Wikipedia

Ithkuil

Ithkuil (IPA-merkintänä [ɪθˈkʊ.il]) on keinokieli, joka tunnetaan merkittävästä kieliopillisesta monimutkaisuudestaan, lukuisista foneemeistaan ja ainutlaatuisesta kirjoitusjärjestelmästään. Kielen tekijä, yhdysvaltalainen John Quijada, luonnehtii kieltä filosofisen ja loogisen suunnitelmakielen risteymäksi. Quijada väittää kielen tarkoituksen olevan ilmaista avoimesti, selkeästi ja lyhyesti ihmiskognition syvempiä tasoja sekä vähätellä luonnollisissa kielissä esiintyviä epäselvyyksiä ja semanttisia epämääräisyyksiä.

Ithkuil
Oma nimi Iţkuîl
Tiedot
Virallinen kieli ei virallista asemaa
Puhujia oletettavasti ei yhtään puhujaa
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto bustrofedonia käyttävä içtaîl niminen kirjoitusjärjestelmä latinisaatio
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta keinotekoiset kielet
Kieliryhmä suunnitelmakielet

Quijadan tekemässä alkuperäisessä kielioppikirjassa[1] näkyy selvästi, että ithkuilin kielessä lause tai lauseke voidaan lausua yleensä vähemmillä leksikaalisesti erottuvilla puheen elementeillä kuin luonnollisissa kielissä. Quijada myöntää, että ithkuil on liian vaikea kieli ollakseen "luonnollisesti" kehittynyt kieleksi, mutta soveltuu silti ihmisten keskustelulle. Quijada ei itse puhu ithkuilia sujuvasti eikä kenenkään muun uskota kykenevän siihen.

Vuonna 2004 ithkuilin kielestä kirjoitettiin venäjänkielisessä tiedelehdessä Computerra.

Kielioppi

muokkaa

Ithkuilin sanasto koostuu mahdollisesti peräti 3 600 eri sanajuuresta, joista vasta 900 on käännetty. Joka sanajuuri koostuu kahdesta radikaalista, joista voidaan derivoida tuhansia uusia lekseemejä ithkuilin monimutkaisten morfofonologian sääntöjen mukaan. Kielessä esiintyy myös mm. 3 sanavartaloa, 14 valenssia, 30 modaliteettia, 32 aspektia, 8 tapaluokkaa ja 81 sijamuotoa (suomen kielessä taas on vain 15 sijamuotoa). Formatiivisten sanaluokkien sanojen runkoihin voidaan lisätä peräti 153 affiksia. Ithkuilin eri sijamuotoja ovat mm. datiivi, ergatiivi, instrumentaali, genetiivi, essiivi, abessiivi, komitatiivi jne. Kielessä esiintyy myös paljon harvinaisia sijamuotoja kuten postulatiivi (viittaa hypoteettiseen substantiiviin tai tilanteeseen joka käydessä toteen aiheuttaa päälauseen kuvaamansa seurauksen, esim. "Jos sataa lunta, niin en mene ulos") sekä jopa partitiivi, joka esiintyy paitsi suomessa vain virossa, saamelaiskielissä ja harvassa muussa.

Sijamuotoja sisältävät mallilauseet

muokkaa
Kšoul hë'n tâlxai akéz.
klovni-ABS äiti-DAT dokumentti-OBL.SIZ₂/6 antaa-taipumaton
Klovni antoi äidille kirjeen.
Ro'wïņ skaipʰ ra'wën uqačoiçômšëţ.
setä-ERG ampiainen-ABS käsi-INS kosketus-ASO.PUN.SUD₂/8.FRC₂/8
Setä lyö ampiaista kädellään.

Äänneoppi

muokkaa

Ithkuilin kielessä on 65 konsonanttia, 17 vokaalia ja 5 toonia. Konsonantit ovat:

Labiaali Dentaali Alveolaari Retrofleksi Postalveolaari Palataali Velaari Uvulaari Faryngaali Glottaali
Keskinen Lateraali Keskinen Lateraali
Nasaali m n̪ ŋ
Plosiivi soinnillinen b d̪ ɟ ɡ ɢ
soinniton p t̪ c k q ʔ
aspiraatta pʰ t̪ʰ cʰ kʰ qʰ
ejektiivi pʼ t̪ʼ cʼ kʼ qʼ
affrikaatta soinnillinen d͡z d͡ʐ d͡ʒ
soinniton t͡s t͡ʂ t͡ʃ
aspiraatta t͡sʰ t͡ʂʰ t͡ʃʰ cʎ̥˔ʰ
ejektiivi t͡sʼ t͡ʂʼ t͡ʃʼ c͡çʼ k͡xʼ q͡χʼ
Frikatiivi soinnillinen v ð z ʐ ʒ ʝ ɣ
soinniton f θ s ɬ ʂ ʃ ç x χ ħ h
Approksimantti l̪, ɫ̪ ɭ j w ʁ̞
Yksitäryinen tremulantti ɽ

Vokaaleja on ithkuilissa 17:

etinen keskinen takainen
Suppea i y ʉ ɯ u
Puolisuppea ɪ e ø ʊ ɤ o
Puoliväljä ɛ œ æ ɔ
Väljä a ɑ

Diftongeja on yhteensä 24: /ai̯ æi̯ ei̯ ɤi̯ øi̯ oi̯ ʊi̯ au̯ æu̯ eu̯ ɤu̯ ɪu̯ ou̯ øu̯ aɯ̯ eɯ̯ ɤɯ̯ ʊɯ̯ oɯ̯ ɪɯ̯ æɯ̯ øɯ̯ ʉɯ̯ ae̯/.

Lisäksi ithkuilissa on 5 toonia eli sävelkulkua: keskimatala, laskeva, korkea, rikki (keski→matala→keskimatala) ja nouseva. Keskimatala tooni on neutraalinen.

  1. keskimatala
  2. laskeva tûz (asukas)
  3. korkea tûz- (kodissa asuva)
  4. rikki tûz\ (asukas (lain tai yhteissopimuksen ansiosta))
  5. nouseva tûz/ (hypoteettinen tai metaforinen asukas)

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
Keinotekoiset kielet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ithkuil&oldid=22678149”