Köyhän taivas
Köyhän taivas on Lapinlahden Lintujen kahdeksas studioalbumi. Se julkaistiin huhtikuussa 1994 ja oli ensimmäinen yhtyeen MTV-Musiikille levyttämä albumi. Suuri osa albumin kappaleista oli jo syksyllä 1993 esitetty televisiosarjassa Lapinlahden Linnut Show.
 |
Tätä artikkelia on pyydetty laatuarvioitavaksi. Keskustelun tavoitteena on varmistaa, että artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Mikäli artikkeli läpäisee arvioinnin, se merkitään joko lupaavaksi artikkeliksi tai hyväksi artikkeliksi. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.
|
| Köyhän taivas Lapinlahden Linnut | ||
|---|---|---|
| ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Äänitetty | 1993–1994 | |
| Studio | MTV-Musiikkistudiot | |
| Julkaistu | huhtikuu 1994 | |
| Formaatti | CD-levy (MTVCD 068) C-kasetti (MTVMC 068) | |
| Tuottaja(t) | Pedro Hietanen Lapinlahden Linnut | |
| Tyylilaji | huumorirock | |
| Kesto | 36.08 | |
| Levy-yhtiö | MTV-Musiikki AXR | |
| Levymerkki | MTV-Musiikki | |
| Listasijoitukset | ||
|
Suomi: 7. (huhtikuu 1994) | ||
| Lapinlahden Lintujen muut studioalbumit | ||
| Grrr! 1992 |
Köyhän taivas 1994 |
Tyttö huutaa hii! 1994 |
| Singlet albumilta Köyhän taivas | ||
|
||
Albumin tuotti pitkäaikainen yhteistyökumppani Pedro Hietanen, mutta tämän osuus oli aiempaa vähäisempi ja taiteellisesta suunnasta vastasivat yhtyeen jäsenet. Musiikki on lähinnä kosketinsoittaja Pekka Hedkrokin säveltämää, mutta myös kitaristi Veli-Pekka ”Puka” Oinonen ja rumpali Hannu Lemola sävelsivät albumille kappaleita. Sanoituksia kirjoittivat kaikki jäsenet, ja tällä kertaa myös Oinonen ja Lemola lauloivat soolokappaleita.
Lama-ajan köyhyyttä käsittelevä Köyhän taivas on Lapinlahden Lintujen tuotannon ainoa konseptialbumi. Yhtyeen äänimaailma modernisoitui albumilla, jonka äänityksissä hyödynnettiin sekvensserejä. Monissa sävellyksissä on konemusiikin vaikutusta ja syntetisaattorimattoja. Uudistuminen jakoi fanien ja yhtyeen jäsenten mielipiteitä: osa piti uutta suuntaa tervetulleena, toiset arvostelivat yhtyettä autenttisuuden menetyksestä. Kaupallisesti albumi menestyi erittäin hyvin ja toi yhtyeelle kolmannen kultalevyn.
Albumin vaiheet
muokkaaTausta
muokkaaRockmusiikkia ja teatteria yhdistellyt ryhmä Lapinlahden Linnut[1] julkaisi 1980-luvun jälkipuoliskolla ja 1990-luvun alussa useita Suomen virallisen listan kärkisijoille nousseita albumeja.[2] Myös yhtyeen Yleisradiolle tekemät TV-sarjat olivat suosittuja.[3] Helmikuussa 1993 yhtye vietti 10-vuotisjuhlaansa. Vanhalla ylioppilastalolla järjestettiin sarja konsertteja, ja niistä koostettu 45-minuuttinen ohjelma esitettiin MTV3-kanavalla.[4] Huhtikuussa tiedotettiin Lapinlahden Lintujen siirtyneen Yleisradiolta MTV3:lle ja suunnittelevan kanavalle uutta sketsiohjelmaa.[5] Edeltäjiensä tapaan siitä tuli katsojien parissa suosittu.[6] Samalla yhtye lähti levy-yhtiö EMIstä ja solmi uuden sopimuksen MTV-Musiikin kanssa. Syynä olivat MTV:n tarjoamat kilpailijoitaan paremmat palkkiot.[7] Käytännön yhteistyöstä vastasi MTV-Musiikin tuotantopäällikkö Ilkka Vainio.[7]
Äänitykset
muokkaaLapinlahden Linnut piti ennen uuden albuminsa äänityksiä taukoa konsertoinnista. Yhtyeen pääasiallinen säveltäjä, kosketinsoittaja Pekka Hedkrok käytti vapaa-ajan uuden äänitysteknologian opetteluun. Se heijastui uusiin sävellyksiin, joissa käytettiin sekvensserejä ja muuta digitaalista teknologiaa.[8] Hedkrok viimeisteli sovitukset kotonaan ennen kuin yhtye äänitti ne studiossa.[9] Myös konserteissa yhtye alkoi soittaa osan kappaleista ohjelmoitujen taustojen päälle.[8]
