Ihmisen pojat
Ihmisen pojat (engl. Children of Men) on vuonna 2006 ensi-iltansa saanut dystooppinen tieteis- ja jännityselokuva, jonka on ohjannut ja käsikirjoittanut Alfonso Cuarón. Elokuva perustuu P. D. Jamesin romaaniin Children of Men (1992). Sen pääosissa esiintyvät Clive Owen, Julianne Moore, Michael Caine, Pam Ferris, Clare-Hope Ashitey ja Chiwetel Ejiofor.
| Ihmisen pojat | |
|---|---|
| Children of Men | |
 Teatterijuliste |
|
| Ohjaaja | Alfonso Cuarón |
| Käsikirjoittaja |
|
| Perustuu |
P. D. Jamesin romaaniin The Children of Men |
| Tuottaja |
|
| Säveltäjä | John Tavener |
| Kuvaaja | Emmanuel Lubezki |
| Leikkaaja | |
| Lavastaja | |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | |
| Tuotantoyhtiö | |
| Levittäjä |
UIP-Dunafilm Netflix |
| Ensi-ilta |
|
| Kesto | 109 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 76 000 000[2] |
| Tuotto | 70 455 770[2] |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivusto | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Vuonna 2016 Ihmisen pojat äänestettiin BBC:n kyselyssä tämän vuosisadan 13. parhaaksi elokuvaksi. Äänestäjinä oli 177 elokuva-asiantuntijaa eri puolilta maailmaa.[3]
Elokuva sijoittuu vuoden 2027 Isoon-Britanniaan. Se esittää synkän dystooppisen tulevaisuudenkuvan, jossa pandemian jälkiseurauksena maailmaan ei enää synny lapsia ja ihmiskunta vanhenee. Tapahtumat sijoittuvat Britanniaan, joka on orwellilainen sotilasdiktatuuri, joka valvoo sekä kansalaisiaan että kerää siirtolaisia vankileireille. Kansalaisille siirtolaisten auttaminen tai heidän palkkaamisensa on rangaistavaa. Propaganda täyttää kadut ja liikennevälineet. Elokuvan päähenkilö Theo Faron (Clive Owen) saa tehtävän. Hän käyttää suhteitaan auttaakseen raskaana olevan siirtolaisen, Keen (Clare-Hope Ashitey), turvaan ulkomaille.[4]
Juoni
muokkaaOn vuosi 2027, eikä maailmassa ole syntynyt ainuttakaan lasta 18 vuoteen naisilla esiintyvän geneettisen hedelmättömyyden vuoksi. Iso-Britannia on luopunut ihmisoikeuksista ja tilalle on tullut militantti poliisivaltio. Entinen ihmisoikeusjuristi Theo Faron (Clive Owen) joutuu ihmisoikeuksia vaativan ”Fishes”-nimisen vastarintaliikkeen kanssa tekemisiin. Liikettä johtaa Theon vaimo Julian Taylor (Julianne Moore) on ryhmän johtaja. Pariskunnan tiet erosivat, kun heidän poikansa Dylan kuoli vuonna 2008 iskeneessä influenssapandemiassa. Julian tarjoaa Theolle rahaa vastineeksi nuoren pakolaisnaisen Keen (Clare-Hope Ashitey) matkustuslupaa varten. Theo hankkii luvan ministeriserkultaan Nigelilta (Danny Houston). Luvan saaminen edellyttää kuitenkin, että sen kantajalla on saattaja; Theo lupaa toimia Keen saattajana. Fishes -ryhmän jäsen, Luke (Chiwetel Ejiofor), vie Theon, Keen, Julianin sekä aikoinaan kätilönä työskennelleen Miriamin (Pam Ferris) autolla kohti rannikkoa, missä Keen on määrä nousta laivaan paetakseen maasta. Ryöstäjät pysäyttävät heidät kuitenkin kesken matkan, ja Julian saa surmansa. Kaksi poliisia pysäyttää heidän autonsa, mutta Luke tappaa heidät, ja joukko etsintäkuulutetaan. He piiloutuvat maataloon, joka auttaa vastarintaliikettä.
