J. J. F. Perander

suomalainen filosofi

Johan Julius Frithiof Perander (15. marraskuuta 1838 Lohtaja28. joulukuuta 1885 Helsinki) oli suomalainen filosofi, professori ja kirjailija.[1]

J. J. F. Perander
Henkilötiedot
Syntynyt15. marraskuuta 1838
Lohtaja, Suomi
Kuollut28. joulukuuta 1885 (47 vuotta)
Helsinki, Suomi
Ammatti filosofi, professori, kirjailija ja valtiopäivämies
Vanhemmat Johan Perander ja Charlotta Haraldsdotter Nauklér

Henkilöhistoria

muokkaa

Peranderin vanhemmat olivat kappalainen Johan Perander ja Charlotta Haraldsdotter Nauklér. Hän pääsi ylioppilaaksi 1858 Kuopiosta ja valmistui filosofian maisteriksi 1864, lisensiaatiksi 1878 ja tohtoriksi 1879. Peranderin ensimmäinen väitöskirja vuodelta 1870 käsitteli Hegelin valtiokäsitettä. Hän teki vielä 1878 väitöskirjan Aristoteleen ihannevaltiosta ja 1883 kolmannen väitöskirjan Johann Friedrich Herbartin kasvatusfilosofiasta.[1]

Perander toimi Helsingin yliopistossa 1870–1879 filosofian dosenttina, 1880–1884 käytännöllisen filosofian ylimääräisenä professorina ja 1884–1885 pedagogiikan ja didaktiikan professorina. Hän opetti myös Helsingin normaalikoulussa ja suomalaisessa alkeisopistossa latinaa, kreikkaa, suomea, filosofiaa ja psykologiaa. Perander käsitteli kirjoituksissaan anarkistifilosofi Pierre-Joseph Proudhonia (Yhteiskunta uutena aikana, 1866), Adam Smithin yhteiskuntateorioita sekä John Stuart Millin yhteiskunnallista filosofiaa (J. S. Millin yhteiskunnallinen filosofia, 1879).

Peranderin vuonna 1866 Kirjallisessa kuukausilehdessä julkaisema artikkeli Yhteis-kunta uutena aikana oli ensimmäinen merkittävä suomenkielinen filosofinen kirjoitus. Otteina tästä kirjoituksesta kaksi näytettä:

"Ihmisen elämän pyrkimys jakaantuu moniin kohtiin, joissa on jokaisessa erityiset voimansa ja asetuksensa. Yhteis-kunnan elämä on laadultaan toinen, kuin perheen, valtion ja kirkon elämä. Valtiossa kansa havaitsee asemansa maailman historiassa toisia kansoja kohden. Valtiossa siis emme taistele toinen toisemme rinnalla, vaan olemme yhtyneet samaan olentoon, jonka syvissä helmoissa nautitsemme maailmallisen elämän suurimpia ihastuksia. Yhteiselämässä sitä vastoin juuri tämä taisteleminen on näkyvin kohta. Sillä tämän elämän ainehina on omaisuus, työ ja hankinto."

"Franskan vallan-kumouksen jälkeen yhteiskunnallinen olento on, erkanemalla kansojen muista oloista, ahkerasti pyrkinyt näyttämään erityistä luontoansa ja voimaansa. Että tämä olento etenkin tällä ajalla paljasti itsensä, siihen on syynä se että kumouksen kautta oikeuden tunnot tempaisivat itsensä erilleen kansain tapojen tunnoista. Tätä oikeuden-istuntoa on yhteiselämä varsin lähellä. Perhe-elämä ihanuus sitä vastoin vaatii alallansa juuri tämän oikeuden-tunnon peittymisen luonnollisen innon hartauteen."

Perander edusti Kuopion hiippakunnan opettajia valtiopäivillä 1885.[1]

Teoksia

muokkaa
  • Kritisk undersökning af Statsbegreppet i den hegelska filosofin, väitöskirja. 1870
  • Aristoteles' idealstat, dess kulturform och inrättningar, väitöskirja. Frenckell, Helsingfors 1878
  • Herbartianismen i rättsfilosofi, väitöskirja. 1883
  • Yhteiskunta uutena aikana ja muita kirjoituksia, johdanto ja toimitus Mikko Lahtinen. Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere 2004, 2. painos 2005

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b c Blomstedt, Kaarlo, ym. (toim.): Kansallinen elämäkerrasto, IV osa: Malmström, K. R.–R. s. 344–345. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1932.