Köyhän taivas äänitettiin vuoden 1994 alussa MTV:n uudella studiolla Ilmalassa, jossa Lapinlahden Linnut sai käyttöönsä aiempia albumejaan nykyaikaisempaa musiikkiteknologiaa.[8] Yhtyeen edellisten levytysten tapaan Köyhän taivas nauhoitettiin kuitenkin vielä analogisesti.[10] Yhtyeen ilmapiiri oli vielä äänitysten aikaan hyvä. Vainio ei osallistunut studiotyöskentelyyn, sillä hän luotti kokeneen yhtyeen ammattitaitoon. Hän teki kuitenkin jäsenten kanssa yleisempiä suunnitelmia.[7]
Albumin sanoitukset ja sävellykset olivat yhtyeen omaa tuotantoa. Taiteellisina johtajina toimivat perustajajäsenet Timo Eränkö ja Heikki ”Hiski” Salomaa. Vainio oli kirjoittanut sanoituksia useille tuottamilleen esittäjille, muiden muassa Kikalle ja Nylon Beatille, mutta Lapinlahden Lintujen kohdalla hän ei pitänyt sitä tarpeellisena.[7] Pitkäaikainen jäsen Tapio Liinoja osallistui albumin tekemiseen aiempaa vähemmän ja kirjoitti vain kaksi sanoitusta, vaikka oli pitkään ollut yhtyeen taitavimpia kirjoittajia.[11]
Albumin tuotti yhtyeen pitkäaikainen yhteistyökumppani Pedro Hietanen, joka valvoi studiotyöskentelyä ja huolehti aikataulujen noudattamisesta. EMIn aikoihin Hietanen oli ollut mukana myös levy-yhtiön taloudellisessa toiminnassa, mutta ei enää MTV-Musiikilla. Hänen osuutensa jäi siksi aiempaa pinnallisemmaksi, eikä hän osallistunut musiikkia koskevaan päätöksentekoon. Äänittämisestä huolehti lukuisten suomalaisten rockyhtyeiden kanssa työskennellyt Jorma Hämäläinen.[8] Vainion mukaan myös trumpetisti Matti Jaarasella oli tärkeä rooli äänityksissä, sillä tämä toimi ”rakentavana liitoksena vahvojen persoonien välillä”.[7]
Julkaisu
muokkaaKöyhän taivas julkaistiin huhtikuussa 1994.[8] Se ilmestyi CD-levynä ja C-kasettina.[12] Albumin jakelusta ja markkinoinnista vastasi Vainion Audiovox Records.[7] Singleinä julkaistiin albumiraidat ”Siittiöt (Siitosen veljekset)”, ”Köyhän taivas” ja ”Kaivollinen kossua”.[13]
Julkistamistilaisuus järjestettiin Helsingin ravintola Teatrossa huhtikuun 27. päivä. Tilaisuudessa yhtye esiintyi rääsyläisiksi pukeutuneina ja jakoi lähinnä Liinojan kirjoittamaa Köyhän posti -sanomalehteä.[14] Pääkirjoituksessa syytettiin vallanpitäjiä rahanhimosta ja sanottiin näiden etääntyneen tavallisen kansan elämästä.[15] Uutisissa kerrottiin muun muassa Lapinlahden Lintujen ostaneen Tavastia-klubin.[14] Lehti sisälsi myös tietovisan ja sanaristikon, jonka ratkaisijalle luvattiin palkinnoksi maailmanympärimatka yhtyeen jäsenten seurassa.[15]
Musiikki
muokkaaTyylilaji
muokkaaKöyhän taivas nykyaikaisti Lapinlahden Lintujen äänimaailmaa. Kappaleissa käytetään sekvensserejä ja syntetisaattorimattoja, ja soundeissa on vaikutteita elektronisesta musiikista.[8] Oikeat soittimet äänitettiin ohjelmoitujen taustojen päälle.[8] Sanoitukset käsittelevät lama-ajan köyhyyttä, ja Köyhän taivas on Lapinlahden Lintujen julkaisuista lähimpänä konseptialbumia.[16]
Tietoa kappaleista
muokkaaKöyhän taivaalla on 16 kappaletta, enemmän kuin yhdelläkään toisella Lapinlahden Lintujen vain uutta musiikkia sisältävällä albumilla.[17] Kappaleista 12 oli kuultu jo syksyllä 1993 esitetyssä TV-sarjassa Lapinlahden Linnut Show.[8] Aiemmasta poiketen albumi sisälsi lähes kaikki TV-sarjassa esitetyt kappaleet, vaikka monet niistä oli suunniteltu nimen omaan kuvallista toteutusta varten.[18]
