Järvenperä
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Järvenperä (ruots. Träskända) on Espoon kaupunginosa. Järvenperä sijaitsee Kehä III:n ja Espoon Pitkäjärven välissä. Espoon keskus on noin kuuden kilometrin päässä.
| Järvenperä | |
|---|---|
| Träskända | |
 Kaupungin kartta, jossa Järvenperä korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suuralue | Vanha-Espoo |
| Kaupunginosa nro | 63[1] |
| Pinta-ala | 2,9 km² [2] |
| Väkiluku | 4 726[3] (31.12.2023) |
| Väestötiheys | 1428 as./km² |
| Postinumero(t) | 02740, 02940[4] |
| Lähialueet | Bodom, Högnäs, Karvasmäki, Laaksolahti, Lippajärvi, Vanhakartano |
Nimi
muokkaaJärvenperän ruotsinkielinen nimi Träskända on annettu keskiajalla joko bemböleläisten tai gammelgårdilaisten näkökulmasta, sillä kylä sijaitsee Pitkäjärven perällä, sen länsipuolella. Kylän vanhoja kirjoitusasuja ovat Träskande (1472), Treske enda (1540) ja Treskenda (1544). Suomenkielinen vastine Järvenperä on vahvistettu vuonna 1965.[5]
Historia
muokkaaTräskändan kantatalo, Storträsk, on sijainnut alun perin nykyisen Aurorakodin kohdilla. Träskändan kylään kuului 1500-luvulla neljä muuta taloa: Bölsby, Frans, Jofs ja Kärr. Myöhemmin Bölsby lohkaistiin omaksi kyläkseen ja Träskändaan rakennettiin Lillträskin talo.[5] Suuri Rantatie eli Kuninkaantie oli keskiajalta lähtien tärkeä maantieyhteys, joka kulki Bembölestä Träskändan kartanon kautta Vantaan puolelle, kiertäen Pitkäjärven kaakkoisrantaa pitkin. Nykyinen Bembölen kahvitupa toimi kestikievarina.[6]
Träskändan kartanon aika
muokkaaTräskändan kartano perustettiin 1700-luvulla. Kartanon tunnetuin omistaja Aurora Karamzin osti kartanon vuonna 1840. Karamzin perusti alueelle kyläkoulun, jonka rakennus on edelleen olemassa nykyisen Karamzinin koulun vieressä. Karamzinin aikaa Träskändassa voidaan pitää kappaleena yleellisintä espoolaista historiaa. 1890-luvulla Marie Törngren ja Adolf Törngren ostivat kartanon ja siihen rakennutettiin uusi päärakennus. Nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1921.[5][6]
Kartanon jälkeen
muokkaaTörngrenit jakoivat tilan osiin ja myivät kartanon 1920-luvulla. Espoon kunta osti rakennuksen puistoineen ja ylipuutarhuri Emil Hallgren puutarhat kasvihuoneineen. Loput pellot ja metsät menivät useille eri ostajille. Suurin ostaja oli Gunnar Juslin, joka osti Norrkullan ja palstoitti sen 1930-luvulla. Bembölen seutu oli 1930-luvulla Espoon vahva asutuskeskittymä.[6]
Alueen uudet asukkaat olivat helsinkiläisiä kesäasukkaita. Talvisodan aikaan alueelle tultiin kaupungista pommituksia pakoon. Vielä sodan jälkeen alueen taloissa harjoitettiin omavaraistaloutta. Fasaaneja metsästettiin vielä 1960-luvulla.[6]
Järvenperän pohjoispuolella kulkeva Kehä III rakentui vaiheittain vuosina 1963–1968. Väylä linjattiin kulkemaan Jorvaksesta Pitkäjärven pohjoispuolen kautta Vantaalle. Bembölen alueen suuria viljelysmaita jäi Kehä III:n alle.[6]
Väestö
muokkaaVäkiluvun kehitys
muokkaaPalvelut ja nähtävyydet
muokkaaJärvenperässä on muun muassa kaksi koulua: Karamzinin koulu (ala-aste) ja Järvenperän koulu (yläaste), kaksi jalkapallokenttää, leikkipuistoja, kauppa, huoltoasema, parturi-kampaamo ja kolme päiväkotia (Järvenperän päiväkoti, Puutarhurin päiväkoti ja Auroran päiväkoti).
Järvenperässä on myös kuuluisa Aurora Karamzinin eli Träskändan kartano, jonka osana oleva päärakennus toimi 1920-luvulta lähtien vanhainkotina. Nykyisin milloin? päärakennus on pääosin tyhjillään. Träskandan kartanopuisto on luonnonsuojelualue ja sen läpi kulkee monia eri puulajeja esittelevä luontopolku.
Järvenperässä on myös Espoon kaupungin Taidetalo Pikku-Aurora, lasten ja perheiden taidekeskus. Järvenperällä ei ole omaa kaupunginosakohtaista postinumeroa ja Järvenperän postikin toimii Lippajärvellä, vajaan kahden kilometrin päässä. Kaupunginosan alue kuuluu postipiireihin 02740 ja 02940.[4]
Järvenperän toisella puolella, Karamzinin ala-asteen ja jalkapallokentän viereisellä pysäköintialueella, sijaitsee pieni kioski. Tämä entinen elintarvikekioski ja nykyinen pikaruokapaikka on toiminut kesästä 2005 asti nimellä Aladdin Burger. Jalkapallokentän vieressä on myös koirapuisto.
Kehä III:n toisella puolella sijaitsee viheralan näyttelypuisto Marketanpuisto, jonka alueella on myös ruotsinkielinen puutarha-alan sekä ammattikoulu- että ammattikorkeakoulutasoista opetusta antava oppilaitos Axxell. Kun kuljetaan Kehä III:n yli Högnäsiin päin, päästään myös nopeasti kävelyreittiä pitkin Bodomjärvelle. Bodomjärvellä sijaitsee muun muassa Oittaan ulkoilualue, pururadat ja uimaranta.
Lähteet
muokkaa- ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 26.1.2015.
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 26.1.2015.
- ↑ Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ a b Järvenperän postipiirit Espoon karttapalvelussa kartat.espoo.fi. Espoon kaupunki. Viitattu 26.1.2015.
- ↑ a b c Ukskoski, Laura: Järvenperän nimistö Espoon kaupunki. 2016. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ a b c d e Maatilojen Espoo, s. 23, 55. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3
- ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.