Juhana III

Juhana III (ruots. Johan III, ennen kuninkaaksi tuloa Juhana Herttua, 20. joulukuuta 1537 – 17. marraskuuta 1592) oli Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592. Hän oli myös Suomen herttua vuosina 1556–1563. Juhana otti itselleen 1581 arvonimen Suomen suuriruhtinas.

Juhana III
Juhana III. Johan Baptista van Utherin maalaus vuodelta 1582. Kuningas on pukeutunut viimeisimmän espanjalaisen hovimuodin mukaisesti.
Suomen herttua
Valtakausi	1556 – 1563
Edeltäjä	Pentti Algotinpoika
Seuraaja	Juhana nuorempi
Ruotsin kuningas
Valtakausi	30. syyskuuta 1568 – 17. marraskuuta 1592
Kruunajaiset	10. heinäkuuta 1569
Edeltäjä	Eerik XIV
Seuraaja	Sigismund
Syntynyt	20. joulukuuta 1537 Stegeborg, Ruotsi
Kuollut	17. marraskuuta 1592 (54 vuotta) Tukholma, Ruotsi
Puoliso	Katariina Jagellonica Gunilla Bielke
Lapset	Elisabet Sigismund Anna Vaasa Juhana nuorempi
Suku	Vaasa
Isä	Kustaa Vaasa
Äiti	Margareeta Leijonhufvud
Uskonto	luterilainen
Nimikirjoitus

Suomen herttua

Rekonstruktio Juhanan Suomen ruhtinaana käyttämästään vaakunasta. Vaakunan alaosassa kuvattuna Pohja-Suomen ja Etelä-Suomen vaakunat.

Laajeneva herttuakunta

Juhana III:n isä Kustaa Vaasa perusti vuonna 1556 kolme melko itsenäistä herttuakuntaa, Itä-Götanmaan, Södermanlannin ja "Suomen", joka käsitti Turun ja Kokemäenjoenkartanon linnaläänin (Satakunnan historiallinen maakunta) sekä Ahvenanmaan ja hieman myöhemmin myös läntisen Uudenmaan. Suomen herttuaksi tuli Juhana, joka hallitsi lisäksi koko Suomea käskynhaltijana, 27. kesäkuuta 1556. Kuninkaan käskyn mukaan läänitykseksi myönnettiin Turun lääni ja Ahvenanmaa niin, että hän ja hänen miespuoliset jälkeläisensä saavat nauttia, käyttää ja pitää mainittua lääniä oikeuksineen ja vuotuisine veroineen ilman mitään poikkeusta'. 29. kesäkuuta 1556 Juhana määrättiin käskynhaltijaksi myös muuhun osaan Suomea, joka ei kuulunut hänen aikaisemmin määrättyyn herttuakuntaansa. Kuningas laajensi herttuakuntaa muuhun osaan Suomea 7. syyskuuta 1557 tehtyään sinne tarkastusmatkan. Kokonaisuuteen kuului siitä alkaen Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Raaseporin lääni sekä Vihdin ja Lopen pitäjät. Häme, Savo, Pohjanmaa ja Karjala eivät siis kuuluneet herttuakuntaan.

Juhana-herttua, asui vakituisesti Turun linnassa 1556–1563, ollen ilmeisesti ainoa Ruotsin kuningas joka on asunut Suomessa

Juhanan lasten äiti ja puoliso

Kaarina Hannuntytär, Juhanan vihkimätön vaimo, synnytti Juhana-herttualle neljä lasta. Juhana kuitenkin halusi naimisiin Puolan kuninkaan sisaren Katariina Jagellonican kanssa. Katariina oli Puolan mahdollisen tulevan kuninkaan äitinä poliittisista syistä haluttu puoliso ja häntä kosi tuloksetta myös Venäjän tsaari Iivana IV Julma. Avioliitto ei Juhanan veljelle, kuningas Eerik XIV:lle sopinut, sillä Ruotsi oli samaan aikaan valmistautumassa sotaan Puolaa vastaan. Avioliitto kuitenkin toteutui 4. lokakuuta 1562, kun Juhana ja Katariina menivät naimisiin Vilnassa. Katariina tuli Suomeen, ja Kaarina Hannuntytär sai vetäytyä Vääksyn kartanoon Kangasalle.

Katariina Jagellonica Turun renessanssilinnan emäntänä

Juhana ja italialaisia sukujuuria ja kontakteja omannut Katariina kehittivät Turun linnan arkkitehtuuria ja muodostivat sinne pienimuotoisen renessanssihovin taideteoksineen, hienoine sisustuksineen ja muodikkaine juhlineen. Juhanan ja Katariinan loisteliaalla hovilla lienee ollut kauaskantoinen vaikutus Suomen kulttuuriin, vaikka sitä kestikin alle vuoden. Tästä ajasta on säilynyt romanttissävyinen muistoperinne, jota käsittelee muun muassa Eino Leinon runokokoelma Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja.

