Juditin kirja
Juditin kirja (m.kreik. Ἰουδίθ, Iūdith) on deuterokanonisiin kirjoihin eli Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluva kirja, joka on mukana Septuagintassa sekä katolisessa ja ortodoksisessa Raamatussa. Se ei kuulu juutalaiseen Raamattuun Tanakiin eikä varsinaiseen protestanttisten Raamattujen kaanoniin.
| Juditin kirja | |
|---|---|
| Ἰουδίθ | |
| Raamattu Vanha testamentti Deuterokanoniset kirjat |
|
 Judit leikkaa Holoferneen pään irti. Caravaggion maalaus noin vuodelta 1598. |
|
| Synty ja käyttö | |
| Ajoitus | 100-luku eaa. |
| Käyttäjä |
katolinen kirkko ortodoksinen kirkko |
| Teksti | |
| Alkukieli | heprea tai muinaiskreikka |
| Alkuperä | Septuaginta |
| Lyhenne | Judit |
| Lukuja | 16 |
Kirjassa kerrotaan, kuinka juutalainen leski Judit pelastaa kansansa, jonka vihollisarmeija yritti tuhota päällikkönsä Holoferneen johdolla. Rukoiltuaan Judit lähti neuvottelemaan Holoferneen kanssa, mutta samalla hän houkutteli tämän juomaan niin paljon viiniä, että tämä menetti tajuntansa, jolloin Judit onnistui katkaisemaan tämän kaulan.
Tausta
muokkaa
Kirja on todennäköisesti kirjoitettu 100-luvulla eaa.[1] Se kehottaa juutalaisia pitäytymään Mooseksen lain noudattamisessa. Kirjan alkuperäinen kieli on joko heprea tai muinaiskreikka.
Monet tutkijat pitävät kirjaa nykyään epäluotettavana historiankuvauksena, koska sen katsotaan sisältävän useita anakronismeja.[1] Nebukadnessar mainitaan Assyrian kuninkaana,[2] joka olisi hallinnut sen jälkeen, kun juutalaiset olivat palanneet Babylonin vankeudesta,[3] vaikka todellisuudessa Nebukadnessar oli juuri se Babylonian kuningas, joka pakotti juutalaiset muuttamaan.[4] Todennäköisesti sen kirjoittamiseen on osaltaan antanut aiheen seleukidien hallinto ja sen lopettanut makkabilaiskapina vähän ennen kirjan kirjoittamista.[1]
Merkitys ja vaikutus
muokkaaVaikka Juditin kirja on epähistoriallinen, sitä voidaan pitää historiallisena romaanina. Martti Luther ei pitänyt sitä Raamatun kaanoniin kuuluvana, mutta kylläkin ”hengellisenä, pyhänä satuna”, ja arveli, että sen kirjoittaja oli tarkoituksella sijoittanut tarinaan aika- ja nimivirheitä, jotta lukija ymmärtäisi sen sellaiseksi. Hänen mukaansa Judit, jonka nimikin tarkoittaa juutalaista naista, merkitsee vertauskuvallisesti koko juutalaiskansaa. Lisäksi hän piti sitä Viisauden kirjan ajatuksia havainnollistavana näytelmäsovelluksena.[1]
Judit ja Holofernes ovat olleet suosittu aihe kuvataiteissa ja myös kirjallisuudessa. Tarinaan viittaa myös isä Hieronymus Zachris Topeliuksen romaanissa Välskärin kertomuksia yrittäessään saada Regina von Emmeritziä murhaamaan Kustaa II Aadolfin.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e ”Juditin kirja, johdanto”, Kuusi apokryfikirjaa, käännösehdotus, s. 53–55. Helsinki: Apokryfikirjojen käännöskomitea, Kirkkohallituksen monistamo, 2006. ISBN 951-789-136-9 Teoksen verkkoversio.
- ↑ ”Judit 1:1, Nebukadnessarin sota Arpaksadia vastaan”, Kuusi apokryfikirjaa, käännösehdotus, s. 56. Helsinki: Apokryfikirjojen käännöskomitea, Kirkkohallituksen monistamo, 2006. ISBN 951-789-136-9 Teoksen verkkoversio.
- ↑ ”Judit 17:19, Neuvottelu Holoferneksen leirissä”, Kuusi apokryfikirjaa, käännösehdotus, s. 65–66. Helsinki: Apokryfikirjojen käännöskomitea, Kirkkohallituksen monistamo, 2006. ISBN 951-789-136-9 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Otavan iso Fokus, 1. osa (A–El), s. 307. (Hakusana ”Baabelin vankeus”) Otava, 1973. ISBN 951-1-00273-2
Kirjallisuutta
muokkaa- ”Juditin kirja”, Vanhan testamentin apokryfikirjat. (Toimituskunta: Juhani Pihkala ym. 2. korjattu painos (1. painos 2009)) Helsinki: Kirjapaja, 2010. ISBN 978-951-607-780-5
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juditin kirja Wikimedia Commonsissa
- Juditin kirja – apokryfikirjojen käännöskomitean käännösehdotus 2003
- Finbible Apokryfikirjat 1642, 1776 ja 1938 erikseen ja rinnakkain sekä suomalaiset Raamatunkäännökset 1933/38, 1776, 1642 ja Se Wsi Testamentti 1548 ja Vanha Testamentti 1552, niiltä osin kuin se on käännetty.
- Catholic Encyclopedia: Book of Judith (englanniksi)