Karjalan Liitto
Karjalan Liitto on karjalaisen kulttuurin harrastus- ja kansalaisjärjestö. Karjalan Liitto koostuu 15 piiristä, Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liitosta, Karjalaisten Sukuyhteisöjen Liitosta sekä noin 360 jäsenyhdistyksestä, joissa on yhteensä yli 21 000 henkilöjäsentä. Liiton päämaja on Karjalatalo, jossa on erilaista karjalaistoimintaa. Karjalan Liittona tunnetaan myös vuonna 1920 perustettu ja lyhyen aikaa toiminut itäkarjalaisten edunajaja Karjalan Liitto – Pro Carelia, jonka johtajana toimi E. N. Setälä
Karjalan Liitto | |
---|---|
Perustettu | 1940 |
Päämaja | Karjalatalo |
Puheenjohtaja | Martti Talja |
Päätöksentekoelin | liittokokous |
Aiheesta muualla | |
karjalanliitto.fi |
Historia
muokkaaLiiton perustivat luovutetun Karjalan kunnat, seurakunnat ja maakuntajärjestöt heti talvisodan päättymisen jälkeen 20. huhtikuuta 1940. Alkuvuosina tärkeimpänä tehtävänä oli ajaa siirtokarjalaisten etuja asutus- ja korvauskysymyksissä.
Toiminta
muokkaaKarjalan Liitto on elinvoimainen kaikkien suomalaisten karjalaisuuden foorumi. Se edistää karjalaista kulttuuria, tuo esille karjalaisen identiteetin suomalaisuudessa ja ylläpitää vuorovaikutusta Karjalan alueeseen. Karjalan Liitolla on kolme toiminta-aluetta; kulttuuri, historia ja karjalaiset juuret. Karjala-kysymyksessä Karjalan Liitto tekee yhteistyötä Suomen valtiojohdon ja Euroopan unionin kanssa.
Liiton päätapahtuma on Karjalaiset kesäjuhlat, jotka pidetään eri puolilla Suomea.
Liiton hallitus ja valtuusto valitaan joka kolmas vuosi pidettävässä liittokokouksessa. Liittokokousedustajia ovat jäsenseurojen ja yhdistysten liiton sääntöjen mukaisesti nimetyt kokousedustajat.
Karjalan Liitto julkaisee Karjala ja Karjalan Kunnaat -nimisiä lehtiä.
Hallituksen puheenjohtajat
muokkaa- Juho Hietanen 1940–1946[1]
- Eemil Luukka 1946–1967
- Erkki Paavolainen 1947[2]
- Urho Kähönen 1967[3]–198?
- Johannes Virolainen 1985–1990[4]
- Rauno Meriö 1990–1995[5]
- Markku Laukkanen 1995–2011
- Marjo Matikainen-Kallström 2011–2017
- Pertti Hakanen 2017–2020
- Outi Örn 2020–2023
- Martti Talja 2023–2026
Jäsenyhteisöt
muokkaaKarjalan Liiton jäsenyhteisöt ovat:[6]
|
|
|
Vuonna 1985 liitolla oli yli 300 paikallista karjalaisseuraa jäsenenä. Tuolloin niiden joukkoon kuuluivat lähes kaikkien menetetyn Karjalan kuntien pitäjäseurat kuntasäätiöineen sekä kymmenet erityisalojen karjalaisseurat.[7]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- YLE Teema: Karjalan Liitto ry:n toiminta. Viitattu 3.8.2008. [vanhentunut linkki]
- Pertti Toukkari: Eemil Luukka ja Karjalan Liitto. (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
muokkaa- ↑ Pertti Toukkari: Muistoja ja muistiinpanoja karjalaispoliitikon elämästä (Arkistoitu – Internet Archive). Päivitetty 30.3.2007. Viitattu 3.8.2008. Lainaus: "Jussi Hietanen oli puheenjohtajana alusta alkaen, vuodesta 1940."
- ↑ Pertti Toukkari: Muistoja ja muistiinpanoja karjalaispoliitikon elämästä (Arkistoitu – Internet Archive). Päivitetty 30.3.2007. Viitattu 3.8.2008. Lainaus: "Kun äänestys oli pidetty ja äänet laskettu, niin paljastuikin, että Paavolainen, joka ei ollut läsnä kokouksessa, oli voittanut Luukan."
- ↑ Pertti Toukkari: Muistoja ja muistiinpanoja karjalaispoliitikon elämästä (Arkistoitu – Internet Archive). Päivitetty 30.3.2007. Viitattu 3.8.2008. Lainaus: "Kun minusta tuli Karjalan Liiton puheenjohtaja vuonna 1967 ––"
- ↑ Suomen Sillan uutisviikko 49/2000: Johannes Virolainen kuollut (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 3.8.2008.
- ↑ Ilmavoimat: Rauno Martti Meriö (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 3.8.2008.
- ↑ Jäsenyhteisöt Karjalan Liitto. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Kuusi, Matti & Ahtonen, Pentti: Kalevala-lipas, s. 260. (2. painos; Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 413) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1985.