Albumin aloittaa Erängön sanoittama ja Hedkrokin säveltämä nimikappale.[19] Monen muun Lapinlahden Lintujen kappaleen tavoin se kertoo elämässään epäonnistuneesta miehestä, joka ei enää jaksa edes yrittää. Köyhä, yksinäinen ja työtön kertojahahmo lohduttautuu tupakalla ja oluella, jotka tarjoavat ”köyhälle köyhän taivaan”.[20] Surumielinen sävellys sai innoituksen Hedkrokin Gambian-matkasta, missä hän tutustui paikalliseen musiikkiperinteeseen ja yhteisöllisiin rumpujensoittotapahtumiin. Hedkrok piti valmiista kappaleesta vaikka olikin tyytymätön kertosäkeen sanavalintoihin rööki ja kalja.[19]
”Siittiöt (Siitosen veljekset)” on Matti Jaarasen sanoittama kappale, joka kertoo hedelmöityksestä siittiöiden näkökulmasta.[14] Miehet kuvataan toinen toisiensa potentiaalisina vihollisina ja miehisyys jo elämän varhaisimpina hetkinä alkavana kilpailuna, jonka voitto ei kuitenkaan tuo pysyvää onnea.[21] Hedkrok piti Jaarasen sanoitusta ”nerokkaana näkökulmana asioihin”.[22] Kappaleesta julkaistulla musiikkivideolla yhtyeen jäsenet juoksevat siittiöiksi ja peniksiksi pukeutuneina vaaleanpunaisessa putkessa. Video herätti televisioesityksensä yhteydessä huomiota.[14]
”Työtön, hullu ja eläkeläinen” on Erängön ja Salomaan sanoitus, joka kertoo yhteiskunnan heitteille jättämistä köyhistä. Alkuperäisessä sanoituksessa toistettiin lausetta ”me tullaan teidät tappamaan”, mutta Hedkrokin ehdotuksesta se muutettiin epämääräisempään muotoon ”me tullaan teitä tapaamaan”. Hedkrokilla oli usein Erängön ja Salomaan kanssa riitaa sanoitusten yksityiskohdista, mutta tässä tapauksessa kaikki pitivät hänen ehdotustaan parempana.[23]
”Perse” on Salomaan sanoittama popkappale, jossa hoetaan kappaleen nimeä 25 kertaa. Salomaata nolotti ilmoittaa Teostolle olevansa kappaleen sanoittaja, mutta Hedkrok kehotti häntä tekemään niin joka tapauksessa. 2000-luvun alussa Salomaa perusteli tekstiä: ”Minua on aina ihmetyttänyt erityisesti naisilla ilmenevä ajatusmaailma, joka liittyy perseeseen. Naiset tarkastelevat omaa persettään, – – naisten perseitä ja – – miesten perseitä. – – Nuorena miehenä oikein yllätyin kuullessani, että naiset ovat kiinnostuneita miesten perseistä.”[24]
”Muna-anjovisvoileipä” on rumpali Hannu Lemolan säveltämä, sanoittama ja sovittama kappale. Se oli hänen ensimmäinen Lapinlahden Linnuille tekemänsä kappale. Lemolan mukaan se ”kannattaa ohittaa ja oikeastaan vaieta kuoliaaksi. Olen varmaan puolivälissä prosessia tajunnut, ettei tästä tule yhtään mitään, mutta vienyt sen silti väkisin loppuun.” Lemola myös laulaa kappaleen kokonaisuudessaan. ”Äidin neuvo” oli vastaavasti kitaristi Veli-Pekka ”Puka” Oinosen ensimmäinen soololaulunumero.[14] Tämä myös sävelsi Lemolan sanoittaman kappaleen.[25] Lapinlahden Linnut -elämäkerturi Timo Rossi (2023) pitää Oinosen ja Lemolan laulusuorituksia ”Lintujen demokraattisen ideologian kannalta pelkästään positiivisina”, vaikka kumpikaan ei ”päässyt varsinaisesti häikäisemään laulun lahjoillaan”.[14]
”Toisemme” on Erängön sanoittama herkkä kappale. Se kertoo köyhästä pienviljelijäpariskunnasta, joka kurjuuden keskellä saa lohtua toistensa rakkaudesta. Oinonen piti kappaletta liikuttavana ja on nimennyt sen suosikikseen albumilta.[19] Kappaleesta tehtiin mustavalkoinen musiikkivideo, jossa Eränkö esitti Venäjän vallankumouksen aikaan elänyttä torpparia ja Minna Turunen torpan emäntää. Ohjaaja ei pitänyt videosta, joka leikattiin pois Lapinlahden Linnut Show’sta. Eränkö olisi halunnut siitä kopion itselleen, mutta filmi oli jo ehditty hävittää.[26]
