Iso-Belt

Tanskan saarten, Fynin ja Sjællandin, välissä sijaitseva salmi
Iso-Belt
Iso-Belt

Iso-Belt (tansk. Storebælt) on Tanskan saarten, Fynin ja Sjællandin, välissä sijaitseva salmi. Se on levein Tanskan salmista. Iso-Belt on 64 kilometriä pitkä ja leveys kapeimmassa kohdassa on 20 kilometriä.[1]

Sana belt on latinan sanan balteus ’vyö’ (myös sanan Baltia) sukulaissana. Germaanisissa kielissä se tarkoittaa vanhastaan merensalmea. Islantilaisessa saagassa tavataan Tanskan salmiin viittaava nimi, Beltisund, jo 1200-luvulla. Vuonna 1660 eräs saksankielinen kartta liittää sanan eteen jo suureen kokoon viittaavan etuliitteen, kirjaamalla muodon Der Grosse Beldt.[1]

Salmen läpi kulkee yli 20 metrin syvyinen laivaväylä, ja näin ollen se on tärkein merireittilähde? Itämeren ja Pohjanmeren välillä. Salmi on muun muassa kampelan, meritaimenen, turskan ja nokkakalan elinympäristöä.

Ison-Beltin silta.

Vuonna 1997 salmen yli avattiin kaksiosainen Ison-Beltin silta, joka yhdistää Fynin ja Sjællandin saaret Sprogøn saaren kautta. Fynistä Sprogøhön kulkee matala auto- ja rautatiesilta (läntinen silta). Sprogøltä Själlannille vie siltayhdistelmä (itäinen silta), joka on 6 790 metriä pitkä. Siltayhdistelmän keskellä on riippusilta, jonka alituskorkeus on 65 metriä merenpinnasta. Sillan ylitys on maksullista. Esimerkiksi enintään 3,5 tonnia painavan henkilöauton ylitysmaksuna perittiin 33 euroa kesällä 2015.[2] Rautatie kulkee itäisen Sprogøltä Själlannille tunnelissa.

Suomen ja Tanskan välinen riita 1991–1992

muokkaa

Ison-Beltin sillan rakentamisen alettua 1991 Suomi haastoi Tanskan kansainväliseen tuomioistuimeen vapaan kauttakulkuoikeuden rikkomisesta, koska sillan valmistuttua Rauma-Repola Oy:n valmistamat öljynporauslautat eivät olisi mahtuneet kulkemaan sillan ali. Suomi veti riidan pois ennen pääkäsittelyä, koska Tanskan pääministeri oli puhelinneuvottelussa suostunut maksamaan korvauksia Suomen valtiolle siitä, että Rauma-Repola muuttaa lauttojen tuotantotapaa sellaiseksi, että ne voidaan kuljettaa sillan ali. Suomen asiamiehenä jutussa oli Martti Koskenniemi.

Lähteet

muokkaa
  1. a b Hakulinen, Kerkko: ”Iso-Belt”, Paikannimet, s. 224. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6
  2. Toll Charges Storebaelt.dk. Arkistoitu 13.11.2017. Viitattu 31.7.2015. (englanniksi)