Homo habilis
Homo habilis eli käteväihminen on sukupuuttoon kuollut ihmiseksi sanottu apinaihminen, joka kuului Olduvain kulttuuriin. Lajin aivotilavuus oli vähän vajaa puolet nykyihmisen aivotilavuudesta ja pienimmillään samaa luokkaa kuin eteläapinoiden aivotilavuus. Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, oliko Homo habilis ihminen vai apina. Laji eli arviolta 2–1,6 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa[1].
| Homo habilis | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kädelliset Primates |
| Yläheimo: | Ihmisapinat Hominoidea |
| Heimo: | Isot ihmisapinat Hominidae |
| Suku: | Ihmiset Homo |
| Laji: | habilis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Homo habilis |
|
| Katso myös | |
Piirteet
muokkaaHomo habilis eli noin 2–1,6 miljoonaa vuotta sitten pleistoseenin alussa.[1] Sen aivojen tilavuus oli jopa 590–650 cm3, mutta saattoi olla niinkin pieni kuin 450–500 cm3[2]. Silloin H. habiliksen aivojen tilavuus oli jopa 30–50 % suurempi kuin eteläapinoiden. Toisaalta H. habiliksen aivojen tilavuus oli pienempi kuin joskus ihmisen alarajana pidetty 750–800[3] cm3. H. habilis oli lyhyt ja sillä oli huomattavan pitkät kädet verrattuna nykyihmisen ruumiinrakenteeseen.
Olduvain kulttuuri
muokkaaHuolimatta apinamaisista piirteistä on jäänteiden viereltä usein löydetty alkeellisia kivityökaluja, joita kutsutaan myös vierinkivityökaluiksi. Vierinkivityökaluja olivat valmistaneet jo jotkut eteläapinat. Työkalut valmistettiin iskemällä kiven toisesta päästä sirpaleita pois, jolloin pää muodostui teräväksi. Ensimmäiset löydetyt työkalut olivat pieniä, litteitä levyjä tai sirpaleita[4]. Homo habilis muokkasi luultavasti myös puuta ja luuta esineiksi, mutta näitä esineitä ei ole säilynyt, koska ne hajoavat nopeasti luonnossa. Laji käytti käsityökaluja ehkä eläinten nahkojen leikkuuseen ja ruhojen paloitteluun. Homo habilis saattoi myös saada lihaa eläinten haaskoista.[5]
Tätä 2,0 miljoonan vuoden takaista alkukulttuuria sanotaan Olduvain kulttuuriksi. Alkeellisten kivityökalujen käyttö edisti lajin siirtymistä uusille alueille, joille siirtyminen ei aiemmin ollut kädellisille mahdollista. Työkalut oli tehty tiettyyn tarkoitukseen toisin kuin simpanssien joskus käyttämät kepit ja kivet[6]. Käteväihmiset oleskelivat ihmisten tavoin pitkiä aikoja samoilla paikoilla[7]. Olduvain kulttuurin työkaluja olivat valmistaneet jo jotkut etelänapinat.
Luokittelu
muokkaaTutkijat kiistelevät siitä, kuuluuko H. habilis ihmisten Homo-sukuun vai Australopithecuksiin. Sen välitön edeltäjä saattoi olla massiivisempi ja apinamaisempi Homo rudolfensis.
Esimerkiksi Richard Leakey on ehdottanut että H. habiliksesta käytettäisiin nimeä Australopithecus habilis. H. habilis on vähiten nykyihmistä muistuttava Homo-sukuun sijoitettu laji (lukuun ottamatta Homo rudolfensista).
Kiista tieteellisestä luokittelusta jatkuu edelleen, koska jotkut tutkijat eivät haluaisi sijoittaa lajia kädellisten Homo-sukuun. Väittely johtuu useista puuttuvista piirteistä, joita esiintyy muilla Homo-suvun edustajilla. Homo habilis sijoitetaan joissain luokitteluissa Australopithecuksiin, jolloin siitä käytetään nimeä Australopithecus habilis[8][9].
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Mayr, Ernst: Evoluutio. Tieteen huiput. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27897-1.
- Valste, Juha: Apinasta ihmiseksi. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-26538-1.
- Valste, Juha: Ihmisen kehitys. Kirjayhtymä, 1991. ISBN 951-26-3654-9.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c Dixon, Dougal: The Complete Illustrated Encyclopedia of Dinosaurs & Prehistoric Creatures, s. 503. London: Hermes House, 2016. ISBN 978-1-84681-209-5 (englanniksi)
- ↑ Mayr 2003, s. 374.
- ↑ Mayr 2003, s. 258.
- ↑ Valste 2004, s. 142.
- ↑ Valste 1991, s. 153–154.
- ↑ Valste 1991, s. 153.
- ↑ Valste 1991, s. 155.
- ↑ Valste 2004, s. 153.
- ↑ Valste 2004, s. 334 (kaavio "Ihmisen sukupuu").