Kadmiumasetaatti
Kadmiumasetaatti ((CH3CO2)2Cd) on kadmium- ja asetaatti-ionien muodostama ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää keraamien, lasitteiden ja muiden kadmiumyhdisteiden valmistukseen, päällystettäessä metalleja kadmiumilla ja akkujen valmistukseen.
Kadmiumasetaatti | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | (CH3CO2)2Cd |
Moolimassa | 230,498 |
Ulkomuoto | Värittömiä kiteitä[1] |
Sulamispiste | 256 °C[1] |
Tiheys | 2,341 g/cm3[1] |
Liukoisuus veteen | Liukenee veteen |
Ominaisuudet
muokkaaHuoneenlämpötilassa kadmiumasetaatti on väritöntä kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee erittäin hyvin veteen ja liukenee myös eräisiin orgaanisiin liuottimiin kuten metanoliin ja etanoliin. Kidevedettömän kadmiumasetaatin lisäksi tunnetaan myös kidevedelliset monohydraatti ((CH3CO2)2Cd·H2O), dihydraatti ((CH3CO2)2Cd·2H2O) ja trihydraatti ((CH3CO2)2Cd·3H2O).[1][2] Muiden kadmiumyhdisteiden tavoin myös kadmiumasetaatti on myrkyllistä ja karsinogeenista.[3][4][5]
Valmistus ja käyttö
muokkaaKadmiumasetaattia valmistetaan kadmiumnitraatin ja etikkahappoanhydridin välisellä reaktiolla tai liuottamalla metallista kadmiumia, kadmiumoksidia, -hydroksidia tai -karbonaattia etikkahappoon. Kadmiumasetaattia voidaan käyttää keramiikan lasitteiden valmistukseen, kadmiumia sisältävien pigmenttien ja muiden kadmiumyhdisteiden valmistukseen, kadmiumsyanidin asemasta pinnoitettaessa metalleja kadmiumilla elektrolyyttisesti sekä nikkelikadmiumakkujen valmistamiseen.[2][4][5][6]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 339. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
- ↑ a b Norman Herron: Cadmium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 9.12.2017
- ↑ Kadmiumasetaatin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 9.12.2017.
- ↑ a b T.S.S. Dikshith: Hazardous Chemicals, s. 99. CRC Press, 2013. ISBN 9781439878200 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.12.2017). (englanniksi)
- ↑ a b S. Gangolli: The Dictionary of Substances and Their Effects: C, s. 12. RSC Publishing, 1999. ISBN 978-0-85404-813-7 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.12.2017). (englanniksi)
- ↑ Dale L. Perry: Handbook of Inorganic Compounds, s. 77–78. CRC Press, 2016. ISBN 9781439814628 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.12.2017). (englanniksi)