K-tyypin pääsarjan tähti

K-tyypin pääsarjan tähti, joskus oranssi kääpiö/K-kääpiö on tähtitieteessä Aurinkoa kevyempi oranssi pääsarjan tähti. Niinpä oranssin kääpiön spektriluokka on K ja luminositeettiluokka V. Oranssit kääpiöt ovat jonkin verran Aurinkoa kevyempiä, viileämpiä, pienempiä ja himmeämpiä, mutta muistuttavat melko paljon Aurinkoa. Kooltaan tällaiset ovat pienempiä kuin keltaiset G-tyypin tähdet ja suurempia kuin punaiset M-tyypin tähdet.

K-tyypin pääsarjan tähtien on 0,45–0,8 kertaa Auringon massa ja pintalämpötila on 3 900–5 200 K. Säde 0,7–0,96 R☉, säteilyntuotto eli bolometrinen luminositeetti 0,08–0,6 L☉. Vaikka näitä tähtiä yleensä sanotaan oransseiksi, ne ovat yleensä keltaoransseja.

Suhteellisen vakaina pääsarjassa nämä tähdet viettävät 15–30 miljardia vuotta, kun Aurinko vain 10 miljardia vuotta^[1]. K-tyypin tähtiä on pääsarjan tähdistä noin 12 %^[2].

Varsinkin kirkkaimmilla K-tyypin tähdillä saattaa olla elinkelpoisia planeettoja. Siihen että K-tyypin tähdeltä saattaa löytyä helpommin elämää kuin Auringon tyyppiseltä viittaa se, että K-tyypin tähdet ovat Auringon tyyppisiä yleisempiä ja pitkäikäisempiä. Myöskään varhaisen K-tyypin tähdissä (K0-K5) ei vuorovesilukkiutuminen estä planeettaa pyörimästä niin kuin punaisilla kääpiöillä ja tasaamasta planeetan lämpötilaa elämälle sopivaksi. Mutta toisaalta väitetään, että alle 0,8 AU etäisyydellä oleva Maan tyyppinen planeetta menettää paljon kaasukehäänsä voimakkaissa kaskustähden säteily- ja hiukkaspurkauksissa.

Aurinkoa melko lähellä olevia K-tyypin pääsarjan tähtiä ovat esimerkiksi Alfa Centauri B, Epsilon Indi^[3] 61 Cygnin molemmat komponentit , Epsilon Eridani ja Sigma Draconis.

K-luokan pääsarjan tähtien ominaisuuksia

K-tähtien ominaisuuksia^[4]
Spektriluokka	Pintalämpötila K	Mbol	Kokonaissäteilyntuotto Aurinkoa	L Zams Aurinkoa	Valovoima Aurinkoa	Massa, Aurinkoa	Säde, Aurinkoa	Maata vastaava rata AU:na	Elinikä miljardia vuotta

K0	5250	5,69	,42	,45	,34	,790	,786	,65	21,100
K1	5080	5,83	,37	,41	,28	,766	,788	,61	pitkä
K2	4900	6,09	,29	,38	,21	,742	,750	,54
K3	4730	6,21	,26	,34	,18	,718	,762	,51
K4	4590	6,55	,19	,31	,12	,694	,692	,43	hyvin pitkä
K5	4350	6.81	.15	.27	0,0824	,670	,684	,39	pitkä
K7	4060	7,25	,10	,19	0,0421	,606	,641	,32

Joitain KV-tyypin tähtiä

Lähteet

↑ New Scientist. Orange stars are just right for life.
↑ LeDrew, G.; The Real Starry Sky, Journal of the Royal Astronomical Society of Canada, Vol. 95, No. 1 (whole No. 686, February 2001), pp. 32–33. Note: Table 2 has an error and so this article will use 824 as the assumed correct total of main-sequence stars
↑ SIMBAD. Alfa Centauri B ja Epsilon Indi.
↑ World Builders Charter College of Education, California State University, Los Angeles. Arkistoitu 29.3.2008. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta K-tyypin pääsarjan tähti Wikimedia Commonsissa

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] New Scientist. Orange stars are just right for life.

[2] LeDrew, G.; The Real Starry Sky, Journal of the Royal Astronomical Society of Canada, Vol. 95, No. 1 (whole No. 686, February 2001), pp. 32–33. Note: Table 2 has an error and so this article will use 824 as the assumed correct total of main-sequence stars

[3] SIMBAD. Alfa Centauri B ja Epsilon Indi.

[4] World Builders Charter College of Education, California State University, Los Angeles. Arkistoitu 29.3.2008. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]