Kee paljastaa Theolle, että hän on raskaana ja että Julianin mukaan hän voi luottaa ainoastaan Theoon. Julian oli suunnitellut vievänsä Keen ”Ihmisprojektin” käsiin; Ihmisprojekti on ryhmä, joka auttaa Britanniasta paenneita ja heidän tukikohtansa sijaitsee Azoreilla. Luke kuitenkin ehdottaa Keelle, että tämä jäisi vastarintaliikkeen hoiviin vauvan syntymään asti. Kee suostuu. Myöhemmin sinä iltana Theo herää ja kuuntelee salaa Luken ja muiden Fishes -ryhmän jäsenten välistä kiivasta keskustelua. Hän saa kuulla, että Fishes järjesti johtajansa Julianin tapon, jotta he voisivat käyttää Keen lasta hyväkseen tulevassa vallankumouksessa. Theo herättää Keen ja Miriamin ja varastaa heille auton, minkä jälkeen he pakenevat ikääntyvän Jasper Palmer-nimisen hipin (Michael Caine) piilopaikkaan. Palmer on entinen pilapiirtäjä ja Theon ystävä. Kolmikko suunnittelee nousevansa Ihmisprojektin Tomorrow-nimiseen laivaan, joka on saapumassa piakkoin Bexhillin pakolaisleirin lähelle. Jasper ehdottaa, että he taivuttelisivat yhden leirin vartijoista, Sydin (Peter Mullah), salakuljettamaan heidät sisään. Sillä välin Fishes on jäljittänyt kolmikon Jasperin piilopaikkaan. Theo, Miriam ja Kee ehtivät paeta Jasperin jäädessä jälkeen. Jasper suorittaa eutanasian katatonisessa tilassa olevalle vaimolleen ja koiralleen. Theo seuraa yhdessä Miriamin kanssa kauhistuneena etäältä, kun Fishes tappaa Jasperin.
Myöhemmin kolmikko tapaa Sydin, joka salakuljettaa heidät Bexhilliin vangeiksi naamioituneina. Kun Keen synnytys käynnistyy pakolaisia kuljettavassa bussissa, Miriam hämää epäilevää vartijaa rukoilemalla enkeli Gabrielia. Vartijat vievät Miriamin pois bussista teloitettavien ryhmään. Theo ja Kee etsivät Sidin ohjeen mukaan Marichkan (Oana Pellea), joka tarjoaa heille huoneen. Kee synnyttää tyttövauvan. Seuraavana päivänä Syd kertoo Theolle ja Keelle, että pakolaisten, Fishes -ryhmän ja armeijan välille on syttynyt taistelu. Huomattuaan vauvan ja kuultuaan murhatuista poliiseista Syd yrittää antaa heidät ilmi. Theo ja Kee kuitenkin onnistivat pakenemaan yhdessä Marichkan kanssa. Taistelun keskellä Luken joukko ilmestyy paikalle ja sieppaa Keen kesken taistelun. Theo seuraa Keetä ja he pääsevät pakenemaan, kun Luke saa surmansa. Taistelu taukoaa, kun Kee ja vauva Theon saattamana kulkevat pois rakennuksesta asukkaiden ja sotilaiden vauvaa kohtaan osoittaman syvän kunnioituksen vuoksi.
Marichka johdattaa Theon ja Keen muurissa olevan veneen luo. Theo ja Keen nousevat veneeseen, mutta Marichka jättäytyy jälkeen Theon pyynnöistä huolimatta. Theon soutaessa loitommas rannasta paljastuu, että häntä on ammuttu. Theo ja Kee näkevät, miten Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat pommittavat Bexhilliä. Kee päättää nimetä vauvansa ”Dylaniksi” Theon menehtyneen pojan mukaan. Theo kuolee juuri ennen kuin Tomorrow ilmestyy esiin paksusta sumusta. Kee laulaa Thenon opettamaa kehtolaulua vauvalleen, kun laiva lähestyy heidän venettään.
Rooleissa
muokkaa
|
|
Vastaanotto
muokkaaElokuvan ensi-ilta oli Britanniassa 22. syyskuuta 2006, Yhdysvalloissa 25. joulukuuta 2006 ja Suomessa 5. tammikuuta 2007. Yhdysvalloissa kriitikot kiinnittivät joulupäivälle sattuneen julkaisun myötä huomiota elokuvan toivoa, pelastusta ja uskoa käsitteleviin teemoihin.[5][6]
Ihmisen pojat ei ollut taloudellinen menestys, mutta se sai osakseen myönteisiä arvioita kriitikoilta ja kehuja yleisöltä. Elokuva ansioina pidettiin erityisesti käsikirjoitusta, kuvausta, taiteellista ohjausta ja innovatiivisia yhden otoksen takaa-ajokohtauksia. Se sai kolme ehdokkuutta vuoden 2007 Oscar-gaalassa sekä voitti kaksi BAFTA-palkintoa.
Lähteet
muokkaa- ↑ Children of Men (2006) British Film Institute. Viitattu 9.3.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Children of Men (2006) Box Office Mojo. Viitattu 11.7.2020. (englanniksi)
- ↑ The 21st Century’s 100 Greatest Films, BBC Culture 24.8.2016.
- ↑ Romney, Jonathan (2007), "Green and Pleasant Land", Film Comment: 32–35.
- ↑ The Movie of the Millennium. Viitattu 11.9.2011.
- ↑ Ihmisen pojat (Arvostelu). Viitattu 11.9.2011.
Aiheesta muualla
muokkaa- Ihmisen pojat Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Ihmisen pojat Rotten Tomatoesissa. (englanniksi)
- Ihmisen pojat Metacriticissä. (englanniksi)
- Ihmisen pojat Box Office Mojossa. (englanniksi)
| 1990-luku |
|
|---|---|
| 2000-luku |
|
| 2010-luku |