Kaksoisolento

Kaksoisolento tarkoittaa jotakuta erehdyttävästi muistuttavaa henkilöä, toista samannäköistä ihmistä. Se voi tarkoittaa myös henkilön kuviteltua aavemaista vastinetta, toista minää, täyskaimaa tai ihmisen kopiota.

"Kaksoisolento No. 1", maalaus Sebastian Bieniek, 2018.

Dante Gabriel Rossetti: How They Met Themselves, vesiväri, 1864.

Kaunokirjallisuudessa kaksoisolennon motiivi perustuu yleensä kahden henkilön fyysiseen samankaltaisuuteen, josta koituu yllättäviä seurauksia henkilölle ja hänen ympäristölleen. Kansanperinteessä todellisen kaksoisolennon ohella esiintyy usein näkymättömiä kaksoisolentoja, jotka viittaavat henkilön toiseen minään tai toiseen sieluun. Ne kuvaavat yleensä ihmisen sielullista järkkymistä.

Todelliset kaksoisolennot

Samannäköisiä ihmisiä on melko usein käytetty vaikutusvaltaisten henkilöiden esittämiseen. Vaikka ihmisten välillä on suuria eroavaisuuksia kasvoissa ja ruumiissa, on nykyisin niin paljon ihmisiä, että on todennäköistä, että lähes kaikille löytyisi kaikki maailman ihmiset läpikäymällä useita "kaksoisolentoja", joihin jopa heidän läheisensä voisivat heidät ainakin aluksi sekoittaa. Toisen ulkoinen muistuttaminen on kuitenkin subjektiivinen asia, ja jos tarpeeksi tarkasti tutkitaan, eroja kuitenkin löytyy.

Vuonna 2022 tehdyssä tutkimuksessa vertailtiin hyvin samannäköisten ihmisten DNA:ta, jotka eivät olleet sukua toisilleen. Kävi ilmi, että näillä samannäköisillä ihmisillä oli myös samankaltainen DNA. Koehenkilöt valittiin kasvontunnistusohjelman avulla. Mitä lähempänä henkilöiden DNA:t olivat toisiaan, sitä enemmän heidän kasvonsa muistuttivat toisiaan. Tutkimuksen innoittajana toimivat kanadalaisen valokuvaaja François Brunellen valokuvat poikkeuksellisen samannäköisistä ihmisistä, jotka eivät olleet sukulaisia.

Joskus väitetään jonkun henkilön olleen kahdessa paikassa yhtä aikaa. Tämänkaltaisia kertomuksia on toisinaan selitetty siten, että toinen henkilöistä on ollut toisen kaksoisolento.

Kaksoisolennot uskomuksissa ja kirjallisuudessa

Uskomus ihmisen tai eläimen tarkasta ja tavallisesti näkymättömästä sielullisesta vastineesta on ikivanha ja laajalle levinnyt. Menneinä aikoina uskottiin, että jos ihminen kohtaa kaksoisolentonsa, se on merkki hänen vääjäämättömästä kuolemastaan.

Ikivanhan saksalaisen kansanperinteen mukaan kaikilla elävillä olennoilla on sielullinen kaksoiskappale, joka on näkymätön, mutta muuten täysin identtinen elävän henkilön kanssa. Nämä toiset minät eroavat kummituksista (jotka ilmaantuvat vasta henkilön kuoleman jälkeen), ja usein ne kuvataan ihmisvastineensa henkisinä vastakohtina. Vuonna 1796 saksalainen kirjailija Johann Paul Richter keksi näille kaksoiskappaleille nimityksen doppelgänger.

Kirjallisuudessa eräs varhaisimmista kaksoisolennon kuvauksista on roomalaisen Plautuksen komediassa Menaechini (206 eaa.). Shakespearen vuonna 1593 kirjoittama Hairahduksia perustuu Plautuksen aiheeseen. Kaksoisolennosta tuli suosittu symboli kauhukirjallisuudessa, ja teemasta kehiteltiin hyvin monimutkaisia muunnelmia. Esimerkiksi Fjodor Dostojevskin romaanissa Kaksoisolento (Dvojnik, 1846) köyhä virkailija Golyadkin ajautuu hulluuden partaalle kärsimiensä köyhyyden ja vastakaiuttoman rakkauden vuoksi. Hän näkee oman kaksoisolentonsa, joka onnistuu kaikessa, missä Golyadkin itse on epäonnistunut. Lopulta kaksoisolento onnistuu hävittämään Golyadkinin kokonaan. Toinen tunnettu tarina doppelgängerista esiintyy E.T.A. Hoffmannin romaanissa Paholaisen eliksiirit (Die Elixiere des Teufels 1815).

Uskomuksen kaksoisolento on jokin olento, joka näyttäytyy ihmisen hahmossa olematta kuitenkaan tämä itse. Kaksoisolento voi olla osa ihmisen omaa henkistä olemusta, tai se voi olla erillinen henkiolento tai haltija, esimerkiksi ihmisen suojelushaltija. Suojelushaltijoista kaksoisolentoina näyttäytyivät toisinaan ainakin kreikkalaisen perinteen demoni ja suomalaisen perinteen luonto. Kaksoisolento saattoi olla myös varjosielu.^lähde?

Monissa kulttuureissa on uskottu, että jokaisella ihmisellä on jonkinlainen kaksoisolento tai varjoihminen. Tämä kaksoisolento voi asua maan alla toisessa, omaamme suuresti muistuttavassa todellisuudessa, ehkä jopa pää alaspäin, tai se voi asua henkitodellisuudessa. Kaksoisolento saattaa myös olla eri ajassa kuin varsinainen henkilö, edellä tai jäljessä hänestä. Tämänkaltaisella selityksellä on joskus yritetty selittää etiäisiä, ennustamista tai kummittelua. Etiäiset johtuisivat kaksoisolennon saapumisesta jonnekin jo ennen varsinaista henkilöä, kummittelu taas johtuisi kaksoisolennon vaelluksesta elämäntiellä varsinaisen henkilön jo kuoltua. Ennustaminen on selitetty siten, että kaksoisolento on jo kokenut jotain, mikä on vielä ihmisellä edessä, ja voi kertoa tästä. Oman kaksoisolennon kohtaamisen on joskus ajateltu olevan mahdottomuus. Joskus kaksoisolennon näkemisen on arveltu ennustavan onnettomuutta.^lähde?

Joissakin saippuasarjoissa on "paha kaksonen" lisäämässä jännitystä sarjaan.

Fiktiossa myös ihmisen kloonia voidaan kutsua kaksoisolennoksi.

Katso myös

• Homunculus
• Kummitus
• Martin Guerre
• Mieli
• Sielu
• Tietoisuus
• Vaihdokas

Lähteet

• Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27401-1.