Justina Robson
Justina Louise Alice Robson (s. 11. kesäkuuta 1968 Leeds[1]) on brittiläinen tieteiskirjailija. Romaaneissaan Robson pohtii usein todellisuuden ja ihmisyyden luonnetta. Hänen hahmonsa etsivät usein omaa minuuttaan. Teoksissaan hän on yhdistänyt yksityiskohtaista ihmiskuvausta ja kirjoitusajankohdan tieteellisiä teorioita, kuten kvanttimekaniikkaa, tekoälyä, nanokoneita ja meemiteoriaa.[2]
| Justina Robson | |
|---|---|
 Justina Robson vuonna 2011. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. kesäkuuta 1968 Leeds |
| Kansalaisuus | brittiläinen |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | englanti |
| Tyylilajit | tieteiskirjallisuus |
| Esikoisteos | Silver Screen (1999) |
| Aiheesta muualla | |
| justinarobson.co.uk | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kirjallinen ura
muokkaaRobson syntyi Yorkshiressa ja opiskeli kielitiedettä ja filosofiaa Yorkin yliopistossa.[3] Robsonin ensimmäinen novelli ilmestyi vuonna 1994. Hänen esikoisromaaninsa, kyberpunk-vaikutteinen Silver Screen ilmestyi 1999. Teos oli ehdokkaana British Science Fiction-, Arthur C. Clarke- ja Philip K. Dick -palkintojen saajaksi.[2]
Vuonna 2000 julkaistu Mappa Mundi -romaani oli Clarke-palkinnon lyhytlistalla. Kirjan teema on tietoisuuden olemus. Robson kysyy, ovatko minuus ja vapaa tahto harhoja, tarinoita joita ihmiset sepittävät itselleen ja voitaisiinko ihmiskunnan meemikentästä poistaa haitalliset meemipleksit kuten uskonto ja rasismi.[2]
Romaani Natural History (2003) oli BSFA- ja Dick-ehdokkaana. Myös tämä romaani käsittelee inhimillisyyden määrittelyä ja todellisuuden tulkintaa. Kirjan kuvaamassa kaukaisessa tulevaisuudessa ihmiskunta on jakautunut kahtia. Vanhoiksi apinoiksi kutsutut ihmiset ovat pysyneet lähes nykyisenkaltaisina, vaikka osa onkin tehostanut itseään erilaisilla tekniikoilla. Muokatut ovat puolestaan erilaisia keinotekoisesti synnytettyjä ihmisiä. Kriitikko Toni Jerrmanin mukaan Robson ”onnistuu ensimmäisessä avaruusoopperassaan niin hyvin, että vastaavaa on totuttu näkemään vain Iain M. Banksilta tai M. John Harrisonilta”.[2]
Living Next-Door to the God of Love (2005) oli BSFA-ehdokkaana. Teosta arvioitiin hyvin kunnianhimoiseksi mutta liiankin rönsyileväksi. Kuten Robsonin edellisessäkin kirjassa, juonelle keskeistä on M-teoria, joka pyrkii yhdistämään kvanttimekaniikan ja Einsteinin suhteellisuusteorian yhtenäisteoriaksi. Tässä selitysmallissa kaikkeus koostuu yhdestätoista ulottuvuudesta.[2]
Viihteellinen ja toiminnallinen romaani Aitoa peliä (2006) aloitti viisiosaisen Kvanttipainovoima-sarjan.[2][4] Robsonin novellikokoelma Heliotrope ilmestyi 2011. Romaani Glorious Angels (2015) oli BSFA-palkintoehdokkaana. Viimeisin romaani The Switch ilmestyi vuonna 2018.[5]
Robson vieraili Suomessa Finncon-tapahtuman kunniavieraana vuonna 2006.[2] Hän asuu pohjoisessa Englannissa ja hänen perheeseensä kuuluu mies ja kolme lasta.[3]
Teoksia
muokkaaRomaanit
muokkaa- Silver Screen. London: Macmillan, 1999. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- Mappa Mundi. London: Macmillan, 2001. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- Natural History. London: Macmillan, 2003. ISBN 978-0-333-90745-0
- Living Next-Door to the God of Love. London: Macmillan, 2005. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- Glorious Angels. London: Gollancz, 2015. ISBN 978-0-575-13401-0
- The Switch. London: Gollancz, 2018. ISBN 978-0-575-13407-2
Novellikokoelma
muokkaa- Heliotrope. Greenwood: Ticonderoga Publications, 2011. ISBN 978-0-9807813-3-5
Kvanttipainovoima-sarja
muokkaa- Keeping It Real. London: Gollancz, 2006. ISBN 0-575-07861-8 Suom. Aitoa peliä. (Suomentanut Mika Renvall) Helsinki: Jalava, 2013. ISBN 978-951-887-472-3
- Selling Out. London: Gollancz, 2007. ISBN 0-575-07863-4 Suom. Panoksena sielu. (Suomentanut Kaisa Ranta) Helsinki: Jalava, 2014. ISBN 978-951-887-493-8
- Going Under. London: Gollancz, 2008. ISBN 0-575-07866-9
- Chasing the Dragon. London: Gollancz, 2009. ISBN 978-1-59102-746-1
- Down to the Bone. London: Gollancz, 2011. ISBN 978-0-575-08565-7
Lähteet
muokkaa- ↑ Summary Bibliography: Justina Robson ISFDB. Viitattu 24.6.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Jerrman, Toni: Justina Robson: Tietoisuus on kertomus, jota sepitämme itsellemme. Tähtivaeltaja, 2/2006.
- ↑ Soikkeli, Markku: Tieteis-fantasiaa todellisuuden rajamailta (arkistoitu sivu) Aamulehti. 7.6.2013. Arkistoitu 27.6.2013. Viitattu 14.2.2016.
- ↑ Robson, Justina: Books justinarobson.co.uk. Viitattu 24.6.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kotisivut. (englanniksi)
- DuMond, Lisa: A Conversation With Justina Robson. The SF Site 2001. (englanniksi)
- Morgan, Cheryl: Interview: Justina Robson (Arkistoitu – Internet Archive). Strange Horizons 21.4.2003. (englanniksi)