Päätösraita ”Kaivollinen kossua” on iloinen kappale miesporukan juomingeista. Yhteinen humala kuvataan tasavertaisena ja vapauttavana kokemuksena, jossa kilpailu, valta-asemat ja omistamisen halu hetkeksi katoavat.[27] Sanoituksen kirjoittivat Eränkö ja Salomaa.[28]
Vastaanotto
muokkaaKöyhän taivas menestyi hyvin. Se myi noin 40 000 kappaletta[19] ja toi yhtyeelle kolmannen kultalevyn.[29] Suomen virallisella listalla se pysyi 13 viikkoa ja nousi parhaimmillaan sijalle seitsemän.[2] Nimikappale nousi singlelistan kärkeen Lapinlahden Lintujen ainoana kappaleena.[19]
Lapinlahden Lintujen uudistunut tyyli sai ihailijoilta ristiriitaista palautetta. Hedkrokin mukaan ”muutamat fanit” pitivät modernisoitunutta äänimaailmaa suoranaisena pyhäinhäväistyksenä. Myös jäsenillä oli asiasta eriäviä mielipiteitä. Hedkrokin mukaan muutos tapahtui omalla painollaan, ja hän oli äänimaailmaan tyytyväinen[8] vaikka myönsikin albumin kärsivän epätasaisesta kappalemateriaalista.[30] Lemolan mukaan sekvensserit olivat ”kaksipiippuinen juttu”, joka toi ”Lintujen kappaleisiin enemmän orkestraatiota”.[26] Jaarasen mielestä ”siinä katosi paljon meidän autenttisuudestamme. Tuli tunne massatuotannosta ja tehdasmeiningistä.”[8] Myös Liinojaa ”syntsamatot ja konetouhut vieroksuttivat”. Hän oli lisäksi tyytymätön siihen, että albumille otettiin monia sellaisia kappaleita, jotka oli tarkoitettu vain sketseiksi.[11]
Timo Rossi kirjoittaa elämäkertakirjassaan Miksei asioista puhuta (2023) Köyhän taivaan herättävän vaikutelman siitä, että ”laatu on korvattu määrällä”, eivätkä monetkaan TV-esityksiin tarkoitetut kappaleet ”seiso albumiraitoina omilla jaloillaan”. Esimerkkeinä hän mainitsee raidat ”We Sell You a Dream”, ”Perse”, ”Hehkulamput”, ”Nyt sitä saa” ja ”Mokauksen odottaja”.[31] Jukka Lyytinen nimeää vuonna 2003 julkaistussa elämäkertakirjassaan albumin parhaaksi kappaleeksi ”Toisemme”.[26]
Julkaisun jälkeen
muokkaaTapio Liinoja oli jo pitkään kaivannut pitkää taukoa Lapinlahden Linnuista ja pitkistä konserttikiertueista. Kun muut jäsenet eivät halunneet lopettaa yhtyeen toimintaa edes väliaikaisesti, hän piti ensin puolen vuoden loman vuonna 1993 ja lyhyemmän tauon kesällä 1994.[32] Kummallakin kerralla Liinojaa lomitti Puntti Valtonen.[33] Syksyllä 1994 Liinoja ilmoitti tarvitsevansa pitkää taukoa, mihin muut jäsenet ilmoittivat, että hänen olisi parempi erota yhtyeestä kokonaan. Samoihin aikoihin vaihtuivat myös roudarit, ja esimerkiksi yhtyeelle pitkään työskennellyt Paavo ”Puosu” Liesinen siirtyi musiikkialalta nuoriso-ohjaajaksi. Roudari Antti Kirvesmäen mukaan ”hauskuus alkoi selvästi Linnuissa hiipua ja henki kyynistyä”.[32] Myös Valtonen pani merkille yhtyeen riitaisan ilmapiirin ja Liinojan motivaatio-ongelmat. Hän arveli Lapinlahden Lintujen hajoavan lähitulevaisuudessa eikä ollut kiinnostunut liittymään vakijäseneksi.[34] Jatkuva työnteko oli uuvuttanut sekä muusikot että muun henkilökunnan, ja jäsenten välillä ilmeni kilpailua rahasta ja julkisuudesta. Tunnetuimmat jäsenensä menettäneen yhtyeen suosio kääntyi vähitellen laskuun.[32]
Kappaleet
muokkaaKaikki kappaleet säveltänyt ja sovittanut Pekka Hedkrok, ellei toisin mainita.
