Hesperian esplanadi

Hesperianesplanadi (ruots. Hesperiaesplanaden) on kapeahko Töölön­lahden rannalta Taival­lahdelle johtava puisto­vyöhyke Etu- ja Taka-Töölön rajalla Helsingissä. Sen reunoja pitkin kulkevat Eteläinen ja Pohjoinen Hesperian­katu. Sen kohdalla kannas, joka yhdistää Helsingin­niemen ja siellä sijaitsevan Helsingin keskustan mantereeseen, on kapeimmillaan, noin kilo­metrin levyinen.

Hesperian esplanadi ilmasta nähtynä

Hesperiankadut ja Hesperian esplanadi Mannerheimintieltä nähtynä. Puistossa Risto Rytin muistomerkki.

Hesperian esplanadilla oleva leikkipuisto Taivallahti Mechelininkadulta nähtynä.

Hesperiankadut alkavat Mannerheimin­tieltä, joka erottaa Hesperian esplanadin Töölön­lahden rannalla olevasta Hesperianpuistosta. Muut Hesperian esplanadin poikki kulkevat kadut ovat Töölönkatu, Runeberginkatu, Mechelininkatu ja Hieta­kannaksen­tie. Puisto­vyöhyke on Runebergin­kadun itä­puolella noin 60 metrin, länsi­puolella yli 100 metrin levyinen.

Puistoon on istutettu muun muassa hevos­kastanjoita. Siellä sijaitsevat myös sijaitsevat Veikko Myllerin suunnittelema Risto Rytin muisto­merkki Vastuun vuodet vuodelta 1994 lähellä Mannerheimintietä sekä Matti Peltokankaan suunnittelema Lauri Kristian Relanderin muistomerkki Alhaalta ylös, sisältä ulos vuodelta 1996 Runebergin­kadun kulmassa.

Runebergin- ja Mechelininkatujen välisellä osuudella Hesperian esplanadilla on leikkipuisto Taivallahti, jossa on myös pieni uima-allas ja luistin­rata. Iltaisin siellä oleva rakennus toimii Nuoriso­asiain­keskuksen nuoriso­tilana.

Historia

Töölö oli vielä 1800-luvun lopulla selvästi varsinaisen kaupunki­alueen ulkopuolella. Kuitenkin jo 1700-luvulla nykyisen Hesperian­kadun kohdalla kulki Taival­lahden rannalle johtava tie, Edes­viks­vägen (Taival­lahden­tie). Myöhemmin se sai nimen Fattigs­gårds­vägen (Köyhäin­talon­tie), koska sitä pitkin kuljettiin myös nykyisen Kivelän sairaalan alueella sijainneelle köyhäintalolle.

Nykyisen Hesperian esplanadin kohdalle on suunniteltiin ehdotettiin 1890-luvulla Hesperian kanavaa, joka olisi yhdistänyt Töölön­lahden ja Taival­lahden. Sen tarkoituksena olisi ollut edistää Töölön­lahden veden vaihtuvuutta, mutta myös parantaa vesi­liikenne­yhteyksiä kaupungin eri satamien välillä. Rakentamista perusteltiin myös esteettisillä syillä.

Töölön ensimmäiseen, Gustaf Nyströmin ja Lars Sonckin laatimaan ja vuonna 1906 vahvistettuun asemakaavaan kanava ei kuitenkaan sisältynyt, vaan sen paikalla oli vain normaali­levyinen katu nimeltä Hesperiagatan, jonka länsi­päässä olisi ollut Taival­lahden tori. Kanavan rakentamista ehdotettiin kuitenkin pian tämän jälkeen uudestaan, ja laaditun suunnitelman mukaan sen rantoja pitkin olisivat kulkeneet Eteläinen ja Pohjoinen Hesperian­katu (ruots. Södra och Norra Hesperiagatan)

Vuonna 1917 vahvistettiin alueen uusi asema­kaava. Siinä kanava­suunnitelmasta oli luovuttu, mutta sen paikalle päätettiin rakentaa leveä puistokatu, joka myöhemmin voitaisiin tarvittaessa muuttaa kanavaksi. Päätökseen vaikutti erityisesti kaupungin asemak­aava­toimi­kunnan lausunto, jonka mukaan suunnitteilla olleeseen Töölön kaupungin­osaan oli ennestään varattu liian vähän puistoja.

Puistoalue oli kallioinen, mutta 1930-luvulla se tasoitettiin, kun alueella toteutettiin Birger Brunilan suunnittelemat istutus­työt. Ne aloitettiin silloisen Turun­tien (nyk. Mannerheimin­tien) puoleisesta päästä vuonna 1931 ja valmistuivat vuonna 1936, länsi­päästä eli Taival­lahden alueella kuitenkin vasta 1940-luvulla.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hesperian esplanadi Wikimedia Commonsissa