Hypoteesi

Hypoteesi (m.kreik. ὑπόθεσις ’olettamus; neuvo; puheenaihe’) on ehdotettu selitys ilmiölle.^[1] Jotta hypoteesi voisi olla tieteellinen hypoteesi, tieteellinen menetelmä vaatii, että sitä tulisi voida testata kokeellisesti.^[2] Tieteilijät yleensä perustavat hypoteesinsa aikaisemmin tehtyihin havaintoihin, joita ei voida selittää olemassa olevilla tieteellisillä teorioilla tyydyttävästi. Vaikka sanoja ”hypoteesi” ja ”teoria” käytetään usein synonyymeinä,^[3] tieteellinen hypoteesi ei ole sama asia kuin tieteellinen teoria. Työhypoteesi on alustavasti hyväksytty hypoteesi, joka on ehdotettu tutkimusta varten.^[4]

Termillä hypoteesi on eri merkitys muodollisessa logiikassa, jossa sitä käytetään proposition edeltäjänä. Propositiossa ”Jos P, sitten Q”, P kuvaa hypoteesia (tai edeltäjää) ja Q:ta voi kutsua seuraukseksi. P on olettamus (mahdollisesti kontrafaktuaalisessa) Mitä jos -kysymyksessä.

Adjektiivi hypoteettinen – tarkoittaen joko ”hypoteesin luonteen omaava” tai, että asian olemassaolon oletetaan olevan hypoteesin välitön seuraus – voi viitata mihin tahansa edellä mainittuihin ”hypoteesi”-termin merkityksiin.

Tieteellinen hypoteesi

Planeettojen liikkeitä eksentrisillä ja episyklisillä kiertoradoilla Andreas Cellariuksen hypoteesin mukaisesti.

Jotkut ihmiset viittaavat ongelman ratkaisun kokeiluversioon termillä ”hypoteesi” (tai ”valistunut arvaus”)^[5]^[6] koska se tarjoaa mahdollisen ratkaisun, joka perustuu olemassa olevaan näyttöön. Jotkut tieteilijät kuitenkin torjuvat ”valistunut arvaus” -käsitteen virheellisenä.^[7] Kokeilijat voivat testata ja hylätä useita hypoteeseja ennen kuin ongelma ratkeaa.

Theodore Schickin ja Lewis Vaugh’n mukaan^[8] hypoteesin koetteluun tarvitaan:

koeteltavuutta (vertaa falsifiointiin)
säästeliäisyyttä (katso Occamin partaveitsi)
laajuutta – hypoteesin näennäistä soveltuvuutta saman ilmiön eri tapauksiin
hedelmällisyyttä – ajatusta, että samaa hypoteesia voisi käyttää selittämään muitakin ilmiöitä tulevaisuudessa
konservatismia – hypoteesin sopivuutta olemassa oleviin tieto-järjestelmiin

Työhypoteesi

Työhypoteesi on hypoteesi, joka on alustavasti hyväksytty tulevan tutkimuksen perustaksi^[9] toivossa, että voitaisiin saavuttaa puolustettavissa oleva teoria (vaikka hypoteesi lopulta epäonnistuisi).^[10] Kaikkien muiden hypoteesien tavoin, työhypoteesi on odotuksista koostuva väite, joka voi olla sidottuna empiirisen tutkimuksen eksploratiiviseen tarkoitukseen. Työhypoteeseja käytetään usein käsitteellisinä kehyksinä laadullisessa tutkimuksessa.^[11]^[12]