|
|
Kokoonpano
muokkaaLapinlahden Linnut
muokkaa- Timo Eränkö – laulu ja saksofoni
- Pekka Hedkrok – laulu, kosketinsoittimet ja bassokitara
- Matti Jaaranen – laulu ja trumpetti
- Hannu Lemola – laulu, rummut ja lyömäsoittimet
- Tapio Liinoja – laulu
- Veli-Pekka Oinonen – laulu, kitarat, vetopasuuna, ukulele, banjo, mandoliini, dobro, baritoniukulele ja basso
- Heikki Salomaa – laulu ja busuki
Muut muusikot
muokkaa- Jorma Hämäläinen – samplet
Tuotanto
muokkaa- Pedro Hietanen – tuottaja
- Lapinlahden Linnut – tuottaja
- MTV-Musiikki – tuotanto
- Jorma Hämäläinen – äänitys ja miksaus (MTV-Musiikkistudiot)
- Matti Jaaranen – kannen suunnittelu
- Hannu Puukko – valokuvat
Lähteet
muokkaa- Järvelä, Timo: Mies ja maskuliinisuus Lapinlahden lintujen rock-lyriikassa. (Suomen kirjallisuuden pro gradu -tutkielma) Tampere: Tampereen yliopisto, 2012. Verkkoversio (PDF) (viitattu 12.12.2024).
- Lyytinen, Jukka: Lapinlahden Linnut. Helsinki: Like, 2003. ISBN 952-471-098-6
- Rossi, Timo: Lapinlahden Linnut. Miksei asioista puhuta. Jyväskylä: Docendo, 2023. ISBN 978-952-382-569-7
Viitteet
muokkaa- ↑ Jokiranta, Jarmo: Lapinlahden tylsät Linnut. Helsingin Sanomat, 25.1.1987, s. 107. Näköislehti, tilaajille. Viitattu 29.2.2024.
- ↑ a b Pennanen, Timo: LAP-LAU Sisältää hitin: Levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla 1960–2018. 2019. Viitattu 10.1.2024.
- ↑ Rossi 2023, s. 170–178, 186–194, 209–212.
- ↑ Rossi 2023, s. 225–226, 228.
- ↑ Rossi 2023, s. 228.
- ↑ Rossi 2023, s. 232.
- ↑ a b c d e f Rossi 2023, s. 233.
- ↑ a b c d e f g h i j Rossi 2023, s. 234.
- ↑ Lyytinen 2003, s. 122; Rossi 2023, s. 234.
- ↑ Rossi 2023, s. 264.
- ↑ a b Rossi 2023, s. 239.
- ↑ Lapinlahden Linnut – Köyhän Taivas Discogs. Viitattu 20.12.2024. (englanniksi)
- ↑ Rossi 2023, s. 384.
- ↑ a b c d e f Rossi 2023, s. 237.
- ↑ a b Rossi 2023, s. 238.
- ↑ Järvelä 2012, s. 61.
- ↑ Rossi 2023, s. 381–384.
- ↑ Rossi 2023, s. 233–234, 239.
- ↑ a b c d e Rossi 2023, s. 236.
- ↑ Järvelä 2012, s. 21.
- ↑ Järvelä 2012, s. 20–21.
- ↑ Lyytinen 2003, s. 132.
- ↑ Rossi 2023, s. 236–237.
- ↑ Lyytinen 2003, s. 134.
- ↑ ”Äidin neuvo” (Köyhän taivas). Lapinlahden Linnut, MTV-Musiikki, 1994.
- ↑ a b c Lyytinen 2003, s. 122–123.
- ↑ Järvelä 2012, s. 47.
- ↑ ”Kaivollinen kossua” (Köyhän taivas). Lapinlahden Linnut, MTV-Musiikki, 1994.
- ↑ Tilastot: Lapinlahden Linnut Musiikkituottajat. IFPI Finland. Arkistoitu 10.5.2019. Viitattu 6.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Rossi 2023, s. 256.
- ↑ Rossi 2023, s. 234–236.
- ↑ a b c Rossi 2023, s. 238–241.
- ↑ Rossi 2023, s. 227, 239.
- ↑ Rossi 2023, s. 229.