Ulkopoliittinen riita kuninkaan kanssa Puolasta

Kun Juhana tuntui tekevän omaa ulkopolitiikkaansa Puolan kuninkaan kanssa, kärjistyivät Juhanan välit veljeensä, Ruotsin kuninkaaseen 1563 niin, että valtiopäivät tuomitsivat hänet kuolemaan ja menettämään asemansa. Juhana yritti taivutella suomalaisia puolelleen, mutta suurin osa ylhäisaatelistosta pysyi kuninkaan puolella, joten kun Eerik XIV tuli Suomeen kymmenen tuhannen miehen kanssa, oli Juhanalla puolellaan vain 1200 miehen joukko. Eerik XIV miehitti Turun ja piiritti Turun linnaa ampuen sitä tykeillä. Juhana antautui ja vietiin vaimoineen vangiksi Tukholmaan. Juhanan Turun linnaan keräämät taideaarteet ryöstettiin ja vietiin Ruotsiin, eikä niitä koskaan palautettu. Useita Juhanan puolella toimineita mestattiin, mutta Juhanan ja Katariinan henki säilyi antautumisehtojen mukaisesti. Vankeusaikana syntyi Juhanan ja Katariinan poika Sigismund. Vankeuden aikana Iivana IV vielä ehdotti Katariina Jagellonican luovuttamista Venäjälle.

Ruotsin kuningas

Juhana III:n sinetti vuodelta 1571.

Juhana III:sta tuli Ruotsin kuningas 1568, kun aateliston kapina kaatoi mielenterveydeltään horjuneen kuningas Eerik XIV:n. Vuonna 1569 Juhana antoi asetuksen aateliston privilegioista, joiden mukaan aatelinen ei menettänyt säätyoikeuksiaan, vaikka ei pystyisikään suorittamaan ratsupalvelustaan. Tämä vähensi rikkaiden tilallisten mahdollisuuksia nousta aatelissäätyyn ja teki aateliston aiempaa sulkeutuneemmaksi.

Venäjän ja Ruotsin välille syttyi vuonna 1570 neljännesvuosisadan mittainen sota, pitkä viha. Vangittu Eerik XIV katsottiin tilanteessa uhkaksi, häntä siirreltiin vankipaikasta toiseen ja tuomittiin Juhanan aloitteesta lopulta kuolemaan, joka toteutettiin ilmeisesti myrkyttämällä 1577. Ruotsalaiset valtasivat 1581 Narvan, ja vuonna 1583 solmittiin välirauha. Lopullista rauhaa Juhanan kaudella ei kyetty solmimaan, koska aluelaajennuksia hamunnut Juhana vastusti sitä. Katariina Jagellonica kuoli vuonna 1583, ja Juhana solmi uuden avioliiton Gunilla Bielken kanssa. Juhanan kanssa jo aiemmin ristiriidoissa ollut Kaarle-herttua arvosteli liittoa, mikä antoi Juhanalle syyn toimia tätä vastaan ja kaventaa tämän valtaoikeuksia.

Juhanan pojasta Sigismundista tuli vuonna 1587 Puolan kuningas. Juhana toivoi Sigismundin tulevan Ruotsinkin kuninkaaksi ja palaavan Ruotsiin, mitä suuri osa ylhäisaatelistosta Kaarle-herttuan johdolla vastusti, sen sijaan valtakunnanmarski Klaus Fleming puolsi Sigismundin kuninkuutta. Peläten ruotsalaisten vastustusta tämä kuitenkin päätti jäädä Puolaan. Juhana kohdisti ylhäisaatelistoon rankaisutoimia, kuten aatelisetuoikeuksien muuttamista siten, että aateliston alempien kerrosten valta lisääntyi ylempien kustannuksella. Vuonna 1590 säädettiin uusi kruununperimysjärjestys, jonka mukaan Eerik XIV:n sukuhaara menetti oikeutensa kruunuun ja kuninkuus saattoi periytyä myös naispuolisen linjan kautta. Palkkioksi tuestaan Klaus Flemingistä tuli 1591 Suomen käskynhaltija. Juhana kuoli 1592. Turussa ollessaan Juhana opetteli jonkin verran suomen kieltä, ja hän pystyi jossain määrin keskustelemaan myös talonpoikien kanssa vastoin isänsä Kustaa Vaasan neuvoa. Hänen kerrotaan pitäneen puheenkin suomen kielellä.

Muiston vaaliminen Suomessa

Juhana Herttuan patsas raatihuoneen edustalla.

Suomessa Juhanan muistoa vaalitaan erityisesti Porissa, jossa julkistettiin vuonna 2008 Porin kaupungin 450-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä Porin kaupungin perustajan Juhana Herttuan kokovartalopatsas. Patsas sijaitsee Porin raatihuoneen edustalla. Kaupungissa toimi aiempina vuosina monen vuosikymmenen ajan Hotelli Juhana Herttua. Kaupungissa toimii nykyään liikekeskus Herttuantori.

Porin Itätullin kaupunginosassa on Juhana Herttuankatu, ja Juhanan mukaan nimettyjä katuja on myös Turussa satama-alueella Juhana Herttuan puistokatu ja Helsingin Koskelassa Juhana Herttuan tie.

Turussa toimi vuosina 1959–2013 Juhana Herttuan yhteiskoulu ja sittemmin ilmaisutaidon lukio, jonka nimi oli Juhana Herttuan lukio.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juhana III Wikimedia Commonsissa

• Ylikangas, Heikki: Juhana III (1537–1592) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.6.2000 (päivitetty 22.9.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• Louise Stjernströmin (Carl Blinkin) teokset Eerik XIV ja Juhana III: I: Veljesviha ja II: Pimeys vapaasti ladattavina e-kirjoina Project Gutenbergiltä.