Jean Aumer

Jean-Louis Aumer (21. huhtikuuta 1774 tai 1776, Strasbourg – heinäkuu 1833, St-Martin-en-Bosc) oli ranskalainen balettitanssija ja -koreografi. Vuodet 1791–1792 hän oli Lontoossa Jean Daubervalin opetuksessa. Sen jälkeen hän tanssi kaudet 1794 ja 1795 ensin Jean-Georges Noverren balettiseurueessa ja sitten King's Theatre -teatterissa. Ensiesiintymisensä hän teki vuonna 1798 Pariisin oopperassa.

Jean Aumer vuonna 1815.

Vuonna 1804 Aumer aloitti balettimestarin työnsä niinikään Pariisissa. Hän ohjasi useita Daubervalin töitä, kuten La Fille mal gardéeta, ja kirjoitti omia balettejaan. Hänen tyylinsä seuraili läheisesti Daubervalin toimintabaletille kehittämiä periaatteita, ja hänen töissään olikin paljon dramatiikkaa. Osa hänen baleteistaan saavutti hyvinkin paljon menestystä, ja esimerkiksi Les Amours d'Antoine et de Cléopâtre teki Westfalenin kuninkaaseen Jérome Bonaparteen niin suuren vaikutuksen, että hän kutsui Aumerin vuonna 1809 balettimestariksi Kasselin hoviteatteriin. Sen jälkeen Aumer teki töitä vielä Lyonissa ja Wienissä, kunnes hän vuonna 1820 muutti takaisin Pariisiin. Hän kirjoitti uusia baletteja, jotka saivat kuitenkin osakseen arvostelua eivätkä menestyneet. Aumer jäi eläkkeelle vuonna 1831 ja kuoli kaksi vuotta myöhemmin.

Baletteja

• Les Deux Créoles (1806)
• Les Amours d'Antoine et de Cléopâtre (1808)
• La Belle au bois dormant (1829)
• Manon Lescaut (1830)