Kalevi Tuominen

suomalainen urheiluvaikuttaja

Kalevi Vilho Tapio ”Kallu” Tuominen (9. elokuuta 1927 Vesilahti23. tammikuuta 2020 Helsinki[2]) oli suomalainen koripalloilija, koripallovalmentaja ja -tuomari, valmennuspäällikkö ja keskeinen urheiluvaikuttaja.

Kalevi Tuominen
Henkilötiedot
Koko nimi Kalevi Vilho Tapio Tuominen
Syntynyt9. elokuuta 1927
Vesilahti, Suomi
Kuollut23. tammikuuta 2020 (92 vuotta)
Helsinki, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Koripalloilija
Lempinimi Kallu
Pituus 174 cm
Pelaajaura
Seurajoukkueet
1952–1963 Tampereen Pyrintö
Maajoukkueet
1953–1955 Suomi
Ottelut (pisteet) 11 (19)
Valmennusura
1961–1963[1]

1955–1969
1956
1959–1960
Tampereen Pyrintö

Suomi
Suomi
Suomi
Aiheesta muualla
FIBA

Tuomisen kasvattajaseura koripallossa oli Tampereen Pyrintö, jossa hän pelasi koko uransa ja jota hän myös valmensi SM-sarjassa. Tuominen valmensi myös Suomen miesten ja naisten maajoukkueita yhteensä yhdeksässä arvokisojen lopputurnauksessa, muun muassa Tokion olympiakisoissa 1964 ja koti-EM-kilpailuissa 1967. Hän oli pelaajana koripallon ja käsipallon SM-mitalisti, ja näiden kahden lisäksi jalkapallon pääsarjapelaaja. Vuosina 1969–1992 Tuominen toimi Suomen olympiakomitean valmennuspäällikkönä.

Elämä ja urheilu-ura

muokkaa

Koripallo

muokkaa

Tuominen pelasi SM-sarjassa vuodet 1952–1963. Vuodet 1955–1969 hän toimi Suomen koripallomaajoukkueen valmentajana ja johti sitä muun muassa Tokion kesäolympialaisissa 1964[3]. Vuonna 2009 Tuominen valittiin ensimmäisten joukossa Suomen koripallon Hall of Fameen.[4] Vuonna 1967 Tuominen valmensi Suomen EM-kisojen kuudenneksi, joka on edelleen maajoukkueen paras arvokisasaavutus.[5] 1950-luvun lopulla Tuominen valmensi myös kolmena vuotena Suomen naisten maajoukkuetta, joka sijoittui Tuomisen johdolla vuoden 1956 EM-kilpailuissa 11:nneksi[6]. Vuonna 1960 Tuominen vietti kolme kuukautta Yhdysvalloissa, Big Ten -konferenssin yliopistoissa, varsinkin Ohio Statessa, mistä hän sai Suomen maajoukkueen menestyksen kannalta oleellista tietoutta.[7]

Muut lajit

muokkaa

Tuominen kilpaili koripallon lisäksi useissa muissakin lajeissa. Käsipallossa hän saavutti SM-hopean, cup-mestaruuden ja edusti maajoukkuetta yhdessä maaottelussa. Jalkapalloa hän pelasi vuoden Mestaruussarjassa. Lisäksi hän kilpaili lentopallossa, jääkiekossa, suunnistuksessa, nyrkkeilyssä ja bridgessä.[5]

Urheiluvaikuttajana

muokkaa

Tuominen toimi 1950–1990-luvuilla suomalaisen urheilun keskeisenä vaikuttajana. Hän toimi Suomen olympiakomitean valmennuspäällikkönä vuosina 1969–1992. Tässä työssään Tuominen kehitti, yhtenäisti ja vahvisti koko suomalaista urheilun valmennusjärjestelmää luoden Olympiakomitean koulutusjärjestelmän palvelemaan huippu-urheilusta vastaavien liittojen valmennusta.

