Jean-Baptiste Biot
Wikimedia-luokka
Jean-Baptiste Biot (21. huhtikuuta 1774 – 3. helmikuuta 1862)[1] oli ranskalainen fyysikko ja matemaatikko, joka tutki magnetismia ja kehitti menetelmiä sokeriliuosten analyysiin. Biot oli Louis-Joseph Gay-Lussacin mukana ensimmäisellä tieteellisellä kuumailmapallolennolla vuonna 1804.[1]
| Jean-Baptiste Biot | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. huhtikuuta 1774 Pariisi |
| Kuollut | 3. helmikuuta 1862 (ikä 87) Pariisi |
| Kansalaisuus | ranskalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | École polytechnique |
| Väitöstyön ohjaaja | Gaspard Monge |
| Instituutti |
Beauvaisin yliopisto Collège de France |
| Tutkimusalue |
fysiikka matematiikka kemia |
| Tunnetut työt | Biot’n ja Savartin laki |
 Nimikirjoitus |
|
Biot opiskeli École polytechniquessa. Hän sai matematiikan professorin viran Beauvaisin yliopistosta vuonna 1787, ja kolme vuotta myöhemmin matemaattisen fysiikan professorin viran Collège de Francesta. Hänet valittiin Ranskan tiedeakatemiaan vuonna 1803 ja Ranskan akatemiaan vuonna 1856.[1]
Biot ja Félix Savart julkaisivat vuonna 1820 Biot’n ja Savartin lain, joka osoittaa sähkövirtaa ympäröivän magneettikentän riippuvuuden etäisyydestä johtimesta.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Jean-Baptiste Biot Encyclopaedia Britannica. Viitattu 26.6.2018.
Aiheesta muualla
muokkaa- University of St Andrews, Scotland: Jean Baptiste Biot (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)