu 2.2.2016. Viitattu 27.4.2015. (venäjäksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 107. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 27.4.2015).
- ↑ Maloverjan, Üve (toim.): Soome-ugri sõlmed, s. 83. Fenno-Ugria, 2012.
- ↑ a b Materialy, s. 59.
- ↑ Administrativno-territorialnoje delenije Leningradskoi oblasti, s. 94. Sankt-Peterburg: Komitet po vzaimodeistviju s organami mestnogo samoupravlenija Leningradskoi oblasti, 2007. Teoksen verkkoversio (viitattu 27.4.2015). (venäjäksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Materialy, s. 74.
- ↑ Demina, V. V.: Toponimika Kingiseppskogo raiona, vypusk 1-j, s. 18. Kingisepp: Kingiseppskaja TsGB, 2010.
- ↑ Acta Linguistica Petropolitana, tom VIII, tšast 1, s. 161–162, 546. Sankt-Peterburg: Nauka, 2012. ISBN 978-5-02-038302-9
- ↑ Opisanije Sankt-Peterburgskoi gubernii po ujezdam i stanam, s. 68. Sankt-Peterburg: Gubernskaja tipografija, 1838.
- ↑ Alfavitnyi spisok seleni po ujezdam i stanam Sankt-Peterburgskoi gubernii, s. 25. Sankt-Peterburg: Tipografija gubernskogo pravlenija, 1856.
- ↑ Istoriko-statistitšeskije svedenija o S.-Peterburgskoi jeparhii, s. 314. S.-Peterburg: S.-Peterburgski jeparhialnyi istoriko-statistitšeski komitet, 1885.
- ↑ Sankt-Peterburgskaja gubernija: Spisok naseljonnyh mest po svedenijam 1862 goda, s. 213. Sankt-Peterburg: Tsentralnyi statistitšeski komitet ministerstva vnutrennih del, 1864.
- ↑ Mustonen, Juuso: Inkerin suomalaiset seurakunnat, s. 65. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1931.
- ↑ Materialy, s. 60.
- ↑ Materialy, s. 75.