Tuominen oli naimisissa näyttelijä Aila Arajuuri-Tuomisen kanssa vuodesta 1976.[8]

Huomionosoituksia

muokkaa

Tuomiselle myönnettiin Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi vuonna 2003. Vuonna 2009 hänet nimettiin ensimmäisten joukossa Suomen koripallon Hall of Fameen (alussa nimellä Legendat-ohjelma).[9] Vuoden 2014 Suomen Urheilugaalassa hänet palkittiin elämäntyöstään.[10] Helmikuussa 2014 Tampereen Pyrintö nosti Tuomisen pelipaidan kattoon tämän pelinumerolla 15, joka pysyy joukkueen käytössä[11]. Marraskuussa 2019 Tuomiselle myönnettiin historian toisena suomalaisena Euroopan Olympiakomiteoiden yhdistyksen EOC:n elämäntyöpalkinto[12].

Tilastot

muokkaa
Kausi Joukkue Sarja O PTS PTS YHT
1952 Tampereen Pyrintö SM-sarja 16 11,0 176
1953 Tampereen Pyrintö SM-sarja 22 12,2 268
1954 Tampereen Pyrintö SM-sarja 21 10,4 219
1955 Tampereen Pyrintö SM-sarja 22 11,1 244
1956 Tampereen Pyrintö SM-sarja 22 10,2 224
1957 Tampereen Pyrintö SM-sarja 20 4,7 93
1958 Tampereen Pyrintö SM-sarja 22 7,8 171
1959 Tampereen Pyrintö SM-sarja 22 6,9 151
1960 Tampereen Pyrintö SM-sarja 14 5,6 79
1962–1963 Tampereen Pyrintö SM-sarja 5
Yhteensä SM-sarja 186 8,7 1625
  • O = ottelut, PTS = pistekeskiarvo, PTS YHT = pisteet yhteensä

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Roll-up Pyynikin Palloiluhallin aulassa Pyrintö–Nokia-ottelun yhteydessä 18.12.2019
  2. Mäki, Elisa & Virtanen, Ari: Suomalaisen urheiluvalmennuksen legenda Kalevi Tuominen on kuollut Helsingin Sanomat. 24.1.2020. Viitattu 24.1.2020.
  3. Färdig, Jarmo: Vuoden 1964 koripallon olympiajoukkue kokoontui Helsingissä Urheilu. 17.10.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 29.8.2015. (englanniksi)
  4. Lindholm, Liimo ja Tuominen ensimmäiset Legendat 2.8.2009. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 9. syyskuuta 2009.
  5. a b Kalevi Tuomiselle SLU:n kultainen ansiomerkki 10.5.2006. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 9. syyskuuta 2009.
  6. http://www.basket.fi/maajoukkueet/joukkueet/naiset/#mbt:2-4000$f&global-season=2663 (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Koripalloilta Yle Puheella – vieraana Hanno Möttölä Urheilu. 11.3.2016. Yleisradio (Yle). Viitattu 11.3.2016.
  8. "Syömällä tienasin uimalakin" Iltalehti. 16.4.2007. Alma Media Oy. Arkistoitu 12.4.2016. Viitattu 30.3.2016.
  9. Lindholm, Liimo ja Tuominen ensimmäiset Legendat Uutiset. 2.8.2009. Basket.fi. Viitattu 30.3.2016.
  10. Kalevi Tuominen palkittiin elämänurasta Urheilu. 14.1.2014. Yleisradio (Yle). Viitattu 16.1.2014.
  11. Kalevi Tuomisen, Olavi Ahosen, Arvo Jantusen ja Seija Leinon paidat Pyynikin kattoon Uutiset. 8.2.2014. Tampereen Pyrintö. Arkistoitu 22.7.2018. Viitattu 8.2.2014.
  12. Ex-urheilujohtaja "Kallu" Tuomiselle EOC-elämäntyöpalkinto Urheilu. 23.11.2019. Yleisradio (Yle). Viitattu 23.11.2019.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Tuominen, Kalevi & Vainio, Ville: Kallun Muistelmat. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22584-3
Edeltäjä:
Eino Ojanen
Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja
1955–1969 (1986)
Seuraaja:
Robert Petersen
Edeltäjä:
Teuvo Tuominen
ei päävalmentajaa
Suomen naisten koripallomj:n päävalmentaja
1956
1959–1960
Seuraaja:
Seppo Pöyhönen
Reino Björn