Jönköpingin lääni
Jönköpingin lääni[3] (ruots. Jönköpings län) on lääni Vätternin eteläpuolella Smålandissa Etelä-Ruotsissa. Lääniin kuuluu Smålandin maakunnan koilliosa sekä kaksi aiemmin Länsi-Götanmaalla sijainnutta kuntaa (Habo ja Mullsjö). Läänin pääkaupunki on Jönköping. Valtiopäivävaaleissa lääni muodostaa Jönköpingin läänin vaalipiirin.
| Jönköpingin lääni | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Maakunta | Småland ja Länsi-Götanmaa |
| Maakäräjäkunta | Jönköpingin läänin maakäräjäkunta |
| Pääkaupunki | Jönköping |
| Perustamisvuosi | 1687 |
| Hallinto | |
| – Maaherra | Minoo Akhtarzand |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 10 437,71 km² |
| Väkiluku | 337 896 |
| – Väestötiheys | 32,4 as./km² |
| Symbolit | |
| – Läänikirjain | F |
| – Läänikoodi | 06 |
Vuonna 2007 läänissä oli 896,83 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 8,5 prosenttia läänin maapinta-alasta.
Läänijaon kehitys
muokkaaVuonna 1634 perustettiin Jönköpingin ja Kronobergin lääni. Se oli välillä yhtenä kokonaisuutena ja välillä jaettuna kahteen osaan. Vuodesta 1687 on ollut jatkuvasti olemassa nykyinen Jönköpingin lääni ja Kronobergin lääni. 1970-luvun kuntauudistuksissa Jönköpingin läänin rajat muuttuivat hieman läänin lounaisosassa. Lisäksi Jönköpingin kaupungin lähellä sijainneet Habon ja Mullsjön kunnat liitettiin lääniin vuonna 1998, kun Skaraborgin lääni lakkautettiin.
Vaakuna
muokkaaVaakunaselitys: Punaisessa kentässä alimpana sininen aaltokoro, josta kohoaa kolmitorninen varustettu linna, keskimmäinen torni korkein, ikkunat, ovet ja portti mustia, porttiristikko hopeaa, yläpuolella kolme vierekkäin aseteltua kruunua sinisessä palkissa. (Ruotsiksi I rött fält en från en av en vågskura bildad blå stam uppskjutande krenelerad borg av silver med tre krenelerade torn, det mittersta högst, svarta fönster, dörrar och port samt upphissat portgaller av silver och däröver en med tre bjälkvis ordnade kronor av guld belagd blå ginstam.)
Vaakunan pääosan muodostaa Jönköpingin vanha vaakuna ja kolme kruunua edustavat valtiovaltaa lääninhallituksen muodossa. Vaakuna vahvistettiin vuonna 1942. Aikaisemmin oli käytetty muunnosta, jossa kolme kruunua oli sijoiteltu samoin kuin Ruotsin vaakunassa. Smålandissa oli kolme lääniä ja maakuntavaakunan leijona oli jo tullut käyttöön kahden muun läänin vaakunassa, joten Jönköpingin kohdalla leijonaa ei käytetty.
-
Jönköpingin kaupungin ja sittemmin kunnan vaakuna. -
Jönköpingin läänin vaakuna.
Kulttuurimaantiedettä
muokkaaJönköpingin lääni on vanhaa kulttuuriseutua, jossa sijaitsee yli 20 000 muinaisjäännöstä. Visingsön saari Vätternissä on yksi Ruotsin monimuotoisimmista kulttuuriympäristöistä. Keskiajalla monet Ruotsin kuninkaat asuivat saarella, josta he johtivat valtakuntaa. Eräitä läänin tunnetuimpia rakennuksia ovat tulitikkumuseo Jönköpingissä, Eksjön kaupungin pohjoisosa, Gripenbergin linna Tranåsin ulkopuolella ja metallitehdas Gnosjössä.
Maisema läänissä on vaihtelevaa, mutta suurimmaksi osaksi metsien peitossa. Maisemaa leimaa sijainti Smålannin ylängöllä. Läänissä on yli 2 300 järveä, ja suurimmat joet ovat Lagan ja Emån. Läänin suurin ja syvin järvi on Vättern, joka ulottuu eteläpäässään Jönköpingiin. Läänin eteläosassa sijaitsee Stora Mossen suoalue, joka on Ruotsin suurin Lapin eteläpuolella. Läänin korkein kohta Tomtabacken on 377 metriä merenpinnan yläpuolella.
