Jaala
Jaala on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Kymenlaakson maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asui lakkautushetkellä 1 855 ihmistä[2], ja sen pinta-ala oli 563,54 km², josta 130,83 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 4,29 asukasta/km². Jaala oli väkiluvultaan Suomen 350. suurin eli 66. pienin ja Kymenlaakson pienin kunta 31. joulukuuta 2008 eli kunnan lakkautushetkellä.[4]
| Jaala | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kouvola |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Näkymä Pyhäjärvelle kirkolta. |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Kymenlaakson maakunta |
| Seutukunta | Kouvolan seutukunta |
| Kuntanumero | 163 |
| Hallinnollinen keskus | Jaalan kirkonkylä |
| Perustettu | 1879 |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Kouvola Anjalankoski Elimäki Kuusankoski Valkeala Jaala |
| – syntynyt kunta | Kouvola |
| Pinta-ala |
563,54 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 432,71 km² |
| – sisävesi | 130,83 km² |
| Väkiluku |
1 855 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 4,29 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 13,1 % |
| – 15–64-v. | 62,1 % |
| – yli 64-v. | 24,8 % |
Jaala, Anjalankoski, Elimäki, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala liittyivät yhdeksi suurkunnaksi vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimeksi tuli Kouvola ja asukasluvuksi lähes 90 000.[5]
Jaalan naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Heinola, Iitti, Kuusankoski, Mäntyharju ja Valkeala.
Nykyään Jaala on yksi Kouvolan kuudesta suuralueesta. Vuonna 2017 väkiluku oli 1 626.[6]
Väestö
muokkaaVäestönkehitys
muokkaaVuoden 2015 väkiluku koskee nykyistä Jaalan suuraluetta, joka kattaa kokonaan entisen Jaalan kunnan alueen.
Taajamat
muokkaaVuoden 2000 lopussa Jaalassa oli 1 977 asukasta, joista 857 asui taajamassa, 1 115 haja-asutusalueilla ja 5:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Jaalan taajama-aste oli 43,5 %.[8] Kunnassa oli vain yksi taajama, Jaalan kirkonkylä.
Liikenne
muokkaaKantatie 46 kulkee kunnan läpi. Jaalan kirkonkylässä pysähtyy Jyväskylän ja Kotkan välisiä pikavuoroja. Kunnan alueella sijaitsevat Rautkosken tienhaaran ja Uimilan pikavuoropysäkit kantatie 46:lla.
Talous
muokkaaElinkeinojakauma:
- Maa- ja metsätalous 44 %
- Teollisuus 9,77 %
- Palvelut 40,9 %
- Muut 5,33 %
Jaalassa sijaitseva Verlan tehdasmuseo, entinen puuhiomo ja pahvitehdas, on UNESCOn Maailmanperintöluettelossa. Jaalassa on vapaa-ajanasuntoja 3 057 kappaletta.
Historia
muokkaaKartanotaloutta Jaalassa ovat edustaneet Haverin, Ilonojan ja Vuorilahden kartanot.
Jaalan hautausmaalle on pystytetty muistokivi Uimilan taistelussa 18. huhtikuuta 1918 kaatuneille kolmelle suojeluskuntalaiselle.
Suomen sisällissodan aikana 28. huhtikuuta 1918 käytiin Jaalan Mäkelän kylän laidalla taistelu, jossa kapteeni Veselov yritti hyökätä puolentoistasadan sotilaan voimalla punakaartia vastaan. Kymmentuntisen kamppailun jälkeen joukot vetäytyivät Huhdasjärvelle tuloksetta. Kaatuneita oli 37, joista 14 haudattiin taistelukentälle. Huhdasjärven ja Vesalan kylistä Mäkelän kylään johtavan tien varrelle Jaalan suojeluskunta ja Jaalan Lotta Svärd hankkivat 14 kentälle haudatun suojeluskuntalaisen muistoksi kiven, joka paljastettiin 28. huhtikuuta 1920, kaksi vuotta taistelun jälkeen.
Kylät
muokkaaTässä on lueteltu Jaalan rekisterikylät. Niiden perässä on niihin kuuluvat osakylät tai merkittävän kokoiset alueet. Jaalassa oli 14 rekisterikylää.
Jaalassa syntyneitä tai vaikuttaneita
muokkaa- Pedro Hietanen (1949 Jaala – 2023), muusikko, kapellimestari, tuottaja sekä televisio- ja radioesiintyjä
- Piia Keto, suomalainen tekstiilisuunnittelija ja kuvittaja
- Dagmar Klami (1899 Jaala – 1956), lausuntataiteilija ja runoilija
- Carl Edvard Krook (1823 Jaala – 1887 Varsova), Venäjän keisarillisen armeijan kenraalimajuri
- Tapani Lemminkäinen (1912 Jaala – 1971), kuvataiteilija, taidegraafikko, piirtäjä, kirjailija ja taidearvostelija
- Sulo Nykänen (1894 Pietari – 1941 Tallinna), Jaalan lentävän osaston johtaja valkoisten puolella Suomen sisällissodassa
- Saara Röyhy (1852 Jaala – 1934 Jaala), amerikansuomalainen kirjailija ja New Yorkin Uutisten toimittaja
- Esko Salminen (historiantutkija) (1937 Jaala – 2013 Espoo), professori ja lehdistöhistorian tutkija
- Eero Syvänoja (1926 Jaala – 2022 Helsinki), graafinen suunnittelija.
- Aapo K. Tulkki (1921 Jaala – 2011 Helsinki), mainosalan yrittäjä
Kulttuuri
muokkaaMurre
muokkaaJaalan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Jaalan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmään.[9]
Ruokakulttuuri
muokkaaJaalan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kalasoppa, liutuloota eli peruna-lihalaatikko ja tikkutollo eli marjamämmi.[10]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain kunkin tilastovuoden aluejaolla, 2003–2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pohjois-Kymenlaaksoon uusi suurkunta 12.11.2007. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 1.12.2024.
- ↑ Täsmennys: Jaalan asukasluku viittasi kirkonkylään Kouvolan Sanomat. 8.1.2019. Viitattu 26.7.2019.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ [1]
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 100. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jaala Wikimedia Commonsissa
- Kykkänen, Valtteri: Jaalassa viljeltiin tattaria tuhansia vuosia luultua aiemmin 25.4.2013. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 1.12.2024.