Karjalan Liitto

organisaatio

Karjalan Liitto on karjalaisen kulttuurin harrastus- ja kansalaisjärjestö. Karjalan Liitto koostuu 15 piiristä, Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liitosta, Karjalaisten Sukuyhteisöjen Liitosta sekä noin 360 jäsenyhdistyksestä, joissa on yhteensä yli 21 000 henkilöjäsentä. Liiton päämaja on Karjalatalo, jossa on erilaista karjalaistoimintaa. Karjalan Liittona tunnetaan myös vuonna 1920 perustettu ja lyhyen aikaa toiminut itäkarjalaisten edunajaja Karjalan Liitto – Pro Carelia, jonka johtajana toimi E. N. Setälä

Karjalan Liitto
Perustettu 1940
Päämaja Karjalatalo
Puheenjohtaja Martti Talja
Päätöksentekoelin liittokokous
Aiheesta muualla
karjalanliitto.fi
Karjalan Liiton käyttämä lippu, jossa kuvattuna Karjalan vaakuna karjalaisten perinteisillä puna-mustilla väreillä.
Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1960 postimerkin karjalaisten suurjuhlien kunniaksi. Juhlien järjestäjän Karjalan Liiton perustamisesta oli kulunut silloin 20 vuotta.

Historia

muokkaa

Liiton perustivat luovutetun Karjalan kunnat, seurakunnat ja maakuntajärjestöt heti talvisodan päättymisen jälkeen 20. huhtikuuta 1940. Alkuvuosina tärkeimpänä tehtävänä oli ajaa siirtokarjalaisten etuja asutus- ja korvauskysymyksissä.

Toiminta

muokkaa

Karjalan Liitto on elinvoimainen kaikkien suomalaisten karjalaisuuden foorumi. Se edistää karjalaista kulttuuria, tuo esille karjalaisen identiteetin suomalaisuudessa ja ylläpitää vuorovaikutusta Karjalan alueeseen. Karjalan Liitolla on kolme toiminta-aluetta; kulttuuri, historia ja karjalaiset juuret. Karjala-kysymyksessä Karjalan Liitto tekee yhteistyötä Suomen valtiojohdon ja Euroopan unionin kanssa.

Liiton päätapahtuma on Karjalaiset kesäjuhlat, jotka pidetään eri puolilla Suomea.

Liiton hallitus ja valtuusto valitaan joka kolmas vuosi pidettävässä liittokokouksessa. Liittokokousedustajia ovat jäsenseurojen ja yhdistysten liiton sääntöjen mukaisesti nimetyt kokousedustajat.

Karjalan Liitto julkaisee Karjala ja Karjalan Kunnaat -nimisiä lehtiä.

Hallituksen puheenjohtajat

muokkaa

Jäsenyhteisöt

muokkaa

Karjalan Liiton jäsenyhteisöt ovat:[6]

  • Piirit:
    • Etelä-Karjalan karjalaisseurojen piiri ry
    • Karjalaisseurojen Etelä-Hämeen piiri ry
    • Karjalan Liiton Keski-Suomen piiri ry
    • Karjalaisseurojen Kuopion Piiri ry
    • Karjalan Liiton Kymenlaakson piiri ry
    • Karjalan Liiton Päijät-Hämeen piiri ry
    • Karjalaisseurojen Mikkelin piiri ry
    • Karjalaisseurojen Salon piiri ry
    • Karjalaisseurojen Pirkanmaan piiri ry
    • Karjalan Liiton Pohjolan piiri ry
    • Karjalan Liiton Varsinais-Suomen piiri ry
    • Karjalaseurojen Pohjanmaan piiri ry
    • Pääkaup.seudun Karjal.yhteisöt PÄÄSKY ry
    • Uudenmaan Karjalaisseurojen piiri ry
  • Liittoyhdistykset:
    • Karjalaisten Pitäjäyhdistysten liitto ry
    • Karjalaisten Sukuyhteisöjen Liitto ry
  • Säätiöt
    • Heinjoki-Säätiö
    • Hiitola-säätiö
    • Jaakkima-säätiö
    • Kanneljärvi-säätiö
    • Karjalan Säätiö
    • Kirvu-Säätiö
    • Kivennapa-säätiö
    • Koivisto-säätiö
    • Kuolemajärvi-säätiö
    • Kurkijoki-Säätiö
    • Käkisalmi-säätiö
    • Rauta-Säätiö
    • Räisäläisten Säätiö
    • Sakkola-Säätiö
    • Salmi-Säätiö
    • Sortavala-Säätiö
    • Suoja-säätiö
    • Säkkijärvi-Säätiö
    • Teri-säätiö
    • Tyyne-Kerttu Virkki Säätiö
    • Uuraan Saariston Säätiö
    • Viipuri-Säätiö
    • Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö
    • Vuoksen Säätiö
  • Muut jäsenyhteisöt
    • Eeva-Liisa Manner-seura
    • Etelä-Suomen Juuka-Seura ry
    • Karelia-kuoro ry
    • Karelia-puhallinorkesteri
    • Karjala kerho Torrevieja
    • Karjalaisen Näyttämön Näyttelijät ry
    • Karjalaisten Kilta
    • Lahden Laulajat ry
    • Lauluyhdistys Iltatähti ry
    • Monrepoon VPK ry
    • Pääkaupunkiseudun Pohjois-Karjalaiset
    • Viipurin Lauluveikot
    • Viipurin Taiteilijaseura
    • Viipurin Työväen Soittajat ry
    • Viipurin VPK ry
    • Wiipurilainen Osakunta
    • Wiipurin arkistoyhdistys ry
    • Wiipurin Soitannollinen Kerho
    • Äänellä Itkijät -yhdistys ry

Vuonna 1985 liitolla oli yli 300 paikallista karjalaisseuraa jäsenenä. Tuolloin niiden joukkoon kuuluivat lähes kaikkien menetetyn Karjalan kuntien pitäjäseurat kuntasäätiöineen sekä kymmenet erityisalojen karjalaisseurat.[7]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Pertti Toukkari: Muistoja ja muistiinpanoja karjalaispoliitikon elämästä (Arkistoitu – Internet Archive). Päivitetty 30.3.2007. Viitattu 3.8.2008. Lainaus: "Jussi Hietanen oli puheenjohtajana alusta alkaen, vuodesta 1940."
  2. Pertti Toukkari: Muistoja ja muistiinpanoja karjalaispoliitikon elämästä (Arkistoitu – Internet Archive). Päivitetty 30.3.2007. Viitattu 3.8.2008. Lainaus: "Kun äänestys oli pidetty ja äänet laskettu, niin paljastuikin, että Paavolainen, joka ei ollut läsnä kokouksessa, oli voittanut Luukan."
  3. Pertti Toukkari: Muistoja ja muistiinpanoja karjalaispoliitikon elämästä (Arkistoitu – Internet Archive). Päivitetty 30.3.2007. Viitattu 3.8.2008. Lainaus: "Kun minusta tuli Karjalan Liiton puheenjohtaja vuonna 1967 ––"
  4. Suomen Sillan uutisviikko 49/2000: Johannes Virolainen kuollut (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 3.8.2008.
  5. Ilmavoimat: Rauno Martti Meriö (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 3.8.2008.
  6. Jäsenyhteisöt Karjalan Liitto. Viitattu 2.12.2018.
  7. Kuusi, Matti & Ahtonen, Pentti: Kalevala-lipas, s. 260. (2. painos; Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 413) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1985.

Aiheesta muualla

muokkaa