Jönköpingin lääniä pidetään usein pienyritys- ja yrittäjälääninä. Niin sanottu Gnosjön henki (ruots. Gnosjöandan) tarkoittaa pyrkimystä löytää perinteisestä poikkeavia ratkaisuja, yhteistyön tekemistä ja ennen kaikkea uskaltamista. Vaikka Gnosjö on antanut tälle ilmiölle nimen, niin Gnosjön henki on tunnusomaista suurelle osalle Jönköpingin lääniä.
Jönköpingin lääni sijaitsee eteläisen Skandinavian keskiosassa. 350 kilometrin säteellä Jönköpingistä asuu 80 % Ruotsin väestöstä ja tällä etäisyydellä ovat myös Skandinavian viisi suurinta kaupunkia Tukholma, Kööpenhamina, Oslo, Göteborg ja Malmö. Keskeisen sijainnin vuoksi läänissä on paljon läpikulkuliikennettä. Suurin liikenneväylä on E4-moottoritie, joka kulkee läänin halki pohjoisesta etelään. Valtatie 40 kulkee Jönköpingin ja Göteborgin välillä ja valtatie 27 kulkee Värnamo ja Gislavedin ohi matkallaan Karlskronasta Göteborgiin. Läänin teillä kulkee paljon raskasta rekkaliikennettä. Monissa läänin taajamissa on rautatieasema ja läänin rautatieverkko on kattavimpia koko maassa. Yhteensä läänissä on 600 kilometriä rautateita. Södra stambanan kulkee läänin läpi ja Nässjö on yksi Ruotsin suurimmista rautateiden risteyspaikoista.
Maantiedettä
muokkaa
Suurimmat taajamat
muokkaaVuonna 2010 Jönköpingin läänissä sijaitsi 84 taajamaa.[6] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[7]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010)[7] |
|---|---|---|
| 1 | Jönköping | 89 396 |
| 2 | Värnamo | 18 696 |
| 3 | Nässjö | 16 678 |
| 4 | Tranås | 14 197 |
| 5 | Vetlanda | 13 050 |
| 6 | Gislaved | 10 037 |
| 7 | Eksjö | 9 701 |
| 8 | Bankeryd | 8 107 |
| 9 | Habo | 6 883 |
| 10 | Mullsjö* | 5 452 |
Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat useampaan kuin yhteen kuntaan.[6]
Elinkeinot
muokkaaSeuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[8][9] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,4 | 2,4 | |
| jalostus | 31,0 | 30,4 | |
| palvelut | 65,6 | 66,1 | |
| tuntematon | 1,0 | 1,1 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 164 688 | 162 840 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 101,1 | ||
Politiikka
muokkaaJönköpingin lääni on pitkään ollut porvaripuolueiden vahvaa aluetta, vaikka sosiaalidemokraateilla on ollut paljon kannatusta monilla teollisuus- ja rautatiepaikkakunnilla. Porvaripuolueiden kannatuksen uskotaan johtuvan esimerkiksi vahvasta yksityissektorista, suuresta yrittäjien määrästä vapaakirkkojen vahvasta asemasta ja smoolantilaisesta mentaliteetistä, joista seuraa vähäinen tarve yhteiskunnan tuille.[10] Tällä hetkellä porvaripuolueet johtavat kaikkia läänin kuntia lukuun ottamatta rautatiekaupunki Nässjötä, jota johtaa sateenkaarikoalitio. Jönköpingin lääni on myös kristillisdemokraattien vahvin alue Ruotsissa ja puolueella on suurin kannatus Jönköpingin läänin vaalipiirissä. Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa Kristillisdemokraatit saivat 13 % äänistä, ja kunnallisvaaleissa ääniosuudet olivat 15 ja 25 %:n välillä.
Valtiopäivävaalit
muokkaaJönköpingin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Jönköpingin läänin vaalipiiriin.[11] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 11 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[12] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[13]
Yhteensä vaalipiiristä valittiin 13 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[14] |
Valittuja edustajia[15] | ||
| Maltillinen kokoomus | 26,74 | 3 | |
| Keskustapuolue | 7,78 | 1 | |
| Liberaalit | 5,60 | 1 | |
| Kristillisdemokraatit | 12,85 | 2 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 30,62 | 4 | |
| Vasemmistopuolue | 4,05 | 0 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 5,28 | 1 | |
| Ruotsidemokraatit | 6,41 | 1 | |
| Muut | 0,66 | 0 | |
| Yhteensä | 13 | ||
Maakäräjäkunta
muokkaaJönköpingin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Jönköpingin läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.
Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Jönköpingin lääni on jaettu seuraaviin 7 vaalipiiriin:[16]
- Habo, Mullsjö och Jönköping väster (13 kiinteää paikkaa)
- Jönköping öster (18 kiinteää paikkaa)
- Nässjö kommun (6 kiinteää paikkaa)
- Aneby, Eksjö och Tranås kommuner (9 kiinteää paikkaa)
- Sävsjö och Vetlanda kommuner (10 kiinteää paikkaa)
- Vaggeryds och Värnamo kommuner (10 kiinteää paikkaa)
- Gislaved och Gnosjö kommuner (8 kiinteää paikkaa)
Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[17] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 81 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[18] |
Valittuja edustajia[19] | ||
| Maltillinen kokoomus | 24,75 | 21 | |
| Keskustapuolue | 8,87 | 7 | |
| Liberaalit | 5,44 | 4 | |
| Kristillisdemokraatit | 13,17 | 11 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 33,78 | 28 | |
| Vasemmistopuolue | 4,38 | 3 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 4,38 | 3 | |
| Ruotsidemokraatit | 5,14 | 4 | |
| Muut | 0,09 | 0 | |
| Yhteensä | 81 | ||
Läänin kunnat
muokkaaJönköpingin lääniin kuuluu nykyään seuraavat 13 kuntaa:
| Kuntakoodi | Kunta | Keskustaajama | Kunnan väkiluku (31.12.2011)[20] |
|---|---|---|---|
| 0604 |  Anebyn kunta
|
Aneby | 6 415 |
| 0617 |  Gnosjön kunta
|
Gnosjö | 9 400 |
| 0642 |  Mullsjön kunta
|
Mullsjö | 7 034 |
| 0643 |  Habon kunta
|
Habo | 10 828 |
| 0662 |  Gislavedin kunta
|
Gislaved | 28 868 |
| 0665 |  Vaggerydin kunta
|
Skillingaryd ja Vaggeryd | 13 160 |
| 0680 |  Jönköpingin kunta
|
Jönköping | 128 305 |
| 0682 |  Nässjön kunta
|
Nässjö | 29 367 |
| 0683 |  Värnamon kunta
|
Värnamo | 32 934 |
| 0684 |  Sävsjön kunta
|
Sävsjö | 10 871 |
| 0685 |  Vetlandan kunta
|
Vetlanda | 26 302 |
| 0686 |  Eksjön kunta
|
Eksjö | 16 304 |
| 0687 |  Tranåsin kunta
|
Tranås | 18 108 |
Väestönkehitys
muokkaaVuoden 2011 lopussa 17,0 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 12,9 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[22]
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 3 677 Suomessa syntynyttä,[23] mikä vastasi 1,1 prosenttia läänin väestöstä.
Seuraavien vuoden 1984 lopun mukaisista tiedoista puuttuvat tuolloin Skaraborgin lääniin kuuluneet Habon ja Mullsjön kunnat. Kyseisten tietojen mukaan 5,5 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 4 632 Suomessa syntynyttä,[24] mikä vastasi 1,5 prosenttia läänin väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 190 152 kruunua.[25]
Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[26]
- 0–17-vuotiaat: 20,8 %
- 18–64-vuotiaat: 59,4 %
- 65 vuotta täyttäneet: 19,7 %
Väestö maakunnittain
muokkaaJönköpingin läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 337 896 asukasta,[27] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:
| Maakunta | Väkiluku (31.12.2011)[27] |
% |
|---|---|---|
| Småland | 320 034 | 94,7 |
| Länsi-Götanmaa | 17 862 | 5,3 |
Kaikki maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- ↑ Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16 år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16 år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ SVT – Svenska dialektmysterier, 11.4.2012
- ↑ 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Arkistoitu 21.4.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 26.10.2013. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Arkistoitu 18.8.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Arkistoitu 20.10.2012. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Arkistoitu 22.9.2010. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Länsstyrelsen i Jönköpings län (ruotsiksi)
- Regionförbundet Jönköpings län (ruotsiksi)
