Iso Australian mutka
Iso Australian mutka (engl. Great Australian Bight) on Intian valtamereen kuuluva laaja ja myrskyisä merialue, joka levittäytyy puolikuun muotoisena lahtena Australian eteläpuolella.[1][2] Lahden löysi hollantilainen tutkimusmatkailija Pieter Nuyts vuonna 1627 ja sen karua rannikkoa kartoitti ensimmäisenä englantilainen Matthew Flinders vuonna 1802.[2]
Maantiede
muokkaa
International Hydrographic Organization määrittelee Ison Australian mutkan rajat seuraavasti: pohjoisessa raja seuraa Australian etelärannikkoa Victorian osavaltioon kuuluvasta Cape Otwaysta Länsi-Australian eteläreunalla sijaitsevaan West Cape Hoween. Sieltä raja kulkee avomerta pitkin South West Capeen Tasmaniassa, josta se jatkuu saaren länsirannikkoa pitkin pohjoiseen Cape Grimiin saakka ja edelleen King Islandin kautta takaisin Cape Otwayhyn.[3] Lahden pituus on 2 800 kilometriä lännestä itään ja leveys enimmillään noin 1 000 kilometriä. Pinta-alaltaan se on 950 000 neliökilometriä ja tilavuudeltaan reilut kaksi miljoonaa kuutiokilometriä. Veden keskisyvyys on 2 200 metriä ja suurin tunnettu syvyys 4 500 metriä.[4] Toisen, laajemmin hyväksytyn määritelmän mukaan eteläraja kulkee Cape Carnotista Etelä-Australiassa Cape Pasleyyn Länsi-Australiassa, jolloin lahden pituudeksi tulee ”vain” 1 160 kilometriä.[2]
Lahden pohjoisrannikolle ovat leimallisia jylhät rantakalliot, joiden takana levittäytyy kuivailmastoinen Nullarborin tasanko. Myös rantakallioiden ja meren väliin on muodostunut hiekkainen rannikkotasanko Länsi-Australian kaakkoisreunalle, lähelle Etelä-Australian vastaista rajaa.[2] Lahdella sijaitsevia saariryhmiä ovat Recherchen saaristo Länsi-Australian rannikolla sekä Nuytsin saaristo, Investigator Group ja Whidbeysaaret Etelä-Australian rannikolla.[1][2] Sen rannikolle on perustettu Nuytslandin luonnonsuojelualue ja Cape Aridin kansallispuisto. Talvisin lahdella puhaltavat voimakkaat länsituulet, joiden vuoksi sen sääolot ovat usein myrskyiset ja arvaamattomat.[2]
Luonto
muokkaaBiologisesti Iso Australian mutka on maailman vähätuottoisimpia merialueita, sillä se kuuluu lämpimän Leeuwinin virran vaikutuspiiriin, joka estää kylmää ja ravinteikasta pohjavettä kumpuamasta meren pintakerroksiin. Lahden ainutlaatuinen eliöstö onkin kehittynyt selviämään niukan ravinnon turvin ja sisältää paljon lajeja, joita ei tavata missään muualla. Merenpohjassa kasvaa laajoja kelppimetsiä, joissa elää muun muassa taitavasti naamioituneita raitalehvähevosia sekä suuria ja värikkäitä Sepia apama -seepioita. Talvikuukausina lahdelle kerääntyy etelänmustavalaita parittelemaan ja kasvattamaan poikasiaan. Lahden rannoilla elää australianhylkeitä, jotka joutuvat imettämään poikasiaan peräti puolitoista vuotta, jotta nämä selviäisivät karussa elinympäristössä.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Suomalaisen maailman atlas. Helsinki: Genimap Oy, 2006. ISBN 951-593-005-7
- ↑ a b c d e f Great Australian Bight Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 18.3.2012. (englanniksi)
- ↑ Limits of Oceans and Seas (pdf) (3rd edition 1953) International Hydrographic Organization. Arkistoitu 22.6.2015. Viitattu 18.3.2012. (englanniksi)
- ↑ Stephen Hutchinson & Lawrence E. Hawkins: Maailman valtameret, s. 285. Gummerrus Kustannus Oy, 2008. ISBN 978-951-20-7617-8
- ↑ Great Australian Bight Science & Nature. BBC. Viitattu 18.3.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Iso Australian mutka Wikimedia Commonsissa