Katso myös

Lähteet

↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
↑ Korpela, Jukka: Pienehkö sivistyssanakirja, h-alkuiset sanat Pienehkö sivistyssanakirja. Viitattu 7.7.2007.
↑ Virtanen, Sofia: "Se on pelkkä teoria": näitä tieteellisiä käsitteitä käytetään kaikkein useimmin väärin Tekniikka ja Talous. 3.4.2013. Arkistoitu 6.4.2013. Viitattu 3.4.2013.
↑ Hilborn, Ray & Mangel, Marc: The Ecological Detective. Confronting Models with Data, s. 24. Princeton University Press, 1997. ISBN 978-0-691-03497-3 Google Books (viitattu 22.8.2011). (englanniksi)
↑ ”When it is not clear under which law of nature an effect or class of effect belongs, we try to fill this gap by means of a guess. Such guesses have been given the name conjectures or hypotheses.”, Hans Christian Ørsted (1811) ”First Introduction to General Physics” ¶18. Selected Scientific Works of Hans Christian Ørsted, ISBN 0-691-04334-5, s. 297.
↑ ”In general we look for a new law by the following process. First we guess it. ...”, — Richard Feynman (1965) The Character of Physical Law, s. 156.
↑ "Just a Theory": 7 Misused Science Words. (englanniksi)
↑ Schick, Theodore & Vaughn, Lewis: How to Think About Weird Things. Critical Thinking for a New Age. Boston: Mayfield, 2002. (englanniksi)
↑ Oxford Dictionary of Sports Science & Medicine. Eprint. (englanniksi)
↑ Katso ”hypothesis”, Century Dictionary Supplement, v. 1, 1909, New York: The Century Company. Reprinted, vsk. 11, s. 616 (Internet Archivessa) Century Dictionary and Cyclopedia, 1911. Lainaus: ”hypothesis [...]—Working hypothesis, a hypothesis suggested or supported in some measure by features of observed facts, from which consequences may be deduced which can be tested by experiment and special observations, and which it is proposed to subject to an extended course of such investigation, with the hope that, even should the hypothesis thus be overthrown, such research may lead to a tenable theory.” (englanniksi)
↑ Shields, Patricia M. & Tajalli, Hassan: Intermediate Theory: The Missing Link in Successful Student Scholarship. Journal of Public Affairs Education, 2006, 12. vsk, nro 3, s. 313–334. (englanniksi)
↑ Shields, Patricia M.: ”Pragmatism As a Philosophy of Science: A Tool For Public Administration”, Research in Public Administration, s. 195–225 [211]. (vol. 4) Jay D. White, 1998. ISBN 1-55938-888-9 (englanniksi)

Käännös suomeksi

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Hypothesis

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hypoteesi Wikimedia Commonsissa

Selin, Risto: Hypoteesi. Hakusana teoksessa Ihmeellinen maailma. Skeptikon tietosanakirja. Helsinki: Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4

[Kielitoimiston_sanakirja-1] Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5

[Korpela-2] Korpela, Jukka: Pienehkö sivistyssanakirja, h-alkuiset sanat Pienehkö sivistyssanakirja. Viitattu 7.7.2007.

[3] Virtanen, Sofia: "Se on pelkkä teoria": näitä tieteellisiä käsitteitä käytetään kaikkein useimmin väärin Tekniikka ja Talous. 3.4.2013. Arkistoitu 6.4.2013. Viitattu 3.4.2013.

[HilbornMangel1997-4] Hilborn, Ray & Mangel, Marc: The Ecological Detective. Confronting Models with Data, s. 24. Princeton University Press, 1997. ISBN 978-0-691-03497-3 Google Books (viitattu 22.8.2011). (englanniksi)

[5] ”When it is not clear under which law of nature an effect or class of effect belongs, we try to fill this gap by means of a guess. Such guesses have been given the name conjectures or hypotheses.”, Hans Christian Ørsted (1811) ”First Introduction to General Physics” ¶18. Selected Scientific Works of Hans Christian Ørsted, ISBN 0-691-04334-5, s. 297.

[6] ”In general we look for a new law by the following process. First we guess it. ...”, — Richard Feynman (1965) The Character of Physical Law, s. 156.

[7] "Just a Theory": 7 Misused Science Words. (englanniksi)

[8] Schick, Theodore & Vaughn, Lewis: How to Think About Weird Things. Critical Thinking for a New Age. Boston: Mayfield, 2002. (englanniksi)

[9] Oxford Dictionary of Sports Science & Medicine. Eprint. (englanniksi)

[Century-10] Katso ”hypothesis”, Century Dictionary Supplement, v. 1, 1909, New York: The Century Company. Reprinted, vsk. 11, s. 616 (Internet Archivessa) Century Dictionary and Cyclopedia, 1911. Lainaus: ”hypothesis [...]—Working hypothesis, a hypothesis suggested or supported in some measure by features of observed facts, from which consequences may be deduced which can be tested by experiment and special observations, and which it is proposed to subject to an extended course of such investigation, with the hope that, even should the hypothesis thus be overthrown, such research may lead to a tenable theory.” (englanniksi)

[11] Shields, Patricia M. & Tajalli, Hassan: Intermediate Theory: The Missing Link in Successful Student Scholarship. Journal of Public Affairs Education, 2006, 12. vsk, nro 3, s. 313–334. (englanniksi)

[12] Shields, Patricia M.: ”Pragmatism As a Philosophy of Science: A Tool For Public Administration”, Research in Public Administration, s. 195–225 [211]. (vol. 4) Jay D. White, 1998. ISBN 1-55938-888-9 (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]